Georgius
Tämä artikkeli kertoo J. R. R. Tolkienin teoksen Maamies ja lohikäärme maailmasta
Georgius, koko nimeltään Georgius Crassus Ægidianus Draconarius, arvonimeltään Dominus et Comes de Domito (Serpente) Princeps De Hammo et rex totius regni (minoris),[1] ("Kesyn [engl. Tame][2] (Käärmeen) herra ja kreivi, Hamin ruhtinas ja koko (piene[mmä]n) valtakunnan kuningas"), rahvaan kielellä George Worming Gilesin poika,[3][4] oli maamies Gilesin poika, joka hallitsi Pientä valtakuntaa isänsä jälkeen. Hänet mainitaan ohimennen kirjan esipuheessa: "Tarukatkelmissa, jotka kertovat Gilesin pojasta Georgiuksesta ja tämän hovipojasta nimeltä Suovetaurilius (Suet), on viittauksia siihen, että Keskivaltakunnan vastainen etuvartioasema oli yhteen aikaan Farthinghossa".[5]
Tolkien suunnitteli tarinalleen myös jatkoa, jossa ilmeisesti Georgius ja Suet olisivat olleet pääosassa. Jatko-osasta on säilynyt kahden sivun mittainen käsikirjoitus, joka sisältää raakilemaisen tekstin tarinan alusta sekä kahden sivun mittainen hahmotelma tarinan jatkosta.[6] Tarinaan olisi liittynyt Otmoorin taistelu.[3][7]
Georgiuksen tarina keskeneräisessä jatko-osassa
Jatko-osan tekstissä Georgiuksesta käytetään yleensä nimeä "Georgie"; alamaisten kerrotaan käyttäneen hänestä nimitystä "meidän George". Hänen sanotaan olevan "potra nuori mies, joka tuli hyvin toimeen hevosten ja koirien kanssa, mutta laskentoa ja kirjalatinaa hän osasi kehnommin".[4] Tarinassa isä Giles pyysi Georgiea käymään tarkastusmatkalla valtakuntansa pohjoisosassa, josta oli kuulunut valituksia muukalaisista.[8]
Sitten käsikirjoitus katkeaa, mutta loppuosan hahmotelmasta käy ilmi, että Georgella on pohjoisessa morsian, jota hän käy matkallaan tapaamassa. Nainen on kuitenkin petollinen, ja tämän ansiosta George jää kuningas Augustus Bonifaciuksen vangiksi. Kuningas vaatii lunnaita Gilesiltä, joka kieltäytyy maksamasta. George pääsee kuitenkin pakoon kuninkaan hevosella Häränpäällä (Bucephalus III) ja pakenee luoteeseen mutta joutuu Caurus-jättiläisen kynsiin. Georgen palvelija Suet (Suovetaurilius) lähtee etsimään häntä ja auostuttelee Chrysophylax-lohikäärmeen auttamaan etsinnöissä. Suet ja Chrysophylax sitovat Cauruksen ja vapauttavat Georgen. Sillä välin on syttynyt sota Augustus Bonifaciuksen ja Gilesin välille. Gilesin joukot ovat hätää kärsimässä, mutta Islipin luona käyty taistelu kääntyy hänen edukseen, kun paikalle saapuvat George Chrysophylaxin selässä ja Suet, joka ratsastaa Buchephalus-hevosella.[9]
Lopuksi kerrotaan, että George perii valtaistuimen isänsä jälkeen, mutta "naisiin pettyneenä ei mene naimisiin ja nimittää Suetin kruununperijäksi".[10]
Nimestä
Georgiuksen latinankielisen nimen osat ovat seuraavat:
- Georgius – latinankielinen muoto kreikkalaisesta nimestä Georgios (Γεώργιος), joka tarkoittaa 'talonpoikaa, maanviljelijää' ja sopii siten mainiosti maamiehen pojalle.[11]
- Crassus – vanha roomalainen nimi, erityisesti gens Licinian käyttämä lisänimi, jonka tunnetuin kantaja on Marcus Licinius Crassus (k. 53 eKr.), Caesarin ja Pompeiuksen liittolainen. Nimen merkitys on 'paksu'.[12]
- Ægidianus – päätteellä -ianus muodostettu patronyymi Georgiuksen isän Gilesin latinankielisestä nimestä Aegidius (engl. Giles).[13]
- Draconarius – Gilesin kuninkaaksi kruunaamisensa yhteydessä[14] ottama sukunimi, joka (tässä yhteydessä) viittaa lohikäärmeeseen samoin kuin sen englanninkielinen muoto Worming. Klassisessa latinassa draconarius tarkoitti legioonan sotamerkin (draco) kantajaa.[15]
Viitteet
- ↑ Maamies ja lohikäärme, Jatko-osa, s. – / – / 184. Karkotettuaan kuningas Augustus Bonifaciuksen mailtaan Giles otti ensin arvonimen Dominus de Domito Serpente, "Kesyn Käärmeen Herra" (Maamies ja lohikäärme, s. 76 / *** / 136).
- ↑ Vrt. "Koska 'kesy' on englannin kielellä yhtä kuin tame, hänen arvonimensä oli siis Tamen jaarli" (Maamies ja lohikäärme, s. 76 / *** / 136). Tolkien selittää, että nimi Tame muuttui myöhemmin muotoon Thame(s) (Maamies ja lohikäärme, s. 78 / *** / 139).
- ↑ 3,0 3,1 J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 58 (kirje 36).
- ↑ 4,0 4,1 Maamies ja lohikäärme, Jatko-osa, s. – / – / 184, 185.
- ↑ Maamies ja lohikäärme, Alkusanat, s. 8 / 84 / 35 (suomennoksen kahdessa ensimmäisessä laitoksessa: "Farthingossa").
- ↑ Katso: J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 58 (kirje 36); J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 170 (kirje 121); Maamies ja lohikäärme, Johdanto, s. – / – / 26-27; Maamies ja lohikäärme, Jatko-osa, s. – / – / 184-189.
- ↑ Maamies ja lohikäärme, Jatko-osa, s. – / – / 189.
- ↑ Maamies ja lohikäärme, Jatko-osa, s. – / – / 186.
- ↑ Maamies ja lohikäärme, Jatko-osa, s. – / – / 187-189.
- ↑ Maamies ja lohikäärme, Jatko-osa, s. – / – / 189.
- ↑ Ks. esim. George (given name) (Wikipedia [en]; luettu 16.8.2020).
- ↑ Ks. esim. Marcus Licinius Crassus (Wikipedia [en]; luettu 16.8.2020).
- ↑ Ks. artikkeli Giles.
- ↑ Maamies ja lohikäärme, s. 77 / 134 / 137.
- ↑ Ks. Lewis - Short, A Latin Dictionary s.v. drăcōnārĭus (Perseus; luettu 16.8.2020).
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
