Iki-ilta

Iki-ilta (engl. Evereven, Ever-eve) on Bilbo Reppulin ja Galadrielin laulamissa lauluissa esiintyvä runollinen nimi, joka tarkoittaa Valinoria tai jotakin sen seutua.

Bilbon laulussa Eärendil, kyntäjä merien toiseksi viimeinen säkeistö alkaa näin:

Harjuilta Iki-illan hän / yli lähteiden hopean / valona nousi siivilleen / ohitse vuoren kopean.

Bilbo kuvaa tässä Eärendilin lähtöä purjehtimaan taivaille Vingilotilla. "Kopea vuori" on Taniquetil.

Galadrielin laulussa Minä lehdistä lauloin, kultaisista, puut kultalehtiin puhkesivat Valtiatar kertoo, miten kultainen puu alkoi kukkia "rannoilla Ilmarinin":

Iki-illassa Eldamarin se loisti valossa tähtien, / Eldamarissa juurella Tirionin haltiamuurien.

Huomaa alkutekstin sanamuoto Beneath the stars of Ever-eve in Eldamar, sananmukaisesti suomennettuna "Iki-illan tähtien alla Eldamarissa", joka viittaa selvemmin paikkaan kuin suomennoksen "Iki-illassa", jonka voi käsittää myös tarkoittavan ikuisesti jatkuvaa iltaa.