Enerdhil
Enerdhil oli gondolinilainen jalokiviseppä, jonka nimi esiintyy vain Keskeneräisten tarujen kirjassa julkaistussa nelisivuisessa käsikirjoituksessa.[1] Tämä otsikolla "Elessar" varustettu teksti sisältää luonnoksen kehittymässä olleesta haltiakiven tarinasta.[2]
Tekstin mukaan Enerdhil oli "noldorin joukossa suurin jalojen kivien käsittelyssä Fëanorin kuoleman jälkeen". Hän rakasti kaikkea vihreää ja kasvavaa ja sen vuoksi teki jalokiven, joka vangitsi auringon valon, mutta oli vihreä kuin lehdet.[3] Enerdhil antoi kiven Idrilille joka sitten jätti sen Eärendilille ennen lähtöään Keski-Maasta.[4]
Myöhemmin Enerdhilin Elessarin tekijänä korvasi Celebrimbor, joka eräässä tarinan versiossa on gondolinilainen ja Enerdhilin ystävä.[5]
Nimestä
Sindarinkielisen nimen Enerdhil merkitys on epäselvä, mutta David Salo on ehdottanut, että se on "hypersindarisoitu" muoto quenyankielisestä nimestä Anardil, jonka merkitys on 'auringon ystävä'.[6]
Viitteet
- ↑ KTK, Sanasto (1986) / Hakemisto (2021), s. 489 / *** (s.v. Enerdhil); KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 345 / 292 (Christopher Tolkienin kommentti).
- ↑ Tarinasta, ks. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 289 / *** (Christopher Tolkienin johdanto).
- ↑ KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 341, vrt. s. 344 / 289, vrt. s. 291.
- ↑ KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 342 / 289.
- ↑ KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 345 / 291.
- ↑ Ks. David Salo, A Gateway to Sindarin, 2004, s. 86-87. – Nimen Anardil etymologiasta, katso: Anardil (Númenor): Nimestä.
