Ebba-Margareta von Freymann

Kohteesta Kontuwiki

Ebba-Margareta von Freymann[1] (kirjailijanimiä: Ebba Varma,[2] Margarete von Freymann,[3]) o.s. Ebba-Margareta Chiara de Pers et de Varmo San Eliseo und Grabiz (s. 13.12.1907 Wien, Itävalta,[4] k. marraskuussa 1995, Hildesheim, Saksa[5]) oli itävaltalais-ruotsalainen runoilija ja kääntäjä.

Ebba-Margareta de Pers syntyi Wienissä itävaltalaisen rajakreivin Carlo de Pers et de Varmo San Eliseo und Grabizin ja ruotsalaisen Karin Gillbladin tyttärenä.[4]

Lapsena hän kävi koulua itävallassa ja vietti kesänsä Ruotsissa, joten hänestä tuli kaksikielinen. Jätettyään koulunsa, Klosterschulen Salzburgissa, kymmenennen luokan jälkeen, hän tutustui Franz Karl Ginzkeyhyn (1871-1963), tunnettuun itävaltalais-unkarilaiseen runoilijaan ja kirjailijaan, ja saattoi tämän avustuksella kehittää runoilijanlahjojaan. Hänen varhaisia runojaan julkaistiin lehdissä ja antologioissa, ja hänen myöhempiä töitään esitettiin jopa radiossa.[5] Asuessaan pidempään äitinsä sukulaisten luona Tukholmassa hän tutustui suomalaiseen maanomistajaan, insinööriin ja liikemieheen Ernst Felix von Freymanniin (1881–1958), jonka kanssa hän avioitui 5. lokakuuta 1929. Hän asui pitkään Suomessa miehensä ja heidän kahden lapsensa, Thelma Kyllikki Elisabethin (s. 1932) ja Kaarlo Rudolfin (s. 1935), kanssa.[5]

Suomen solmittua välirauhan vuonna 1944 perheen oli lähdettävä Suomesta, sillä Neuvostoliitto vaati Ernst von Freymannin luovuttamista.[6] Ruotsi ei myöntänyt heille turvapaikkaa, joten he siirtyivät Saksaan.[5][7]

Miehensä kuoleman jälkeen Ebba-Margareta von Freymann asui yhä Lüneburgissa ja käänsi kirjallisuutta englannista, ruotsista ja tanskasta.[8] 1960-luvun lopulla hän käänsi laulut ja runot J. R. R. Tolkienin teoksen The Lord of the Rings (suom. Taru Sormusten herrasta) saksannokseen Der Herr der Ringe. Hän omistautui työhön erittäin huolellisesti ja sai siitä ansaittua julkista tunnustusta. Vuonna 1977 hän muutti tyttärensä Thelman kanssa uuteen taloon Söhreen Hildesheimin lähistölle, ja kirjoitti siellä asuessaan runsaasti lisää runoutta. 1980-luvun alussa hän käänsi tyttärensä kanssa saksaksi Tolkienin teoksen The Adventures of Tom Bombadil (suom. Tom Bombadilin seikkailut), joka sai nimen Die Abenteuer des Tom Bombadil. Thelma von Freymann suomensi esipuheen ja hänen äitinsä runot.[4] Ebba-Margareta von Freymannin viimeinen Tolkien-käännös oli vuonna 1991 ilmestynyt runon Bilbo’s Last Song (suom. Bilbon viimeinen laulu) saksannos Bilbos Abschiedslied.[5]

Ebba-Margareta von Freymann asui viimeiset vuotensa vanhainkodissa, jossa hän kuoli 87-vuotiaana.[5]

Viitteet

  1. Tämän artikkelin teksti on alun perin käännetty 18.-19.5.2014 Ardapedian (ks. kielilinkki) samannimisestä artikkelista. Kaikkia alkuperäisen artikkelin lähteitä ei ole vielä nähty.
  2. Books from Finland 33-34, Publishers' Association of Finland 1999, s. 72 (lähdettä ei ole nähty; viite Ardapedian mukaan). Huom. Kirjailijanimellä Ebba Varma on ilmestynyt suomeksi kaksi Ebba-Margareta von Freymannin satukirjaa: Kesäkeiju ja kuningas Kuuranen (Otava, 1998; jälkisanat Thelma von Freymann) ja Vuodenaikojen satu (Otava, 1935; näköispainos 2003). Ks. Haku: Varma, Ebba (Kansalliskirjasto; luettu 17.6.2021).
  3. J. R. R. Tolkien: Bilbos Abschiedslied, Thienemann-Esslinger Verlag, Stuttgart 1991 (lähdettä ei ole nähty; viite Ardapedian mukaan).
  4. 4,0 4,1 4,2 Carola L. Gottzmann, Petra Hörner (toim.): Lexikon der deutschsprachigen Literatur des Baltikums und St. Petersburgs I, Walter de Gruyter Verlag, Berlin 2007, s. 438- (lähdettä ei ole nähty; viite Ardapedian mukaan).
  5. 5,0 5,1 5,2 5,3 5,4 5,5 Ebba-Margareta von Freymannista (myös valokuva), katso: Leben und Werk der Dichterin Ebba-Margareta von Freymann (Elisabeth-von-Rantzau-Schule, Literaturatlas Niedessachsen / Internet Archive 24.6.2013; luettu 12.12.2020).
  6. Ernst von Freymannin isä oli baltialainen ja Ernst oli palvellut Venäjän armeijssa vuodesta 1916, kunnes vuonna 1917 vallankumouksen jälkeen pakeni Suomeen. Välirauhan ehtojen mukaan entiset Venäjän alamaiset oli luovutettava Neuvostoliittoon. Ks. Kartanokylpylä Kaisankoti: Historia (luettu 20.4.2019).
  7. Thelma von Freymann, Pakomatka : Suomalainen perhe Saksassa toisen maailmansodan loppupyörteissä, Espoo : Kaisa Kallion kansalaislahjasäätiö, 2011.
  8. Neue Sammlung 27, Vandenhoeck & Ruprecht, Göttingen 1987, s. 378 (lähdettä ei ole nähty; viite Ardapedian mukaan).