Kalormë

Kohteesta Kontuwiki

Kalormë eli "Auringonnousun kukkula" (eng. Sunrising-hill) oli Kadonneitten tarujen kirjassa mainittu mahtava vuori Ardan äärimmäisessä itäosassa.

Kalormë Kadonneitten tarujen kirjassa

Kalormë oli vastapari lännen Pelórivuorten Taniquetilille, Ardan korkeimmalle huipulle, jolle se ei kuitenkaan koossa paljoa hävinnyt, sillä Taniquetilin jälkeen Kalormë oli maailman mahtavin huippu. Ulmo ja Aulë rakensivat Kalormën varjoon äänettömän meren äärelle Auringon ja Kuun suuret turvasatamat,[1] joista Aurinko lähti taas nousemaan aamunsarastuksessa idästä ja josta Kuu seurasi, kun Aurinko oli painunut länteen. Vala Oromë mainitsee tässä tarinassa myös lähes ainoan kuvauksen, jonka olemme idästä kuulleet:

"Idässä, kaatuneiden maiden tuolla puolen, on hiljainen ranta ja pimeä ja tyhjä meri."[2]

Kalormë näkyy myös (nimeämättömänä) varhaisessa maailmankartassa I Vene Kemen maailman itäreunalla.[3]

Kalormë Tolkienin myöhemmissä kirjoituksissa

Tolkienin myöhemmissä kirjoituksissa ja karttaluonnoksissa Kalormëa ei mainita, mutta äärimmäisen idän manner on saanut nimen Auringon maat (tai Palanut Auringon maa) ja siellä sijaitsee lännen Pelórivuoria symmetrisesti muistuttava vuoristo Auringon muurit, jolla hyvinkin mahdollisesti (ja jokseenkin myös todennäköistä) kohosi lännen Taniquetilin tapaan yksi korkea huippu, sillä kuten on todettu, Ardan oli tarkoitus olla symmetrinen. Mahtien mittelö tuhosi kuitenkin symmetrisyyden ja Arda vaurioitui.[4]

Nimestä

Nimen Kalormë on sanottu tarkoittavan 'Auringonnousun kukkulaa' (engl. Sunrising-hill)[5], sillä Aurinko nousi idän mantereen takaa aamuhämärästä ennen toisen ajan lopulla tapahtunutta Maailman muuttumista.

Qenya Lexiconin mukaan sanan kalorme merkitys on hill-crest over which Sun rises, 'kukkulanharja, jonka yli Aurinko nousee'. Nimen alkuosa on peräisin juuresta KALA, shine golden, 'kultainen hehku'.[6] Gnomish Lexiconissa goldogrinin gala ja qenyan kala ovat merkitykseltään 'valo, päivänvalo'.[7] Nimen loppuosa ormë 'laki, harja (engl. summit, crest)' puolestaan on peräisin juuresta ORO(1).[8]

Katso myös

Viitteet

  1. HoME I, s. 212-215.
  2. HoME I, s. 214.
  3. HoME I, s. 84.
  4. HoME IV, s. 236, 239, 249 ja 251 [kartat], 255.
  5. HoME I, s. 225.
  6. Qenya Lexicon s.v. KALA (Parma Eldalamberon 12, 1998, s. 44). Vrt. HoME I, s. 256.
  7. Gnomish Lexicon s.v. gala (Parma Eldalamberon 11, 1997, s. 37).
  8. Qenya Lexicon s.v. ORO(1) (Parma Eldalamberon 12, 1998, s. 70). Vrt. HoME I, s. 257.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia