Marhari
Marhari oli pohjalainen päällikkö Rhovanionissa kolmannen ajan 1800-luvun alkupuolella; hän polveutui Rhovanionin kuninkaaksi itseään kutsuneesta Vidugaviasta.[1]
Marharin ajalla idästä hyökkäsivät pohjalaisia vastaan vaunumiehet, ensimmäisen kerran vuonna 1851 ka. Gondorista saapui pohjalaisten avuksi kuningas Narmacil II suuren armeijan kera, mutta Synkmetsän eteläpuolella vuonna 1856 ka. käydyssä Tasankojen taistelussa Narmacil sai surmansa ja vaunumiehet olisivat kenties hävittäneet koko armeijan, elleivät Marharin johtamat pohjalaiset olisi urheasti jättäytyneet suojaamaan perääntyvien joukkojen selustaa.[2]
Urheus maksoi kuitenkin kovan hinnan, ja Marhari itse kaatui monen muun rinnalla.[3] Niin vaunumiehet valloittivat Rhovanionin ja pohjalaiset hajaantuivat; jotkut pakenivat pohjoiseen Pitkäjärven seuduille, missä jo asui heidän pohjalaisia sukulaisiaan, ja jotkut Gondoriin. Monet myös jäivät vaunumiesten orjiksi.[4]
Marharin pojan Marhwinin onnistui kuitenkin kerätä monia ja johdattaa heidät pakoon Anduinin laaksoon. Näistä Marhwinin pohjalaisista syntyi éothéodin kansa, ja niin ollen he olivat rohirrimin esivanhempia.[3]
Nimestä
Muiden pohjalaisten ja éothéodin varhaisten kuninkaiden nimien tapaan Marhari on gootinkielisessä muodossa. Nimen alkuosa tulee gootin sanasta marhs, marha, joka tarkoittaa 'hevosta'.[5] Loppuosa on ilmeisesti johdettu sanasta harjis 'armeija, sotajoukko'.[6], josta on peräisin myös sana harja 'soturi'.[7] Nimen merkitys on siis suunnilleen 'ratsumies, ratsusoturi'.
Viitteet
- ↑ KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 423 / 355 (viite 5).
- ↑ KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 394 / 332; KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 423 / 355 (viite 5).
- ↑ 3,0 3,1 KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 394-395 / 332.
- ↑ KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 395 / 332-333.
- ↑ KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 424 / 356 (viite 6); G. Köbler, Gotisches Wörterbuch, 1989, 2. Aufl., M (www.koeblergerhard.de; luettu 26.1.2022).
- ↑ G. Köbler, Gotisches Wörterbuch, 1989, 2. Aufl., H (www.koeblergerhard.de; luettu 26.1.2022).
- ↑ W.P. Lehmann - H.-J.J. Hewitt - S. Feist, A Gothic etymological dictionary, Leiden 1986, s. 177-178 s.v. H44. harjis. (Google Books; luettu 26.1.2022).
