The Quenta

Kohteesta Kontuwiki
(Ohjattu sivulta Qenta Noldorinwa)

Tämä artikkeli kertoo Quenta Silmarillionin käsikirjoitusversiosta vuodelta 1930. Lukeaksesi muista versioista, katso Quenta Silmarillion (täsmennyssivu).

Quenta eli Qenta Noldorinwa eli Pennas-na-Ngoelaidh[1] on J. R. R. Tolkienin vuonna 1930[2] kirjoittama Quenta Silmarillionin versio, joka on julkaistu Christopher Tolkienin toimittamana teoksessa The Shaping of Middle-earth.[3] Quenta perustui hahmotelmaan Sketch of the Mythology. Seuraava versio oli Quenta Silmarillion (QS) vuodelta 1937.

Tekstin ulkoinen historia

Christopher Tolkien toteaa, että teksti on johdanto-osaansa (joka on Valaquentan lähtökohta) lukuun ottamatta Sketch of the Mythology -tekstin (lyhenne S) uudelleen työstetty ja laajennettu versio, ja hänen mukaansa "pian käy selvästi ilmi, että isälläni oli S edessään, kun hän kirjoitti Quentaa".[4]

Tolkien piti ilmeisesti Quentaa vielä lyhennelmänä (Kadonneitten tarujen kirjan) pidemmästä tarinasta S:n tavoin, mutta se osoittautui uuden, laajemman Silmarillionin välivaiheeksi, kun hän seitsemän vuotta myöhemmin kirjoitti siitä laajennetun Quenta Silmarillionin.[4]

Christopher Tolkien on sisällyttänyt julkaisemaansa Quentan tekstiin ilman huomautuksia "pienet korjaukset, jotka eivät mitenkään vaikuta kertomuksen kulkuun tai muuta sen viittauksia", mutta hän on esittänyt kunkin osuuden jälkeen suuremmat korjaukset ja ilmoittanut selvästi erotettavissa tapauksissa, milloin kyseessä ovat "myöhäiset muutokset".[1] Osasta §15 lähtien Quentasta on olemassa kaksi eri versiota: myöhäisemmän version (Q II) teksti on julkaistu erikseen.[5] Varhaisempi versio (Q I) loppuu kesken osan §19 alussa, mutta Q II jatkuu osan loppuun saakka.[6]

Tekstin sisäinen historia

Käsikirjoituksen otsikko liittää tekstin selvästi Kadonneitten tarujen kirjan kehyskertomukseen: "Quenta | tässä on | Qenta Noldorinwa | eli | Pennas-na-Ngoelaidh | Tämä on noldolin eli maahisten [engl. Gnomes] lyhyt historia Kadonneitten tarujen kirjasta, jonka Leithienin Eriol kirjoitti luettuaan Kultaisen kirjan [engl. Golden Book], jota eldar kutsuvat nimellä Parma Kuluina, Kortirionissa Tol Eressëalla, Yksinäisellä saarella".[7] Itse tekstistä kehyskertomus kuitenkin puuttuu eikä Eriolia mainita enää muualla.[8]

Sisällys

Teksti ja kommentaari

Christopher Tolkien on jakanut Quentan yhdeksääntoista numeroituun (otsikottomaan) osaan, jotka vastaavat hänen S-tekstiin tekemäänsä jakoa. Johdannolla ei ole numeroa, koska sillä ei ole vastinetta S:ssä. Osien sisältö on seuraava:

  • Johdanto: Valarista
  • §1: Alkuajat, Puiden tekeminen
  • §2: Haltioiden herääminen, Morgoth vangitaan
  • §3: Eldar Valinorissa
  • §4: Valinorin pimeneminen
  • §5: Noldolin pako
  • §6: Aurinko ja Kuu
  • §7: Haltioista ja ihmisistä
  • §8: Noldolin saapuminen Beleriandiin
  • §9: Angbandin piiritys ja sen murtuminen, Fingolfinin kuolema
  • §10: Beren ja Lúthien
  • §11: Lukemattomien kyynelten taistelu
  • §12: Túrin Doriathissa
  • §13: Túrin Nargothrondissa ja metsänihmisten luona
  • §14: Doriathin tuho
  • §15 (& §15 QII-versiossa): Gondolin
  • §16 (& §16 QII-versiossa): Tuor ja Gondolinin tuho
  • §17 (& §17 QII-versiossa): Eärendelin matkat
  • §18 (& §18 QII-versiossa): Suuri taistelu ja Beleriandin tuho
  • §19: Morgothin karkottaminen ja Mandosin ennustus

Jokaista osaa seuraavien, tekstin muutokset esittelevien viitteiden lisäksi Christopher Tolkien on kirjoittanut osa osalta etenevän kommentaarin,[9] jossa hän käsittelee laajemmin tekstiin tehtyjä muutoksia, sen yhteyksiä aikaisempiin versioihin sekä painettuun Silmarillioniin, viimeisten osien kohdalla myös Quentan kahden version eroihin.

Liitteet

Quentan tekstin ja kommentaarin jälkeen seuraa vielä kaksi liitettä:

  • Liite 1: "Fragmentti Quenta [sic!] Noldorinwan käännöksestä muinaisenglantiin, jonka on tehnyt Ælfwine eli Eriol; sekä haltiakielisten nimien muinaisenglantilaisia vastineita".[10]
Otsikko on Christopher Tolkienin antama, hänen isänsä antoi käännökselle otsikoksi ainoastaan (jälkikäteen) Pennas.[11] Käännös käsittää neljä Quentan johdanto-osan viidestä kappaleesta.[12] Nimiluetteloita on useita, jotka Christopher Tolkienin mukaan kuuluvat samaan aikakauteen: 1) Valarin nimet muinaisenglanniksi; 2) Henkilönnimiä ja paikannimiä; 3) Haltioiden sukukuntien ja ruhtinaiden nimiä.
Gondolinin tuhoon liittyvä (englanninkielinen) runo, johon viitataan Quentan tekstissä.[14] Runosta on olemassa kolme versiota, joista viimeisen Christopher Tolkien julkaisee kokonaan.

Nimestä

Quenyan sana quenta tarkoittaa 'kertomusta, tarinaa' (< quete- 'sanoa'); pennas on sama sana noldoriksi.[15] Otsikossa esiintyvä muoto qenta edustaa vanhempaa "qenyan" kirjoitusasua.[lähde?]

Pidemmässä otsikossa Q(u)enta Noldorinwa esiintyvä sana Noldorinwa on adjektiivi 'noldorilainen'.[16] Pennas-na-Ngoelaidh on jälleen käännös noldoriksi.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 HoMe IV, s. 77.
  2. HoMe IV, s. 76, 177-178.
  3. HoMe IV, s. 76-218. Christopher Tolkien käyttää käsikirjoituksesta lyhennettä Q.
  4. 4,0 4,1 HoMe IV, s. 76.
  5. Ks. HoMe IV, s. 135-136.
  6. HoMe IV, s. 163-164.
  7. HoMe IV, s. 77-78.
  8. Ks. myös artikkeli Silmarillionin kehyskertomus.
  9. HoMe IV, s. 166-205.
  10. Engl. Fragment of a translation of the Quenta Noldorinwa into Old English, made by Ælfwine or Eriol; together with Old English equivalents of Elvish names (HoMe IV, s. 205-213).
  11. HoMe IV, s. 205, 206.
  12. HoMe IV, s. 78-79.
  13. HoMe IV, s. 213-218.
  14. Quenta §16, HoMe IV, s. 142.
  15. HoMe IV, s. 206.
  16. Ks. HoMe I, s. 262; Vinyar Tengwar 39, 1998, s. 16.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia