Nandorin sanasto

Johdanto

Nandorin sanasto on Helge K. Fauskangerin laatima ja se kuuluu hänen Ardalambion-artikkeliinsa Nandorin - the Green-elven tongue, jonka alkuosa on julkaistu suomennettuna Kontuwikissä, katso: Nandor (kieli).

Huom. Varsinaisen sanaston siirtäminen Kontuwikiin on vielä kesken.

Nandorin sanasto (ja etymologisia huomautuksia)

Nimet Nimrodel "Valkoisen luolan valtiatar" ja Amroth 'Ylös-kiipeäjä' ovat luultavasti nandorilaista alkuperää, mutta Liite F:n viitteessä niiden sanotaan olevan "mukautettuja sindariin", ja ne saattavat erota jonkin verran alkuperäisestä muodostaan; tämän vuoksi niitä ei ole otettu mukaan. Nimen Caras Galadhon sanotaan myös olevan mukautettu, ja se on sen vuoksi jätetty pois sanastosta, mutta caras, joka on annnettu erikseen, on otettu mukaan. – Etymologisissa huomautuksissa Tolkienin itsensä "rekonstruoimia" kantakielen muotoja ei ole merkitty asteriskilla.

• alm "jalava", luultavasti < *almâ, juuresta ÁLAM "jalava" (LR 348 – huomaa että quenyan alalmë ja sindarin lalf ovat selvästi peräisin toisista, joskin samaa sukua olevista muodoista). Muiden nandorilaisten muotojen perusteella olisi voinut odottaa ennemmin muotoja *ealm tai *elm.

• beorn "mies", jonka sanotaan olevan peräisin sanasta besnô "aviomies" (juuri BER "avioitua", LR 352), mutta "sekoittuneen sanaan ber(n)ô eli "urhea mies, soturi", joka on peräisin juuresta BER "urhea" (LR 352). Muutos e > eo on erikoinen, eikä sillä ole suoria rinnakkaistapauksia, mutta vrt. eo < i sanassa meord "tihkusade" (< kantakielen mizdê). Tavallisesti sananloppuinen -ô muuttuu nandorissa muotoon -â (ks. golda), mutta tässä tapauksessa se on vain kadonnut eikä tuottanut muotoa *beorna. Vrt. meord, toinen sana, josta olisi odottanut löytyvän sananloppuisen -a:n (tässä tapauksessa < -ê); mahdollisesti loppuvokaali katoaa sanoissa, joista muutoin tulisi pidempiä kuin kaksitavuisia. – Kantakielen s muutos > r sanassa besnô > beorn voidaan ensisijaisesti katsoa johtuvaksi sekoittumisesta sanaan ber(n)ô, mutta sanassa meord < mizdê esiintyy muutos z > r; ehkä s sanassa besnô muuttui ensin > z ja sitten > r. Tällainen kehityskulku on tavallinen quenyassa.

• caras “vallihaudan ympäröimä linnoitus” (KTK 353), mahdollisesti verrattavissa sindarin (”noldorin”) sanaan caras ”(ylämaahan rakennettu) kaupunki”, peräisin juuresta KAR ”valmistaa, tehdä” (LR 362); perusmerkitys voi olla ”jotain tehtyä, rakennelma” (vrt. quenyan car ”rakennus, talo”). Sanajuurten pidenteitä joihin liittyy vartalovokaali ja loppu –s tunnetaan; esim. SPAL ja sen laajenne SPALAS (LR 387). Näin ollen KAR:lla voisi hyvin olla pitkä muoto *KARAS. Sindarin caras sisältää ilmeisesti harmaahaltiakielen johtopäätteen –as (tätä päätettä on pohjimmiltaan käytetty johtamaan verbaalinomineja, kuten englannin -ing [suom. -minen], mutta johdokset voivat omaksua konkreettisemmankin merkityksen; car-as voi olla verrattavissa englannin sanaan build-ing [suom. "rakentaminen/rakennus"]; nandorin pääte saattaa olla sukua sindarin vastaavalle. Toinen mahdollisuus olisi rinnastaa tämä [s.o. nandorin, suom. huom.] pääte -as nimessä Danas nähtyyn kollektiiviseen päätteeseen, ja olettaa että car tarkoittaa jotain ”talon” tapaista (kuten quenyassa); näin ollen caras = ”ryhmä taloja, kylä”, saaden myöhemmin merkityksen ”vallihaudan ympäröimä linnoitus” — mikäli nandorilla oli tapana ympäröidä kylänsä vallihaudoilla.

• cogn ”jousi”, primitiivinen muoto kuʒnâ, johdettu juuresta KUƷ ”jousi” (LR 365); on mahdollista että kuʒnâ oli alunperin adjektiivi ”jousen muotoinen”, sillä -nâ on pääasiassa adjektiivinen pääte. Mitä tulee äänteen ʒ muuttumiseen klusiiliksi g, vrt. garma.

• cwenda ”haltia” (Tolkienin myöhemmän ajatuksen mukaan kyseenalainen sana; eldarilaisissa kielissä primitiivinen KW muuttui P:ksi jo ammoin haltiakielten historiassa. [WJ 375; vrt. 407 / viite 5]. Tämä ei ollut ongelma Tolkienin aikaisemmassa käsityksessä, jossa danilaiset tulivat telerin sijasta noldorin luota [kts. PM 76; idea nandor-heimon noldo-alkuperästä löytyy myös VT 47 s:lta 29]. Tolkienin myöhemmän ”nandorkielen” kannalta sana cwenda lienee jätettävä huomioimatta; sen muuttaminen muotoon *penda olisi ristiriidassa kantakielisen attestaation pendâ ”kalteva” kanssa [WJ 375]). Etymologies-tekstissä Tolkien johti cwenda:n muodosta kwenedê “haltia” (juurella KWEN(ED) sama merkitys, LR 366; mitä tulee alkuperäisen loppu-ê:n muutoksesta nandorin -â:ksi, vertaa hrassa ”jyrkänne” esimuodosta khrassê). Myöhemmin kuitenkin quenyan Quendë:n tuottaneeksi varhaisvaiheen sanaksi rekonstruoitiin *kwende (WJ 360). Mikään esimerkki kielessä ei näytä, kuinka alkuperäinen lyhyt loppu-e tuli nandoriin, joten ei voida sanoa kykenisikö kwende kehittymään myös muodoksi cwenda — jättäen huomioimatta dilemma kw:n muuttumattomuudesta p:ksi.

• Danas ”Viherhaltiat, nandor”. Etymologioissa johdettu vartalosta DAN (LR 353), määritelty yksinkertaisesti ”viherhaltiakielisissä nimissä olevaksi elementiksi”, ja alustavasti verrattu juureen NDAN ”selkä” (koska nandohaltiat ”käänsivät selkänsä” eivätkä kulkeneet Merelle asti). Tolkienin myöhempi kanta viherhaltioiden nimen alkuperästä (kuten WJ s:lla 412 vahvistetaan) on että vartalo dan- ja sen vahva muoto ndan- todellakin tarkoittavat samaa asiaa: nämä muodot liittyvät ”teon muutokseen, tekemättömäksi tekemiseen tai sen vaikutuksen mitätöimiseen”, ja primitiiviseksi [yksikkö]muodoksi esitetään ndandô ”joku joka peruu puheensa tai päätöksensä”. Yhtäkaikki, näyttää epätodennäköiseltä että nandor olisivat kutsuneet itseään sillä nimellä, ja Tolkien tosiaankin toteaa WJ s:lla 385 että ”tämä väki kutsui yhä itseään vanhalla nimellä Lindai [= quenyan Lindar], joka oli tuohon aikaan saanut muodon Lindi heidän kielessään”. Voi olla, että Tolkien torjui ajatuksen siitä, että nandor kutsuivat itseään nimellä Danas. – Mitä tulee päätteeseen -as, se voidaan ehkä rinnastaa sindarin monikolliseen päätteeseen -ath; todellakin LR s:lla 353 annetaan sindarin (”noldorin”) muoto Danath, jolla ilmeisesti vastaa Danas:ia.

• dóri- ”maa”, eristetty nimestä Lindórinan. Sanan itsenäinen muoto saattaa poiketa [tässä siteeratusta vartalosta (suom. huom.)]; on epäselvää mistä i tulee yhdyssanassa Lindórinan. Etymologioissa eldarilaisissa kielissä ”maa” on johdettu vartalosta NDOR ”olla, jäädä, levätä, viipyä” (LR 376). Siinä ei mainita nandorinkielisiä sanoja, mutta sindarin dor on johdettu primitiivisestä muodosta ndorê. Monta vuotta myöhemmin Tolkien kuitenkin johti eldarilaisten kielten ”maa”-sanan vartalosta DORO ”kuivettunut, kova, tuottamaton” (WJ 413). Kuitenkin, myöhäisempi lähde vahvistaa, että kantahaltiakielen muoto oli ndorê, jota pidetään nykyisin alkurikasteella d > nd muodostettuna. Tämä on määritelty ”kovaksi, kuivaksi maaksi” tarkoittaen myöhemmin ”maata yleensä”, ja lopulta ”maata” tiettynä alueena ”enemmän tai vähemmän tarkempien rajojen kanssa”. Se tuleeko dóri- todella ndorês:ta on hyvin epävarmaa (tämä tuottaisi nandorissa pikemminkin muodon *dora), mutta sen täytyy olla johdettu samasta vartalojoukosta.

• dunna ”musta”; tämä voi olla johdettu kantakielen esimuodosta *dunnâ, juuri DUN ”tumma” (LR 355) joko adjektiivisella päätteellä -nâ tai mediaalisella vahventumisella n > nn ja yksinkertaisemmalla adjektiivisella päätteellä -â. Muut nandorin sanat kuitenkin näyttävät menettäneen loppu-â:nsa, esim. ealc ”joutsen” < alk-wâ, ja (lainatakseni täysin samansuuntaisen esimerkin) cogn ”jousi” < kuʒnâ. Tästä polveutuva muoto ei ole *cogna koskemattoman loppuvokaalin kanssa kuten sanan dunna tapauksessa. Kuitenkin varhaisvaiheen -ô kyllä ilmenee nandorissa -a:na (vrt. golda ”noldohaltia” < ñgolodô), joten esimuoto *dunnô voinee kyetä tuottamaan sanan dunna — mutta em. primitiivinen muoto olisi ennemminkin substantiivi *”synkkä ihminen/asia”, sillä primitiiviset -ô, -nô ovat substantiivisia päätteitä adjektiivisten sijaan. Tietysti, nandorissa alkuperäinen substantiivi on voinut muuttua adjektiiviksi, tai siihen on voinut kehittyä uudelleen adjektiivinen pääte -a. Kaikki asiat huomioon ottaen *dunnâ näyttää silti olevan paras kantakielen muodon rekonstruktio. Sanat dunna ja scella (ks. alempana) herättävät kysymyksen, säilyykö alkuperäinen loppu-â itseasiassa -a:na kaksoiskonsonanttien jäljessä (kontrastina sellaisille klustereille, joissa on eri konsonantit) nandorissa.

//Jatkuu//

Viitteet

Tämä artikkeli on tynkä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia!

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.