Galathilion

Kohteesta Kontuwiki

Galathilion on Telperionin kuva, jonka Yavanna teki vanyarille ja noldorille Valinorissa, koska nämä rakastivat eniten Valkoista puuta. Galathilionilla ei kuitenkaan ollut omaa valoaan kuten Telperionilla.[1]

Yleistä

Galathilion istutettiin pihoille Mindonin juurella ja Eldamarissa oli useita sen vesoja. Yksi istutettiin Tol Eressëaan ja se sai nimen Celeborn[1]

Eldar toivat Celebornin pistokkaan Númenoriin toisella ajalla. Se sai nimen Nimloth ja se istutettiin kuninkaan pihaan Armenelosiin.[2]

Toisen ajan lopulla Sauron tuotiin Númenoriin vankina, mutta hän sai kuningas Ar-Pharazônin pian valtaansa ja lopulta suostutteli tämän kaatamaan Nimlothin. Isildur oli kuitenkin ehtinyt hakea Nimlothin hedelmän Armenelosista ja se istutettiin Rómennaan.[3]

Númenorin tuhoa paenneet Elendil ja hänen poikansa Isildur ja Anárion toivat myös Valkoisen puun mukanaan Keski-Maahan.[4] Hetken puu sai kasvaa Isildurin linnoituksessa Minas Ithilissä, kunnes kaupunki Viimeisen liiton sodan aattona menetettiin Sauronin joukoille 3429 ta.,[5] ja Isildur perheineen pakeni Puun vesan kanssa alas Anduinia.[6] Sodan päätyttyä Isildur istutti puun veljensä Anárionin muistoksi Minas Anorin kuninkaanpihaan vuonna 2 ka.,[7] ja siellä se ja sen seuraajat kasvoivat läpi Gondorin vuosisatojen.[8] Puun viimeinen vesa kuihtui vuonna 2872 ka.,[9] ja vasta kuningas Elessar löysi uuden vesan 25. kesäkuuta 3019 ka.[10] ja istutti sen Minas Tirithin Lähteenpihaan.[11]

Tarkin kuvaus Galathilionin ulkonäöstä lienee Tarussa Sormusten herrasta, jossa kerrotaan Elessarin löytämästä vajaan puolentoista kyynärän korkuisesta vesasta: "Siihen oli jo puhjennut nuoret solakat lehdet jotka olivat tummia päältä ja hopeanvärisiä alta, ja hennossa latvassa hohtivat aurinkoisen lumen lailla pienen kukkatertun terälehdet."[11]

Telperionin "hedelmä"?

Kohtauksessa, jossa Elessar löytää Nimlothin vesan, Gandalf kertoo myös, että Nimloth oli peräisin Galathilionin siemenestä, ja että Galathilion oli Telperionin hedelmä. Silmarillionissa Galathilionia sanotaan vain Telperionin "vähäisemmäksi kuvaksi". Mutta mitä tarkoittavat Gandalfin sanat "Telperionin hedelmä"? Onko Galathilion samalla tavalla "peräisin" Telperionista kuin Minas Tirithin Valkoinen puu oli peräisin Nimlothin hedelmästä (eli hedelmän sisältämistä siemenistä), vai onko Gandalfin sanat ymmärrettävä kuvaannollisiksi? Tietomme siitä, miten Yavanna loi Galathilionin ovat kuitenkin niin puutteelliset, että asia on jätettävä arvailun varaan, ainakin toistaiseksi.

Erot Silmarillionin ja Tarun Sormusten herrasta kuvauksissa selittyvät ainakin osaksi sillä, että Sormusten herra edustaa vanhempaa versiota puiden historiasta. Christopher Tolkienin mukaan aikaisempi sarja oli Telperion → Galathilion (Eressëa) → Nimloth (Númenor). Uusi versio, joka esiintyy Quenta Silmarillionin ja Akallabêthin teksteissä 1950-luvun alkupuolelta, on Telperion → Galathilion (Túna) → Celeborn (Eressëa) → Nimloth (Númenor).[12]

Yksi vai monta Galathilionia?

Silmarillionin suomennoksen mukaan Mindon Eldaliévan luo istutettiin heti useampi puu:

"Ja koska he rakastivat Valinorissa kaikista eniten Valkoista puuta, Yavanna teki heille puun joka oli Telperionin vähäisempi kuva, mutta ei itse levittänyt valoa, ja jonka nimi sindarinkielellä oli Galathilion. Mindonin alapihoille sitä istutettiin ja siellä se kukoisti ja Eldamarissa oli paljon sen vesoja."[1]

Ehkä luontevampi tulkinta alkutekstistä kuitenkin on, että aluksi oli vain yksi puu, Yavannan tekemä Galathilion, ja vasta myöhemmin sen vesoja istutettiin muualle. Englanniksi:

"And since of all things in Valinor they loved most the White Tree, Yavanna made for them a tree like to a lesser image of Telperion, save that it did not give light of its own being; Galathilion it was named in the Sindarin tongue. This tree was planted in the courts beneath the Mindon and there flourished, and its seedlings were many in Eldamar."

Vaikka "courts" onkin monikollinen, tämä ei välttämättä tarkoita, että puita olisi ollut useampia: vertaa esimerkiksi seuraavaan Akallabêthin kohtaan, jossa selvästi puhutaan vain yhdestä puusta: "Ja Sauron painosti kuningasta kaatamaan Valkoisen puun, Kauniin Nimlothin, joka kasvoi hänen pihallaan [engl. in his courts]".[13]

Nimestä

Sindarinkielisen nimen Galathilion elementit ovat: galadh 'puu',[14] thil- 'loistaa (valkoista tai hopeista valoa)'[15] ja -ion '(jnk) poika'.[16] Nimen merkitys on siis suunnilleen "Hopeista valoa loistavan puun jälkeläinen".

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Silm. 5, Eldamar ja eldaliën ruhtinaat, s. 69 / ***.
  2. Silm., Akallabêth, s. 328 / ***.
  3. Silm., Akallabêth, s. 340-341 / ***.
  4. Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 363 / ***.
  5. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1121 / ***.
  6. Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 365 / ***.
  7. Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 367 / ***; TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1069 / ***; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1122 / ***.
  8. Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 367 / ***.
  9. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1088 / ***; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1126 / *** (huom. Liite B:ssä painovirhe: 2852 po. 2872).
  10. TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1134 / ***.
  11. 11,0 11,1 TSH III/6.5., Käskynhaltija ja kuningas, s. 333 / 842 / 302 / *** / 1002 / ***.
  12. HoMe XII, s. 148.
  13. Silm., Akallabêth, s. 340 / ***.
  14. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 430 s.v. alda / ***.
  15. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 440 s.v. sil- / ***.
  16. Esiintyy useissa nimissä. Ks. esim. Etymologies s.v. YŌ, YON- (HoMe V, s. 400). Tätä päätettä ei saa sekoittaa erimerkityksiseen päätteeseen -ion (-ian(d)), joka tarkoittaa 'maata, aluetta' (J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 42).