Naffarin
Naffarin on kuvitteellinen kieli (eli taidekieli), jonka J. R. R. Tolkien loi 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana,[1] ilmeisesti ennen kuin alkoi kehittää haltiakieliä. Humphrey Carpenterin mukaan Tolkien sai kieleensä selviä vaikutteita espanjasta, kielestä jota hänen holhoojansa isä Francis puhui sujuvasti. Isä Francisilla oli myös espanjankielisiä kirjoja, joita Ronald sai käyttää vapaasti. Espanjan vaikutteista huolimatta naffarinilla oli kuitenkin aivan "oma kielioppinsa ja fonologinen järjestelmänsä".[2]
Esseessään A Secret Vice vuodelta 1931 Tolkien esittää kielestä lyhyen näytteen:
- O Naffarínos cutá vu navru cangor
luttos ca vúna tiéranar,
dana maga tíer ce vru encá vún' farta
once ya merúta vúna maxt' amámen.[3]
Tolkien ei kuitenkaan anna näytteen käännöstä; hän kertoo ainoastaan, että sanan vrú merkitys on ever ("koskaan"). Hän toteaa myös, että englannin ja "syntymässä olevan täysin yksityisen elementin" (joka viitannee hänen haltiakieliinsä) lisäksi naffarin sai äänteisiinsä ja sanamuotoihinsa vaikutteita latinasta ja espanjasta.[3]
Helge K. Fauskanger on naffarinia käsittelevässä artikkelissaan julkaissut Tolkienin näytteen perusteella naffarinin sanaluettelon ja hakenut siinä naffarinin sanojen mahdollisia yhteyksiä Tolkienin haltiakieliin, mutta "vain sen osoittamiseksi, että Tolkien oli jo lähestymässä haltiakielen "tyylin" piirteitä, ei yrityksenä arvata mitä naffarinin sanat todella tarkoittavat", kuten Fauskanger toteaa.[4] Sanan navru kohdalla Fauskanger kuitenkin tekee poikkeuksen: koska sanan vrú merkitys tunnetaan, hän sanoo että navru saattaa sisältää elementin vru, vrú ever sekä myöhemmästä haltiakielen juuresta NA- johdetun sanan to tai for, joten hänen mukaansa navru saattaa olla merkitykseltään forever.[4]
Tolkien työskenteli naffarinin parissa ajoittain, mutta lakkasi kehittämästä sitä, kun hän törmäsi "kieleen, joka kiehtoi häntä huomattavasti enemmän". Tämä kieli oli gootti, jonka alkeiskirjan Tolkien osti eräältä koulutoveriltaan.[5]
Sisällysluettelo
Helge K. Fauskanger: Naffarin
Helge K. Fauskangerin naffarinia esittelevä artikkeli on peräisin hänen Ardalambion-sivustoltaan,[4] ja sen suomennos julkaistaan tässä tekijän luvalla. Artikkeliin liittyvän naffarinin sanaluettelon suomennos on omana artikkelinaan: Naffarinin sanaluettelo.
Naffarin – tiedämme ainakin, että "vrú" tarkoittaa 'aina'[6]
O Naffarínos cutá vu navru cangor luttos ca vúna tiéranar, dana maga tíer ce vru encá vún' farta once ya merúta vúna maxt' amámen.
