Nevbosh

Kohteesta Kontuwiki

Nevbosh eli "uushölynpöly" (engl. New Nonsense) on kuvitteellinen kieli, jonka J. R. R. Tolkien ja hänen serkkunsa Mary Incledon loivat 1900-luvun alussa.[1] Mary ja hänen vanhempi sisarensa Marjorie olivat aiemmin kehittäneet eläinkielen, jota he olivat opettaneet serkulleen Ronaldille, mutta kun Marjorien kiinnostus kielten keksimiseen haipui, Mary ja Ronald jatkoivat kahdestaan monimutkaisemman nevboshin parissa.[2]

Kielen esittely

Tolkien kuvailee nevboshia ja etenkin sen fonemaattista rakennetta melko laajasti esitelmässään A Secret Vice.[3] Hän antaa myös kokonaisen runon tekstin nevboshiksi:

Dar fys ma vel gom co palt 'hoc
Pys go iskili far maino woc?
  Pro si go fys do roc de
  Do cat ym maino bocte
De volt fac soc ma taimful gyróc!'
[4]

Carpenter antaa tekstille käännöksen: "There was an old man who said 'how / can I possibly carry my cow? / For if I was to ask it / to get in my pocket / it would make such a fearful row."[5]

Nevboshin jälkeen Tolkienin kielten kehittelyn seuraava vaihe oli naffarin, kieli jonka hän loi täysin itse.[6]

Helge K. Fauskanger: Nevbosh

Helge K. Fauskanger on julkaissut Ardalambion-sivustollaan nevboshin esittelyn, joka julkaistaan tässä tekijän luvalla suomennoksena. Artkkeliin liittyy myös nevboshin sanaluettelo, joka on Kontuwikissä omana artikkelinaan.

Nevbosh – uushölynpöly

Karkea eläinkieli näyttää kuolleen, kun toinen sen keksijöistä, Marjorie Incledon, menetti kiinnostuksensa siihen. Kuitenkin hänen sisarensa Mary ja muutamat muut lapset ryhtyvät rakentamaan uutta kieltä. Se sai nimen nevbosh, joka on nevboshin ”uushölynpölyä” tarkoittava sana – uusi siinä mielessä, että se korvasi eläinkielen, vanhan hölynpölyn. Tämä uusi kieli oli kuitenkin selvästi vähemmän hölynpölyä kuin eläinkieli. ”Kuuluin nevboshia puhuvaan maailmaan”, Tolkien muisteli ylpeänä.[7]

Mitä teini-ikäinen Tolkien antoi nevboshille? Humphrey Carpenterin mukaan hän ja Mary ”kehittivät yhteistuumin [tämän] uuden ja vielä monimutkaisemman kielen”.[8] Tolkien ei kuitenkaan kerro tätä tarinaa teoksessa The Monsters an the Critics (s. 203), jonka mukaan Tolkienin osuus nevboshin luomisessa oli vaatimattomampi; hän tuotti vain sanastoa ja vaikutti kirjoitusasuun.

Joka tapauksessa nevbosh oli ensimmäinen jokseenkin hiottu keksitty kieli, jonka kanssa Tolkien oli tekemisissä, vaikka hän oli jo aloittanut sellaisen keksimisen itse.[9] Mutta ainoa säilynyt nevboshinkielinen teksti muutaman yksittäisen Tolkienin mainitseman sanan lisäksi on runo, joka on julkaistu Carpenterin elämäkerrassa ja MC:ssä:

Dar fys ma vel gom co palt 'hoc
pys go iskili far maino woc?
Pro si go fys do roc de
Do cat ym maino bocte
De volt fac soc ma taimful gyróc!'[10]

"There was an old man who said 'how / can I possibly carry my cow? / For if I was to ask it / to get in my pocket / it would make such a fearful row."[11] (Carpenterin käännöksessä on "basket" ['kori'] sanan "pocket" ['tasku'] asemesta, mutta ilmeisesti vain loppusoinnun [ask it – basket] säilyttämiseksi). Bocte tarkoitaa 'taskua' samoin kuin englannin sana, josta se on väännös.) Sanaston lähteistä, katso: Nevboshin sanaluettelo. Englanti, ranska ja latina ovat kielen pääasialliset ainekset.

Tolkien huomauttaa, että väännellessään tuntemiaan sanoja lapset osoittivat hallitsevansa fonetiikan perusteet intuitiivisesti – heistä tuntui, että tietyt äänteet olivat ”samankaltaisia”. He saattoivat muuttaa soinnilliset äänteet soinnittomiksi ("get" > cat) tai päinvastoin ("to" > do), kääntää sprantit klusiileiksi ("there" > dar) tai vaihdella eri nasaaleja ("in" > ym). Tälainen ”alkeellinen ja sattumanvarainen äännelaki” oli myös sananloppuinen -ow > -oc: "how" > hoc, "row" > gyróc (mutta mistä gy on peräisin?).

Jälkeenpäin nevboshia tarkastellessaan aikuinen Tolkien piti sitä ennemmin salakirjoituksena kuin kielenä. Hän piti kiinnostavimpana sitä, että jotkin sanat eivät olleet vain olemassaolevien sanojen väännöksiä, kuten iskili' ”mahdollisesti’ ja lint ”nopea, nokkela, ketterä”.[12] Äänteen ja merkityksen sulautuminen tavalla joka pelkästään miellytti keksijää, oli periaate, jonka pohjalta hän myöhemmin loi omia kieiään – ensimmäinen säilynyt esimerkki on naffarin.

Viitteet

  1. J. R. R. Tolkien, A Secret Vice (toim. Dimitra FimiAndrew Higgins), 2016, s. 11-12.
  2. Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta II.3., Yksityiset kielet – ja Edith, s. 44 / 45.
  3. J. R. R. Tolkien, A Secret Vice (toim. Dimitra FimiAndrew Higgins), 2016, s. 11-18; J. R. R. Tolkien, The Monsters and the Critics and Other Essays (toim. Christopher Tolkien), 1983 (= MC), s. 202-208.
  4. MC, s. 203. Myös teoksissa: Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta II.3., Yksityiset kielet – ja Edith, s. 44 / 45; J. R. R. Tolkien, A Secret Vice (toim. Dimitra FimiAndrew Higgins), 2016, s. 12.
  5. Vesa Sisätön suomennokset: "Vanha mies näin sanoi: 'Miten / kantaisin lehmäni ainoisen? / Jos käsken sitä mä: kotiini kiipeä! / metelin se nostaa hirmuisen'." (Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta II.3., Yksityiset kielet – ja Edith, s. 44 / ); "Ukko lähtöä tehdessä ällisteli / mitä kummaa lehmä pällisteli: / Hän katsoi ammu-ronttiin: "Kiipeä vain konttiin, / siinä sulle kelpo kulkupeli!" (Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta II.3., Yksityiset kielet – ja Edith, s. / 46).
  6. Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta II.3., Yksityiset kielet – ja Edith, s. 45-46 / 46; J. R. R. Tolkien, A Secret Vice (toim. Dimitra FimiAndrew Higgins), 2016, s. 18-19; MC, s. 208-209.
  7. MC, s. 203.
  8. Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta II.3., Yksityiset kielet – ja Edith, s. 44 / 45.
  9. MC, s. 203: ”Olin vanhempi salaisessa paheessa kuin nevboshin keksijä”.
  10. Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta II.3., Yksityiset kielet – ja Edith, s. 44 / 45; MC, s. 203.
  11. Suomennokset Carpenterin elämäkerran eri laitoksissa, ks. yllä.
  12. MC, s. 205, 206.

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia