Cardolan

Kohteesta Kontuwiki
Cardolanilainen soturi. Kuva © DeepWoodian.

Cardolan oli yksi Eriadorin kolmesta kuningaskunnasta sen jälkeen, kun Arnor jakautui Arthedainiksi, Cardolaniksi ja Rhudauriksi vuonna 861 ka. kuningas Eärendurin poikien riitojen vuoksi.[1]

Cardolan oli kolmesta kuningaskunnasta eteläisin, sen rajoina olivat Rankkivuo, Harmaavirta ja Idäntie.[2] Isildurin suku pysyi yllä Cardolanissa, mutta se oli usein riidoissa muiden kuningaskuntien kanssa; tärkein kiistakysymys oli Arthedainin hallitsema Amon Sûl, jota Cardolan ja Rhudaur havittelivat itselleen.[2]

Cardolan liittoutui kuitenkin Arthedainin ja Lindonin haltioiden kanssa kuningas Arveleg I:n ajalla ja ajoi Angmarin ja Rhudaurin joukot pois Viimavaaroilta 1400-luvun ka. alussa.[3] Vuonna 1409 ka. kuitenkin Angmarista tullut sotajoukko saartoi Viimapään ja tunkeutui Cardolaniin, joka hävitettiin.[3]

Cardolan lakkasi olemasta valtiona vuoden 1409 ka. hyökkäyksen jälkeen, sillä kerrotaan, että "se hautakumpu, jossa Sormuksen viejä oli vankina, oli ollut Cardolanin viimeisen prinssin hauta" – tämä prinssi kaatui "sodassa vuonna 1409".[3] Herätessään haudanhaamujen langettamasta unesta Meriadoc Rankkibuk sanoi: "Carn Dûmin miehet kävivät kimppuumme yöllä ja meidät lyötiin. Voi! keihäs sydämessäni!"[4] Prinssin nimeä ei tiedetä, ja tämä on ainoa muistuma cardolanilaisten elämästä ja teoista.

Häviön jälkeen kuitenkin "ne joita [Cardolanin] uskollisista dúnedainista oli jäljellä" asettuivat Tyrn Gorthadiin ja sen takana olevaan metsään (Vanhaan metsään) jatkaakseen taistelua Angmaria vastaan.[5]

Hävitystä täydensi Argeleb II:n ajalla, vähän ennen 1600-luvun ka. puoliväliä, tullut rutto, joka vei suurimman osan Cardolanin asukkaista. Dúnedain loppuivat Cardolanista ja Tyrn Gorthadin hylättyihin hautakumpuihin tuli asumaan pahoja henkiä, jotka myöhemmin tunnettiin haudanhaamuina.[6]

Tämän lisäksi voi mainita, että Tom Bombadil, katsellessaan haudanhaamujen aarteesta löytämäänsä rintasolkea (johon oli "upotettu sinisiä kiviä, erivivahteisia, kuten pellavan kukat tai sinisten perhosten siivet"), muisteli, että "kaunis oli se ken muinoin kantoi tätä olkapäällään. Nyt Kultamarja sitä pitäköön emmekä me häntä unohda!"[7] Soljen kantaja lienee ollut cardolanilainen nainen, joka oli haudattu kumpuihin.

Nimestä

Nimi Cardolan on nähtävästi sindaria, vaikka Tolkien ei selitä sitä eikä anna sille käännöstä. Nimen on tulkittu[8] tarkoittavan "punakukkulamaata" (engl. red hill country/land), jolloin sen osat olisivat car- (< caran?) 'punainen',[9] dol 'pää, kukkula'[10] ja -(i)an(d) 'maa, seutu'.[11]

Viitteet

  1. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1072 / ***; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1122 / ***.
  2. 2,0 2,1 TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1072 / ***.
  3. 3,0 3,1 3,2 TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1073 / ***.
  4. TSH I/1.8., Sumua Hautakeroilla, s. *** / *** / *** / *** / 155 / ***.
  5. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1073 / ***. Edellä lainatusta suomennoksen virkkeestä puuttuu hakasulkeissa oleva sana "Cardolanin".
  6. Ainakin osa kummuista oli cardolanilaisten hautoja. TSH, liite A I, "Númenorilaiset kuninkaat", s. *** / *** / *** / *** / 1073 / ***; TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1123-1124 / ***.
  7. TSH I/1.8., Sumua Hautakeroilla, s. *** / *** / *** / *** / 157 / ***.
  8. Ks. esim. David Salo, A Gateway to Sindarin, 2004, s. 371; RC, s. 690; Paul Strack, Eldamo s.v. Cardolan.
  9. Sanan caran (ks. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. *** / 375, s.v. caran); supistunut muoto car- saattaa esiintyä myös nimissä Carcharoth ja Carnen (ks. näitä).
  10. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. *** / 376 (s.v. dol).
  11. Ks. esim. J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 42. – Vrt. Rohan (< Rochand). Ks. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 432 / 364 (viite 49).