Naffarin

Kohteesta Kontuwiki

Naffarin on kuvitteellinen kieli (eli taidekieli), jonka J. R. R. Tolkien loi 1900-luvun ensimmäisten vuosikymmenien aikana,[1] ilmeisesti ennen kuin alkoi kehittää haltiakieliä.

Esseessään A Secret Vice vuodelta 1931 Tolkien esittää kielestä lyhyen näytteen:

O Naffarínos cutá vu navru cangor
luttos ca vúna tiéranar,
dana maga tíer ce vru encá vún' farta
once ya merúta vúna maxt' amámen.
[2]

Tolkien ei kuitenkaan anna näytteen käännöstä; hän kertoo ainoastaan, että sanan vrú merkitys on ever ("koskaan"). Hän toteaa myös, että englannin ja "syntymässä olevan täysin yksityisen elementin" (joka viitannee hänen haltiakieliinsä) lisäksi naffarin sai äänteisiinsä ja sanamuotoihinsa vaikutteita latinasta ja espanjasta.[2]

Helge K. Fauskanger on naffarinia käsittelevässä artikkelissaan julkaissut Tolkienin näytteen perusteella naffarinin sanaluettelon ja hakenut siinä naffarinin sanojen mahdollisia yhteyksiä Tolkienin haltiakieliin, mutta "vain sen osoittamiseksi, että Tolkien oli jo lähestymässä haltiakielen "tyylin" piirteitä, ei yrityksenä arvata mitä naffarinin sanat todella tarkoittavat", kuten Fauskanger toteaa.[3] Sanan navru kohdalla Fauskanger kuitenkin tekee poikkeuksen: koska sanan vrú merkitys tunnetaan, hän sanoo että navru saattaa sisältää elementin vru, vrú ever sekä myöhemmästä haltiakielen juuresta NA- johdetun sanan to tai for, joten hänen mukaansa navru saattaa olla merkitykseltään forever.[3]

Viitteet

  1. Vuonna 1931 kirjoittamassaan esseessä A Secret Vice Tolkien sanoo, että kieli oli "tuhottu typerästi jo kauan sitten" (The Monsters and the Critics and Other Essays = MC, s. 208, esseen kirjoittamisvuodesta, ks. esipuhe, s. 3).
  2. 2,0 2,1 MC, s. 209.
  3. 3,0 3,1 Helge K. Fauskanger, Naffarin - at least we know that "vrú" means ever (Ardalambion; haettu 15.10.2014).