Mathom:Entit
Entit (engl. Ents), puiden paimenet, olivat kolmannella ajalla haltioiden jälkeen vanhin elossa oleva kansa.
Entit olivat noin 14 kyynärää (8,4 m) pitkiä, puumaisia olentoja. Heidän ruumiinsa oli kuin puun runko ja kaarnan peitossa, käsivarret olivat oksamaiset ja niissä oli kolmesta seitsemään sormea. Heidän lähes kaulaton päänsä oli rungon paksuinen, ja siinä oli kaksi ruskeaa, vihreätä valoa loistavaa silmää. Enteillä oli myös parta, joka muistutti sammaleista risukimppua. Vaikka entit olivat jäykkiä kuin puut, liikkuivat he sukkelasti juurimaisilla jaloillaan pitkin metsiä.
Yavanna teki entit puiden paimeniksi, vartijoiksi, joiden tehtävänä oli suojella luontoa. Entit olivat hyvin rauhallisia, mutta kun he suuttuivat, oli heidän vihansa kauhea; sillä he pystyivät valtavilla voimillaan murskaamaan kiven ja teräksen. Kauan sitten olivat entit olleet paljon tekemisissä haltioiden kanssa, ja heitä entit kiittivätkin puhetaidostaan. Puhuminen miellytti enttejä ja he loivat oman kielen. Tätä kieltä ei kukaan muu kuin entti ole koskaan oppinut, sillä kieli oli hidas ja purkautui ilmoille kuin aallot rannikolla. Niin pitkä, hidas, soinnikas ja toistava oli kieli, ettei sitä ole koskaan edes yritetty kirjoittaa.
Entit elivät Keski-Maan metsissä rauhallista elämäänsä paljonkaan välittämättä ympäristöstä. Valtakunnat nousivat ja sortuivat, mutta entit pysyivät. Kolmannella ajalla enttien valtias oli Puuparta ja entit asuivat Fangornin metsässä, Rohanin pohjoispuolella. Tuohon aikaan ensimmäisistä enteistä, jotka Puuparran mukaan "vaelsivat metsissä ennen Pimeyttä" oli jäljellä enää kolme: Fangorn eli Puuparta itse, Finglas eli Lehvähapsi ja Fladrif eli Karppunahka. Näistäkin Lehvähapsi oli käynyt varsin uneliaaksi ja Karppunahka oli paennut örkkejä korkealle vuoristoon, joten Fangornin metsästä piti huolta lähinnä Puuparta nuorempien enttien kanssa.
Jos joku tuli heidän metsäänsä kaatamaan puita, silloin he suuttuivat. Näin kävi kolmannella ajalla: Sarumanin örkit tulivat ja kaatoivat sekä polttivat metsää. Entit kokoontuivat entkäräjille, joilla entit päättävät asioistaan, ja harvinaisen nopeasti, vain kahdessa päivässä, he tekivät päätöksensä. Niin liittyivät entit Sormuksen sotaan ja entit marssivat Rautapihaan: oli kuin koko metsä olisi ollut liikkeellä. Hirveä oli enttien viha ja koko Rautapiha hävitettiin, lukuunottamatta Orthancin tornia, jota suojasi muinainen lumous. Ja Ämyrilinnan edustalle marssi huornien armeija ja niiden muodostamaan metsään katosi kokonainen örkkiarmeija. Huornit olivat enttien ja puiden välimuoto; ja koska ne olivat hyvin vahvoja ja pitkävihaisia, sekä halusivat tuhota kaikki, jotka vahingoittivat Keski-Maan metsiä, olisivat ne olleet vaaraksi ympäristölle ilman enttien ohjausta.
Sormuksen sodan jälkeen sanottiin enttejä yhä elävän joissain metsissä, mutta heidän lukunsa hupeni, sillä entit muuttuivat puumaisiksi ja vähitellen kokonaan puiksi, eikä enää ollut entvaimoja. Kauan sitten olivat entvaimot lähteneet aarniometsistä avoimille vihreille maille, ja siellä he olivat kasvattaneet hedelmäpuita puutarhoissaan. Mutta ennen Toisen Ajan päättymistä tuhoutuivat nämä puutarhat, ja maa muuttui ruskeaksi. Kukaan tiedä mikä oli entvaimojen kohtalo. Koska enttisiä ei enää syntynyt, uskotaan neljännen ajan olleen viimeinen tälle vanhalle kansalle.
Tietoja
- Alkuperäinen teksti: Tapio Laakso (J.R.R. Tolkien -sivusto)
- Muokannut Tik
- Julkaistu aiemmin Kontuwikissä
- Sivu ei ole GFDL-lisensoitu
