Rayner Unwin
Rayner Stephens Unwin (23.12.1925 Lontoo - 23.11.2000 Berkhamsted, Hertfordshire[1] oli yksi Allen & Unwin -kustannusyhtiön johtajan Sir Stanley Unwinin neljästä lapsesta. Hän opiskeli Trinity Collegessa Oxfordin yliopistossa, jossa hän suoritti bachelor of arts -tutkinnon vuonna 1949 ja sen jälkeen Harvardin yliopistossa vuosina 1949-1950 Fullbright-stipendillä, ja suoritti siellä master of arts -tutkinnon englannin kielessä. Vuonna 1951 hän astui muodollisesti perheyhtiön palvelukseen – tosin hän oli ollut mukana sen toiminnassa jo pikkupojasta lähtien. Hänen isänsä maksoi hänelle shillingin jokaisesta raportista, jonka hän antoi koelukemistaan käsikirjoituksista.[2] Vuonna 1936 10-vuotias Rayner sai luettavakseen J. R. R. Tolkienin Hobitin käsikirjoituksen. Hän sanoi raportissaan:
- Bilbo Reppuli oli hobitti joka asui hobitinkolossaan eikä koskaan lähtenyt seikkailuihin, kunnes viimein Gandalf-velho ja hänen kääpiönsä suostuttelivat hänet lähtemään. Hänellä oli hyvin jännittäviä hetkiä taistellessaan hiisiä ja hukkia vastaan. Lopulta he pääsivät yksinäiselle vuorelle; sitä vartioiva lohikäärme Smaug tapettiin ja kauhean hiisiä vastaan käydyn taistelun jälkeen hän palasi kotiin – rikkaana!
- Karttojen ansiosta tämä kirja ei tarvitse mitään kuvitusta, se on hyvä ja sen pitäisi vedota kaikkiin 5-9-vuotiaisiin lapsiin.[3]
Raynerin sana riitti ja kirja julkaistiin syyskuussa 1937.
Kun Tolkienin neuvottelut Collins-kustantamon kanssa olivat päätyneet umpikujaan, hän tiedusteli Rayner Unwinilta, olisiko Allen & Unwin yhä kiinnostunut julkaisemaan Tarun Sormusten herrasta. Unwin oli tiedustellut teoksen edistymistä jo marraskuussa 1951 ja kesäkuussa 1952, ja hän vastasi Tolkienin yhteydenottoon välittömästi. Hobitti ja Sormusten herra takasivat kahdestaan Allen & Unwinin menestyksen vuosikymmeniksi. Varsinaisesti vuoden 1936 "Hobitti-raportista" alkanut Tolkienin ja Rayner Unwinin ystävyys jatkui Tolkienin kuolemaan saakka. He pitivät jatkuvasti yhteyttä puhelimitse, kirjeitse ja tapaamalla toisiaan Oxfordissa ja Lontoossa. [4]
Kun Stanley Unwin kuoli vuonna 1968, Raynerista tuli kustantamon pääjohtaja. Tolkienin kuoltua vuonna 1973 hänestä tuli myös Tolkien Estaten neuvonantaja, ja hän konsultoi tiiviisti Christopher Tolkienin uusia kirjaprojekteja. Hänen pääjohtajakaudellaan julkaistiin sekä Silmarillion että The History of Middle-earth -sarjan ensimmäiset osat.[4]
1970- ja 1980-luvun vaikea taloustilanne pakotti Allen & Unwinin fuusioitumaan Bell & Hyman -kustantamon kanssa vuonna 1985. Uuden kustantamon nimeksi tuli Unwin Hyman. Mutta kun HarperCollins osti Unwin Hymanin vuonna 1990 olosuhteissa, jotka herättivät Unwinissa ärtymystä, hän erosi protestiksi Unwin Hymanin johtokunnasta.[4]
Vuonna 1999 Rayner Unwin julkaisi muistelmateoksen A Remembrancer perheensä kustantamosta. Tämän lisäksi hän kirjoitti muita elämäkertateoksia ja mm. julkaisi edition John Ruskinin Kathleen Olanderille kirjoittamista kirjeistä.[5]
Viitteet
- ↑ Rayner Unwin (Obituary) (Anthony Smith, The Guardian 27.11.2000; luettu 13.12.2017); Rayner Unwin (Wikipedia (en); luettu 13.12.2017).
- ↑ Christina Scull – Wayne G. Hammond, The J. R. R. Tolkien Companion and Guide II, Reader's Guide, s. 1067 / 1365.
- ↑ Ks. esim. The Hobbit: How a 10-Year-Old Boy Helped Unleash Tolkien Upon the World (Josh Hrala, The Arcanist; luettu 13.12.2017). Artikkelissa on mukana myös kuva alkuperäisestä raportista.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Christina Scull – Wayne G. Hammond, The J. R. R. Tolkien Companion and Guide II, Reader's Guide, s. 1068 / 1366.
- ↑ Christina Scull – Wayne G. Hammond, The J. R. R. Tolkien Companion and Guide II, Reader's Guide, s. 1068-1069 / 1367.
Aiheesta muualla
- A Conversation with Rayner Unwin (New York Times, arkisto; Real Player -videoklippi; luettu 3.3.2019).
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
