Canterbury
Tämä artikkeli kertoo J. R. R. Tolkienin teoksen Maamies ja lohikäärme maailmasta
Canterbury on tunnettu kaupunki Britanniassa. Lähtiessään lohikäärmejahtiin maamies Giles lausahtaa: "Vaikka teillä olisikin se käsitys, että lohikäärmejahtiin lähdetään kilisten ja helisten kuin Canterburyn matkalaisten kellot (engl. jingling and dingling like Canterbury Bells), niin minä en ainakaan ole samaa mieltä".[1]
Canterburyssa on ollut asutusta jo esiroomalaisella ajalla. Pyhä Augustinus Canterburylainen perusti sinne ensimmäisen piispanistuimen vuonna 598, kun Kentin kuningaskunta oli kääntynyt kristinuskoon. Canterburyn katedraali on myös hänen perustamansa, vuodelta 602.[2] Mutta viittaus kelloihin tarkoittaa pieniä kelloja, joilla Canterburyn katedraaliin matkustavat pyhiinvaeltajat tapasivat koristella hevosensa. Myös Chaucer mainitsee kellot Canterburyn tarinoissa, jonka prologissa kerrotaan munkista seuraavasti: "Ja kun hän ratsasti soi raiku siitä / kuin kellot kappelin tai pauhu tuulen" (suom. Toivo Lyy).[3]
"Canterburyn kelloihin" liittyy vielä toinen kielellinen pila: englannin Canterbury bells tarkoittaa varsinaisesti maariankelloa (Campanula medium),[4] johon Oxford English Dictionaryn mukaan pyhiinvaeltajien kellot "on ilman asiallista yhteyttä liitetty".[3] Tämä lienee "Oxenfordin neljän viisaan pappismiehen" tavoin Tolkienin humoristinen viittaus sanakirjaan, jonka toimitustyössä hän oli mukana vuosina 1919-1920.[5]
Viitteet
- ↑ Maamies ja lohikäärme, s. 39 / 106 / 81. – Ensimmäisessä laitoksessa (1978) ja Satujen valtakunnassa on Canterbury Bells suomennettu virheellisesti: "kilkkaen ja kalkkaen kuin Canterburyn kirkon kellot". Tässä ei kuitenkaan viitata kirkonkelloihin.
- ↑ Canterbury : Early history (Wikipedia [en]; luettu 27.5.2020).
- ↑ 3,0 3,1 Maamies ja lohikäärme, Viitteet, s. – / – / 210.
- ↑ Campanula medium (Wikipedia [en]; luettu 27.5.2020); Maariankello (Puutarha.net; luettu 27.5.2020).
- ↑ Ks. esim. Christina Scull – Wayne G. Hammond, The J. R. R. Tolkien Companion and Guide II, Reader's Guide, s. 725-727 / 946-949 (s.v. Oxford English Dictionary); J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 170 (kirje 122).