Ossë
Ossë oli Ulmon väkeen kuuluva maia, Uinenin puoliso. Ulmo antoi Ossën ja Uinenin tehtäväksi "hallita aaltoja ja valvoa Sisämeriä".[1] Ossë ei viihtynyt syvyyksissä eikä ulapoilla, vaan hän "rakastaa rannikoita ja saaristoja ja iloitsee Manwën tuulista".[2]
Kerrotaan, että Melkor sai Ossën joksikin aikaa puolelleen luvattuaan tälle Ulmon voimat ja valtakunnat. Niinpä Ossë nostatti suuria hyrskyjä, jotka tekivät tuhoa rannikoilla. Ulmo kuitenkin hillitsi Ossën ja sai tämän palaamaan alamaisekseen. Tämän jälkeen Ossë on ollut enimmäkseen uskollinen Ulmolle, joskin "väkivallan ilo ei ole koskaan hänestä kokonaan kaikonnut, ja joskus hän saattaa omin päin ja ilman Ulmon käskemättä riehua meressä". Tämän vuoksi merenkulkijat ja rannikkojen asukkaat eivät luota häneen, vaikka rakastavatkin häntä.[3]
Vanyarin ja noldorin lähdettyä Keski-Maasta Amaniin Suuren matkan jälkeen teleri-haltiat viipyivät vielä Suuren meren rannikolla. Ossë ja Uinen tulivat tapaamaan heitä ja Ossë opetti heille "kaikenlaista merentietoa ja merensoittoa" ja sytytti telerissä rakkauden meriä kohtaan.[4]
Kun Ulmo lähti noldorin pyynnöstä hakemaan myös teleriä Amaniin, Ossën valtasi suuri suru, sillä hän ei halunnut telerin äänien vaikenevan Tämänpuoleisten maiden rannoilla. Hän onnistuikin suostuttelemaan osan teleristä jäämään Keski-Maahan. Nämä olivat Círdanin johtamat falathrim, Falasin haltiat.[4]
Ossë seurasi kuitenkin Ulmon vetämällä suurella saarella Amaniin purjehtivia teleriä ja puhutteli näitä Eldamarin lahdessa. Haltiat pyysivät Ulmoa pysäyttämään saaren (Tol Eressëan) ja jäivät asumaan siihen, vähän matkan päähän Amanin rannikosta.[5]
Lopulta myös Tol Eressëalla asuvat teleri halusivat päästä Amaniin sukulaistensa luo, ja niin Ossën oli Ulmon käskystä opetettava näille laivojen rakentamisen taito.[6]
Nimistä
Esseen "Quendi and Eldar" mukaan sindar oppivat tuntemaan Ossën hyvin, minkä vuoksi hänellä oli Oromën tavoin nimi sekä quenyan että sindarin kielessä. Eldarin sanotaan omaksuneen Ossën valarinkielisen arvonimen Oš(o)šai 'vaahtoava, kuohuva' omaan kieleensä[7] muodossa Ossai. Tästä kehittyivät quenyan Ossë ja sindarin Yssion ja Gaerys. Sindarinkielisissä nimissä muotoon Ossai > yssi̯ on liitetty joko maskuliininen pääte -on tai adjektiivi *gairā 'hirvittävä, pelottava'.[8]
Luettelo erilaisiin ääniin liittyvistä haltiakielisistä juurista, joka Christopher Gilsonin mukaan "on selvästi läheisessä yhteydessä "Quendi and Eldarin" kirjoittamiseen", yhdistää Ossën nimen juureen OS- 'pitää sihisevää, vaahtoavaa ääntä'.[9] Luettelosta ei käy ilmi, onko tämän tarkoitus olla todellinen etymologia vai kansanomainen tulkinta. "Quendi and Eldarin" mukaan nimi Oromë liitettiin haltiakieliseen juureen ROM-, vaikka nimi oli todellisuudessa peräisin valarin kielestä.[8]
Viitteet
- ↑ Silm. 1, Aikojen alku, s. 44 / 28.
- ↑ Silm., Valaquenta, s. 32 / 17.
- ↑ Silm., Valaquenta, s. 32 / 18.
- ↑ 4,0 4,1 Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 67 / 48.
- ↑ Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 68 / 48-49.
- ↑ Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 71 / 52.
- ↑ Tuolloin puhutun kielimuodon on täytynyt olla kantaeldar, vaikka esseessä kieltä ei nimetä eikä muotoa Ossai ole merkitty asteriskilla kuten kantaeldarin sanoja yleensä.
- ↑ 8,0 8,1 HoMe XI, s. 400.
- ↑ J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 138.
| Maiar | |
|---|---|
| Eönwë | Ilmarë | Ossë | Uinen | Salmar | Sauron | Melian | Arien | Tilion | Gothmog Curumo (Saruman) | Olórin (Gandalf) | Aiwendil (Radagast) | Alatar | Pallando | Durinin turma | |
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