Tämän oudon lauseen merkitys on luultavasti iäksi kadonnut, paitsi että sanan vru (tai vrú) merkitys on 'aina'.[6] Tämän esimerkin Tolkien antaa naffarinista,[3] hienostuneemmasta yksityisestä kielestä, jota hän alkoi kehittää, kun nevbosh kuoli. Itse asiassa naffarin oli olemassa osin päällekkäin nevboshin viimeisten vaiheiden kanssa. Toisin kuin nevbosh, naffarinia ei koskaan jaettu muiden kanssa; vaikutttaa siltä, että nuori Tolkien ei koskaan yrittänyt opettaa sitä ystävilleen. Hän toteaa, että olisi mielellään levittänyt sitä, mutta ei koskaan ryhtynyt siihen – luultavasti hän ajatteli, ettei se kiinnostaisi ketään. Näyttää siltä, että naffarin oli vain kieli, eikä siihen liittynyt mitään mytologiaa. Siitä huolimatta se oli pitkä harppaus eteenpäin: naffarinin tapauksessa teini-ikäinen Tolkien loi ensimmäisen kerran kokonaisen kielen yhdistämällä äänteet ja merkityksen omien mieltymystensä mukaan, eikä vain muovannut olemassaolevien kielten sanoja. Nevboshissa vain muutamat sanat olivat olleet tällaisia, kuten lint "nopea, ketterä" (joka saattoi hyvinkin olla yksi sanoista, jotka omaksuttiin nevboshista naffariniin; se säilyi jopa quenyaan asti![7]). Tolkien mainitsee sanan vrú 'aina' [engl. ever] that may very well have been one of the words that were adopted into Naffarin from Nevbosh; it even survived into Quenya!) Tolkien toteaa, että vrú "ever" on "kielissäni esiintyvä merkillisen hallitseva mielleyhtymä, joka työntyy aina esiin (oletettavasti yksittäisen mielleyhtymän varhainen pinttyminen, josta ei enää pääse eroon)"[3]. Quenyassa se esiintyy muodossa voro "aina, jatkuvasti".[8]
Naffarinin yleinen foneettisen ilmeen inspiraationa olivat latina ja espanja. Tolkien vältti tietoisesti tiettyjä englannin äänteitä, kuten w, th ja sh. Mutta emme koskaan saa tietää tätä enempää naffarinista, sillä Tolkien kertoo meille, että "se on kauan sitten typerästi tuhottu" – ja tämä oli kirjoitettu niinkin varhain kuin vuonna 1931. Näemme kuitenkin lähestymistä haltiakielten muotoihin; Tolkienin lingvistinen maku oli kypsymässä. Monet sanoista, vaikka eivät kaikki, olisivat voineet olla quenyaa tyylinsä ja rakenteensa puolesta: "qenyan" varhaisin muoto oli vain muutaman vuoden päässä – eikä voi jäädä huomaamatta, että itse sanan "naffarin" pääte -rin esiintyy monien myöhempien kielien nimissä: sindarin, vanyarin, valarin, telerin jne.
Viitteet
- ↑ Vuonna 1931 kirjoittamassaan esseessä A Secret Vice Tolkien sanoo, että kieli oli "tuhottu typerästi jo kauan sitten" (The Monsters and the Critics and Other Essays (= MC), s. 208, esseen kirjoittamisvuodesta, ks. esipuhe, s. 3).
- ↑ Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta II.3., Yksityiset kielet – ja Edith, s. 45 / 46.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 MC, s. 209.
- ↑ 4,0 4,1 4,2 Helge K. Fauskanger, Naffarin - at least we know that "vrú" means ever (Ardalambion; haettu 11.2.2023).
- ↑ Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta II.3., Yksityiset kielet – ja Edith, s. 45-46 / 46-47. Alkeiskirja oli Joseph Wrightin Primer of the Gothic language (1892). Wrightista tuli myöhemmin Tolkienin opettaja Oxfordin yliopistossa. Ks. Joseph Wright : Wright ja Tolkien.
- ↑ 6,0 6,1 Engl. ever; sana voidaan kontekstista riippuen suomentaa myös '(ei) koskaan', 'vain'.
- ↑ Suom. huom. Vrt. quenyan linta 'nopea' (esim. Namárië-runossa), lintië 'vikkelyys, nopeus' (ks. esim. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 58).
- ↑ HoMe V, s. 353.
Aiheesta muualla
- Keskustelu Eläinkieli, nevbosh ja naffarin – Tolkienin varhaiset paheet (Vihreä Lohikäärme, alk. 15.2.2023)
