Lámatyávë

Kohteesta Kontuwiki
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Lámatyávë oli noldorin käyttämä nimitys yksilöllisestä kyvystä nauttia äänteistä ja sanojen muodoista. Tätä kykyä pidettiin jopa olennaisempana yksilöllisenä piirteenä kuin kokoa, ihonväriä ja kasvonpiirteitä.

Ilmeisesti vain noldorin parissa esiintynyt lapsen toinen nimenantoseremonia, Essecilmë[1] eli "nimen valitseminen" pidettiin vasta, kun lapsi katsottiin valmiiksi ja kykeneväksi lámatyávëen, mikä tapahtui harvoin ennen seitsemättä ikävuotta. Lámatyávën hallitseminen katsottiin tarpeelliseksi, koska Essecilmëssä lapsi sai antaa itse itselleen nimen.[2]

Haltian lámatyávë saattoi myös muuttua hänen elämänsä aikana – mikä tarkoittanee sitä, että se mitkä äänteet ja sanamuodot tuottivat haltialle nautintoa, saattoi vaihdella elämänvaiheiden mukaan. Sanotaan kuitenkin, että tällainen muuttuminen oli yleisempää miesten kuin naisten kohdalla.[3]

Lámatyávë näyttää olevan selvästi sukua foniesteettiselle nautinnolle, josta J. R. R. Tolkien kertoi useissa kirjoituksissaan.[4]

Viitteet

  1. Ensimmäinen nimenantoseremonia, isännimen ilmoittaminen eli Essecermë, pidettiin pian lapsen syntymän jälkeen (HoME X, s. 214).
  2. Laws and Customs among Eldar (HoME X, s. 214-215 [ja alaviite *]).
  3. HoME X, s. 216 [alaviite], vrt. s. 229 [viite 16].
  4. Ks. artikkeli Foniestetiikka.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia