Kivikuningas alta vuorien
Kivikuningas alta vuorien (engl. The King beneath the mountains) on ensimmäinen säe laulussa,[1] jota Järvikaupungin väki lauloi innostuttuaan kääpiöiden yllättävästä saapumisesta. Kun oli levinnyt tieto, että Thorin Tammikilpi, vuorenalaisen kuninkaan poika oli saapunut kaupunkiin, ihmiset alkoivat huutaa ja juoksennella laitureilla. "Jotkut alkoivat laulaa osia laulusta joka kertoi Vuorenalaisen kuninkaan paluusta – se, että tulija oli Throrin pojanpoika eikä Thror itse, oli pikkuseikka. Muut yhtyivät lauluun ja se raikui yli koko järven."[2]
Sisällysluettelo
Laulun sisältö
Hobittiin muistiin merkityssä laulussa on neljä nelirivistä säkeistöä, mutta kertojan mukaan "säkeistöjä oli paljon enemmän".[3]
Laulussa esitettiin toiveikas ennustus, jonka mukaan "kivikuningas" saapuu hakemaan omaansa (r. 1.1-4), hän saa kruununsa takaisin ja hänen saleissaan soivat harput ja menneiden aikojen "kultalauluja" lauletaan (r. 2.1-4). Vuorilla kasvaa taas puita ja ruohoa, ja kuninkaan rikkaudet virtaavat joen lailla, "joka purokin täynnä kultaa on" (r. 3.1-4). Joet virtaavat iloisina ja järvet hohtavat kirkkaasti kuninkaan palattua (r. 4.1-4).
Alkutekstin ja suomennoksen vertailua
Suomennoksessa alkutekstin rakennetta on jonkin verran rikottu; tämän vuoksi kannattanee esittää taulukossa rinnakkain alkuteksti, suomennos ja sananmukainen suomennos. Kommentaarissa käsitellään tekstin ja suomennoksen yksityiskohtia.
| Alkuteksti | Hobitti | Suora käännös |
| The King beneath the mountains, | Kivikuningas alta vuorien, | Kuningas vuorien alla, |
| The King of carven stone, | missä hopeavirta on vuolain, | veistetyn kiven kuningas, |
| The lord of silver fountains | omansa hakemaan saapuen | hopealähteiden herra, |
| Shall come into his own! | nousee piilosta luolain! | tulee hakemaan omansa! |
| * | * | * |
| His crown shall be upholden, | Hän kantaa taas kruunuansa, | Hänen kruununsa pysyy korotettuna, |
| His harp shall be restrung, | hänen harppunsa viritetään avulla taikain, | hänen harppunsa viritetään uudestaan, |
| His halls shall echo golden | hänen saleissaan kuulla saa taas kansa | hänen salinsa kaikuvat kultaisina |
| To songs of yore re-sung. | kultalauluja menneiden aikain. | uudestaan lauletuista muinaisista lauluista. |
| * | * | * |
| The woods shall wave on mountains | Metsä vuorilla huojuu taas toki | Metsät huojuvat vuorilla, |
| And grass beneath the sun; | ja ruoho alla auringon; | ja ruoho auringon alla; |
| His wealth shall flow in fountains | hänen rikkautensa virtaa kuin joki, | hänen rikkautensa virtaa lähteissä |
| And the rivers golden run. | joka purokin täynnä kultaa on. | ja joet juoksevat kultaisina. |
| * | * | * |
| The streams shall run in gladness, | Virtojen juoksua ei mikään estä, | Virrat vierivät riemukkaina, |
| The lakes shall shine and burn, | järvet hohtavat kultaansa, purppuraansa, | järvet kimmeltävät ja hohtavat, |
| And sorrow fail and sadness | mikään murhe ei enää kauan kestä, | ja suru ja murhe katoavat |
| At the Mountain-king's return! | kun Vuoren kuningas saa oman maansa! | kun Vuorikuningas palaa! |
Kommentaari
Ensimmäinen säkeistö
- "Kivikuningas alta vuorien" (r. 1.1.) on yhdistelty alkutekstin kahden ensimmäisen säkeen ilmaisuista "king beneath the mountains" (r. 1.1.) ja "king of carven stone" (r. 1.2.); alkutekstissä viitataan lähinnä siihen, että kuningas on "veistetyn/louhitun" kiven valtias; "kivikuningas" on merkitykseltään hieman epämääräinen.
- Muualla Hobitissa Ereborin kääpiöhallitsijaa nimitetään "vuorenalaiseksi kuninkaaksi" (King under the Mountain); runossa esiintyy kaksi tästä poikkeavaa nimitystä, King beneath the mountains (r. 1.1.) ja Mountain-king (r. 4.4.). – On erikoista, että Ereborin hyvin tuntevat järvikaupunkilaiset käyttävät laulussa monikkomuotoa mountains.
- Alkutekstissä ei puhuta "vuolaimmasta hopeavirrasta" (r. 1.2.), vaan "hopealähteistä" (engl. silver fountains, r. 1.2.), joiden voi ajatella sijaitsevan Vuoren alla.
- Alkutekstissä ei mainita mitään siitä, että kuningas nousisi "piilosta luolain" (r. 1.4.), vaan ainoastaan palaa hakemaan omaansa.
Toinen säkeistö
- Alkutekstin Upholden (r. 2.1.) on verbin uphold 'kohottaa, pitää pystyssä' arkaainen menneen ajan partisiippimuoto, nykyengalnnissa upheld.
- Suomennoksessa on yhdistetty "menneiden aikojen kultalauluiksi" (r. 2.4.) alkutekstin "kultaisina kaikuvat salit" (halls shall echo golden, r. 2.3.) ja "muinaiset laulut" (songs of yore, r. 2.4.).
Kolmas säkeistö
- Alkutekstin ensimmäisessä säkeistössä hopealähteet (silver fountains, r. 1.3.), jotka oli suomennettu "hopeavirraksi" (r. 1.2.) – tässä kuninkaan "rikkautta pulppuavat lähteet / hänen rikkautensa virtaa lähteinä" (his wealth shall flow in fountains, r. 3.3.) on suomennettu "joeksi": "hänen rikkautensa virtaa kuin joki" (r. 3.3.).
- Suomennoksen kultaa täynnä olevat "purot" (r. 3.4.) ovat alkutekstissä "jokia" (rivers, r. 3.4.).
Neljäs säkeistö
- Suomennoksessa järvet hohtavat "kultaansa, purppuraansa" (r. 4.2.); värit on tulkittu alkutekstin järvien väriä kuvaavista verbeistä shine and burn (sananm. "loistavat ja palavat", r. 4.2.).
- Viimeisellä rivillä (r. 4.4.) esiintyvä Mountain-king, suom. "Vuorikuningas": katso ensimmäisen säkeistön King beneath the Mountains. Nimitystä Mountain-king ei tunneta muualta.
Viitteet
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
