Kurjenmiekkajoki
Kurjenmiekkajoki (engl. Gladden River; sindariksi Sîr Ninglor),[1] usein lyhyemmin myös pelkästään Kurjenmiekka (engl. Gladden),[2] virtasi Sumuvuorilta laskeutuvaa solaa pitkin[3] vauhdikkaana itään kunnes tavoitti Kurjenmiekkakenttien laajan suoseudun ja yhtyi siellä Anduinin juoksuun. Kurjenmiekkakentillä kasvoi tiheinä kasvustoina miltei miehenkorkuista kurjenmiekkaa, ja Kurjenmiekkajoen alajuoksulla ne olivat rehevimmillään.[4]
Kurjenmiekkajoen varrella asusti kolmannen ajan 1400-luvulta jonnekin 2000-luvun loppupuolelle väkevien sukuinen hobittikansa, joka toisin kuin muut hobitit oli palannut Eriadorista takaisin Erämaahan.[5] Tähän kansaan kuuluivat ystävykset Sméagol ja Déagol, jotka eräällä kalastusretkellä 2400-luvun ka. puolimailla löysivät Anduinin pohjasta pitkään hukassa olleen Sormusten sormuksen ja saattoivat niin alulle lopulta Sormuksen sotaan johtaneen tapahtumaketjun.[6]
Kurjenmiekkajoen seutu oli éothéodin asuinseutua kuningas Eärnil II:n aikoihin saakka;[7] maat autioituivat 2500-luvun ka. alussa balchothin hyökkäysten vuoksi.[8]
Viitteet
- ↑ TSH, Karttaliite (kartta: Keski-Maan läntiset osat kolmannen ajan lopulla).
- ↑ TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1073, 1087 / ***; TSH, liite A II, "Eorlin huone", s. *** / *** / *** / *** / 1099 / ***; TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / *** / *** / *** / 1110 / ***; TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat", s. *** / *** / *** / *** / 1165, 1167 / ***; TSH, liitteiden viitteet, s. *** / *** / *** / *** / 1182 / *** (viite 83). – Huom. Suomennoksessa TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1073 / *** virheellisesti "Kurjenmiekkakentän", po. "Kurjenmiekan" (engl. Gladden).
- ↑ TSH I/2.3., Sormus vaeltaa etelään, s. *** / *** / *** / *** / 288 / ***.
- ↑ Ks. artikkeli Kurjenmiekkakentät.
- ↑ TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1073 / ***; TSH, liitteiden viitteet, s. *** / *** / *** / *** / 1182 / *** (viite 83).
- ↑ Ks. esim. TSH I/1.2., Menneisyyden varjo, s. *** / *** / *** / *** / 65 / ***.
- ↑ TSH, liite A II, "Eorlin huone", s. *** / *** / *** / *** / 1099 / ***, TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat", s. *** / *** / *** / *** / 1167 / ***.
- ↑ TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1087 / ***, vrt. TSH, liite F I, "Kolmannen ajan kielet ja kansat", s. *** / *** / *** / *** / 1165 / ***.
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia