English and Welsh

Kohteesta Kontuwiki

English and Welsh ("englanti ja kymri") on O'Donnell-luento, jonka Tolkien piti 21. lokakuuta 1955 Oxfordissa. Näiden vuodesta 1954 Oxfordin, Edinburghin ja Walesin yliopistoissa järjestettyjen luentojen tarkoitus oli käsitellä brittiläistä tai kelttiläistä elementtiä englannin kielessä ja englanin murteissa sekä maatalouden ja käsitöiden sanastossa sekä brittiläistä tai kelttiläistä elementtiä Englannin nykyväestöössä. Tolkienin luento avasi Oxfordissa pidettyjen luentojen sarjan.[1]

Tolkien muokkasi esitelmän myöhemmin julkaistavaksi ja se ilmestyi 8. heinäkuuta 1963 Walesin yliopiston julkaisemassa kokoelmassa Angles and Britons: O'Donnell Lectures.[2]

Vuonna 1983 Christopher Tolkien julkaisi tekstin uudestaan toimittamassaan esseekokoelmassa The Monsters and the Critics and Other Essays.[3] Christopher Tolkien varusti esseen myös omilla loppuviitteisiin sijoitetuilla kommenteillaan.[4]

Sisältö

Tolkien käsittelee englannin ja kymrin kielen sekä englantilaisten ja kymrien keskinäistä vuorovaikutusta sekä Britannian ulkopuolisten kielten ja kansojen vaikutusta molempiin. Hän kiinnittää erityistä huomiota englantilaisiin ja kymriläisiin sukunimiin ja paikannimiin. Hänen päätavoitteensa on osoittaa kelttiläisten kieten, erityisesti kymrin, tutkimuksen merkitys englannin kielen tutkimukselle ja toteaa, että omakohtainen tutustuminen kymriin ja kymriläiseen filologiaan on olennaisen tärkeää englantilaiselle filologille. Lisäksi hänen mielestään kymrin tuntemuksesta voi saada mielihyvää. Hän väittää, että jokaisella on "oma kieli" (engl. native language), joka ei välttämättä ole sama kuin "kehdossa opittu kieli" (engl. cradle language), eli ensimmäisenä opittu kieli.[5]

Esitelmänsä lopussa Tolkien keskittyy kielen tuomaan mielihyvään (engl. pleasure) ja toteaa, että sen luonnetta on vaikeaa, ehkä mahdotonta analysoida. Mielihyvän kokemuksen voi hänen mukaansa tuntea vahvimmin opiskellessaan "vierasta" kieltä, varsinkin kun tässä kielessä kohtaa haluttavia ominaisuuksia, joita äidinkielestä ei löydy; ja joka tapauksessa tällöin on vapaa arkipäiväisestä, varsinkin huolimattomasta kielenkäytöstä.[6]

Lopuksi Tolkien antaa henkilökohtaisen esimerkin "oman kielen" ja "kehtokielen" eroista. Hän kertoo "kehtokielensä" olleen englannin (ripauksella afrikaansia ryyditettynä), ja oppineensa ensimmäisinä vieraina kielinä ranskan ja latinan. Hän sanoo latinan tuntuneen "niin normaalilta, että siihen ei voi soveltaa mielihyvän tai epämiellyttävyyden käsitteitä. Ranskasta hän oli saanut "vähemmän mielihyvää kuin mistään muusta kielestä" jota hän tunsi tarpeeksi voidakseen esittää arvionsa. Kreikan sulavuus ja ajoittainen kovuus sekä sen pintakiilto saivat hänet valtaansa, vaikka hän kohtasi sen vasta historian ja mytologian kreikkalaisissa nimissä, ja hän koetti "keksiä kielen, jossa toteutuisi kreikan kreikkalaisuus". Espanjaan hän tutustui sattumalta ja kieli viehätti häntä suuresti, ja antoi ja antaa yhä paljon mielihyvää – "paljon enemmän kuin mikään muu romaaninen kieli". Gootti oli ensimmäinen hänen oppimansa vanha germaaninen kieli, ja se valloitti hänet rynnäköllä. Hän sanoo myös koettaneensa keksiä goottilaisia sanoja.[7]

Tolkien kertoo opiskelleensa "tai paremminkin 'maistelleensa'" myöhemmin muitakin kieliä, ja niistä selvästi eniten mielihyvää hänelle tuotti suomi, eikä hän ole koskaan oikein päässyt siitä ylitse.[8]

Viitteet

  1. J. R. R. Tolkien, The Monsters and the Critics and Other Essays, Foreword (Christopher Tolkien), s. 3; O'Donnell Lectures (University of Oxford : Faculty of English : Language & Literature; luettu 7.7.2021).
  2. J. R. R. Tolkien, "English and Welsh", Angles and Britons, ed. Henry Lewis, Cardiff 1963, s. 1-41. Ks. Angles and Britons. 1963 (TolkienBooks.net; luettu 7.7.2021).
  3. J. R. R. Tolkien, "English and Welsh", teoksessa J. R. R. Tolkien (toim. Christopher Tolkien), The Monsters and the Critics and Other Essays, London 1983, s. 162-197.
  4. The Monsters and the Critics, 1983, s. 195-197.
  5. Christina ScullWayne G. Hammond, The J. R. R. Tolkien Companion and Guide II, 2006, s. 248-249.
  6. The Monsters and the Critics 1983, s. 190-191.
  7. The Monsters and the Critics 1983, s. 191-192.
  8. The Monsters and the Critics 1983, s. 192.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia