Bombadil veneilee

Kohteesta Kontuwiki
(Ohjattu sivulta Bombadil Goes Boating)
Tom Bombadilin seikkailut
Tom Bombadilin seikkailut

Sisältö

Bombadil veneilee (engl. Bombadil Goes Boating) on toinen runo J. R. R. Tolkienin teoksessa Tom Bombadilin seikkailut (suom. Alice Martin).[1]

Ulkoinen historia

Bombadil veneilee on Humphrey Carpenterin mukaan ainoa J. R. R. Tolkienin varta vasten tähän (vuonna 1962 ilmestyneeseen) kokoelmaan kirjoittama runo.[2] Christina Scull ja Wayne G. Hammond ovat kuitenkin todenneet, että sen taustalla on julkaisematta jäänyt viisisäkeistöinen runo, jonka Tolkien myöhemmin – ilmeisesti vuoden 1962 tienoilla – nimesi "Tom Bombadilin iduksi" ja muisteli olevan peräisin 1930-luvun puolivälistä.[3]

Paitsi "Tom Bombadilin itu" runo on erityisesti Bombadil veneilee -runon esiaste. Siinä Tom Bombadilita kysytään, minne hän on soutamassa "John Pompadorin kanssa" (1. säkeistö) ja Tom vastaa (säkeistöt 2-3):

"Through Long Congleby,
Stoke Canonicorum,
Past King's Singleton
To Bumby Cocalorum –

To call Bill Willoughby
Whatever he be doing
And ax Harry Larraby
What beer he is a-brewing."[4]

Kahdessa viimeisessä säkeistössä Bombadil laulaa venematkasta ja kuvailee rannan kasveja, virtaavaa vettä, auringn paistetta ja viileitä lampia kesän paahteessa.[5]

Vuonna 1962 julkaistussa lopullisessa versiossa runon ajatus ja tunnelma ovat yhä samat, vaikka nimet ja ympäristö ovat vaihtuneet keskimaalaisiksi ja se on saanut runsaasti lisää pituutta. Scull ja Hammond kertovat, että runo kehittyi ainakin kymmenen eri version sekä yksityiskohtien työstämisen kautta. Samalla sen nimi muuttui: The Fliting of Tom Bombadil > The Merry Fliting of Tom Bombadil > The Adventures of Tom Bombadil II: The Merry Fliting > Fliting.[6] Fliting on peräisin muinaisenglannista ja tarkoittaa 'riitelemistä'; se viittaa usein runomuotoisiin "herjauskilpailuihin", joita tunnetaan pohjoisesta ja keskiaikaisesta kirjallisuudesta, myös Beowulfista.[7]

Runon myöhemmissä versioissa Tolkien jätti pian pois ensimmäisten kahden säkeistön dialogin ja vaihtoi niiden tilalle uuden ensimmäisen säkeistön, jossa Tom päättää korjata veneensä ja lähteä soutamaan alavirtaan. Runon loppuosa laajeni, kunnes siitä lopulta tuli koko Bombadil-kokoelman pisin ja sen sanastosta ja viittauksista monimuotoisin.[8]

Sisäinen historia

Esipuheen mukaan runo on bukinmaalaista alkuperää samoin kuin runo 1, Tom Bombadilin seikkailut. Bukinmaassa tunnettiin Tom Bombadil ja nämä molemmat runot perustuvat häntä koskevaan perimätietoon. Runo 2 on näistä kahdesta myöhäisempi ja luultavasti kirjoitettu vasta Frodon ja kumppanien Tomin luona käynnin jälkeen.[9]

Runon sisältö

Runon englanninkielisessä alkutekstissä on 160 säettä, suomennoksessa 164; säkeet jakautuvat eripituisiin säkeistöihin runon dialogin vaatimusten mukaisesti; kussakin säkeessä on neljä painoa ja peräkkäiset säkeet ovat aina keskenään loppusoinnullisia paitsi alkutekstissä säkeet 6-9 ja 10-12, joissa on kolme peräkkäistä loppusoinnullista säettä.

Runon johdantosäkeistöissä kerrotaan, että on syksy ja Tom Bombadil päättää lähteä veneretkelle (1-6). Tämän jälkeen seurataan Halavaista pitkin kulkevaa Tomia, joka kohtaa retkellään monenlaisia metsän asukkaita ja ryhtyy hyväntuuliseen sanaharkkaan kaikkien kanssa. Tähän viittaa käsikirjoituksissa esiintyvä runon nimi Fliting, joka tarkoittaa "herjauskilpailua".[10]

Tomin retkellään kohtaamat kiistakumppanit ovat pajulintu (7-18), [Tom jatkaa matkaansa, 19-24], kuningaskalastaja (15-48), saukko (49-66), Luikosaaren joutsen (67-76), Puuttoman ja Tappuran hobitit Rinvallin valkamassa (77-98), [Tom laskee maihin Haarun portailla ja lähtee kävelemään tietä pitkin, 99-103], (isäntä Magot, 104-128); lopuksi Tom viettää hauskan illan Magotin talossa (129-142).

Muiden nukkuessa Tom lähtee Magotin luota ja nousee Rinvallissa veneeseensä, jonka saukot työntävät virtaan (143-152), lopuksi hänen seuraansa liittyvät joutsen joka vetää venettä, vieressä uivat saukot sekä veneessä istuvat pajulintu ja kuningaskalastaja, ja viimein vene saapuu Tomin kotipoukamaan (153-160). Perille päästyä saukko huomaa, että airot puuttuvat; ne ovat jääneet Rinvallin valkamaan, josta Tom myöhemmin noutaa ne (161-164).

Kuvitus

Pauline Baynesin kuvitus

  • Vinjetti otsikon ympärillä: oksia kummallakin puolella, oikealla istuu ilmeisesti pajulintu.[11]
  • Ensimmäisen sivun alareunassa: Tomin vene vesillä rannalla kasvavan puun alla.[11]
  • Viimeinen aukeama, vasemmalla koko sivun kuva: Tom isäntä Magotin vieraana: Keskellä Tom ja Magotin tyttäret tanssivat, ympärillä istuu tai hyppelee viisi koiraa; etualalla tuoli (jossa makaa koira) ja pöytä, jonka päällä on ruokalautasia. Taka-alalla istuu isäntä Magot ja hänen takanaan penkillä istumassa hänen poikansa, jotka kohottavat oluthaarikoita. Penkin alla on palje. Oikealla rouva Magot tulossa saliin käsissään tarjotin, jolla on kannu ja oluthaarikoita. Takana vasemmalla tulisija, oikealla ovi.[12]
  • Viimeinen aukeama, oikealla sivun alareunassa: joutsen suussaan köysi, jolla se vetää (kuvassa näkymätöntä) venettä; linnun kummallakin sivulla ui saukko; kuningaskalastaja lentää kohti köyttä.[13]

Viitteet

  1. TBS 2, Bombadil veneilee, s. 17-23 / ***.
  2. Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta VII.1., Headington, s. 287 / 254 (vuoden 1998 laitoksessa runon nimi on suomennettu "Bombadil tekee venematkan").
  3. J. R. R. Tolkien, The Adventures of Tom Bombadil (2014), Commentary, s. 130-131, 138; HoMe VI, s. 115-116.
  4. Scullin ja Hammondn mukaan nimillä "ei näytä olevan mitään historiallista tai kirjallista merkitystä, ne vain sopivat säkeiden rytmiin". Paikannmistä Christopher Tolkien on yhdistänyt nimen Stoke Canonicorum nykyisen devonshireläisen Stoke Canonin keskiaikaiseen nimeen, mutta muita paikannimiä Hammond ja Scull eivät ole pystyneet liittämään olemassaoleviin nimiin, vaikka ne ovat aidon tuntuisia (Singleton esiintyy paikannimissä) ja ne sisältävät oikeissa paikannimissä käytettyjä elementtejä, kuten King's, Long ja pääte -by; murteellinen bumby tarkoittaa 'suomaata' ja cockalorum 'omahyväinen kukkoilija' on Christopher Tolkienin tiedonannon mukaan hänen isänsä usein "ilmeisesti merkityksessä absurd, elaborate fuss" käyttämä sana (Bombadil, Commentary, s. 139-140).
  5. Bombadil, Commentary, s. 138-139.
  6. Bombadil, Commentary, s. 140-141.
  7. Bombadil, Commentary, s. 141. Ks. myös Bosworth Toller Anglo-Saxon Dictionary online, s.v. FLÍT (luettu 10.9.2021).
  8. Bombadil, Commentary, s. 142.
  9. TBS, Esipuhe, s. 8-9 / ***.
  10. Ks. yllä, runon ulkoinen historia.
  11. 11,0 11,1 TBS 2, Bombadil veneilee, s. 17 / .
  12. TBS 2, Bombadil veneilee, s. 22 / .
  13. TBS 2, Bombadil veneilee, s. 23 / .

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia