Andróg

Kohteesta Kontuwiki

Andróg oli syntyperältään dorlóminilainen mies, joka kuitenkin oli ajettu kotimaastaan hänen surmattuaan naisen.[1] Lainsuojattomana Beleriandissa hän liittyi kaltaistensa laitapuolen kulkijoiden joukkioon, jota johti mies nimeltä Forweg. Hänen kuvataan olleen lainsuojattomien joukossakin kaikista raaoin.[1]

Andróg kohtaa Túrinin, joka on juuri surmannut Forwegin. Kuva © Anke Eißmann.

Andróg ja Túrin

Myöhemmin samaan lainsuojattomien joukkoon – jota alueen asukkaat kutsuivat gaurwaithiksi, "susimiehiksi"[1] – liittyi myös Doriathista paennut Túrin, joka oli vähällä joutua taistelemaan Andrógin kanssa pyrkiessään mukaan joukkioon; Andróg luopui kuitenkin taistelusta ja sanoi, ettei hän tai kukaan muukaan joukosta vetäisi tälle vertoja.[2]

Myöhemmin Andróg ja gaurwaithin johtaja Forweg olivat ryöstäneet itselleen metsänihmisiin kuuluvan naisen;[3] Túrin kohtasi metsässä naista takaa-ajavan Forwegin, mutta säästi Andrógin, joka ei taaskaan ryhtynyt uhmaamaan Túrinia.[4] Leiriin palattuaan Túrin vaati joko päästä gaurwaithin johtajaksi tai lupaa lähteä rauhassa matkoihinsa. Monet miehistä olivat jo tarttumassa aseisiinsa, mutta Andróg tuki hänen vaatimustaan ja niin Túrinista tuli lainsuojattomien johtaja.[5]

Andróg ja Beleg

Túrinin ollessa kerran vakoilemassa örkkejä Andróg sai joukon johtaakseen; silloin Túrinia etsimään lähtenyt Beleg tuli leiriin. Andróg vangitsi hänet ja käski sitoa hänet ja kuulustella hänet. Kun he eivät saaneet Belegiltä toivomiaan vastauksia, Andróg ehdotti, että he surmaisivat haltian – hän myös himoitsi itselleen Belegin jousta.[6] Joukkoon kuulunut vanha Algund vastusti Belegin surmaamista, mutta Andrógin yllytyksestä hänet jätettiin virumaan puuhun sidottuna kahdeksi päiväksi ilman ruokaa ja vettä.[7] Túrin ei rankaissut tästä Andrógia eikä Beleg puhunut Andrógin pahuudesta.[8] Andróg ei pyydellyt anteeksi, vaan sanoi Túrinille selvästi pitävänsä kaikkia ulkopuolisia heidän vihollisinaan.[9]

Andróg ja Mîm: kääpiön kirous

Eräänä iltana Túrinin joukko kohtasi metsässä vähäkääpiö Mîmin poikineen. Andróg ampui nuolia kääpiöiden perään, ja kun miehet saivat Mîmin kiinni, Andróg ehdotti, että kääpiö joka oli purrut häntä tapettaisiin.[10] Túrin ei tähän suostunut, vaikka Andróg vielä toistamiseen ehdotti Mîmin surmaamista. Hän sanoi, että hänen "idästä tullut kansansa ei tiennyt kertoa heistä [kääpiöistä] hyvää".[11]

Andróg suhtautui hyvin epäluuloisesti Mîmiin jatkossakin;[12] kun miehet pääsivät hänen kotiinsa Bar-en-Nibin-noegiin, kävi ilmi, että yksi Andrógin ampumista nuolista oli osunut Mîmin toiseen poikaan Khîm, joka kuoli haavaansa sillä välin kun Mîm oli miesten vankina. Mîm kirosi Andrógin: tämän oli särjettävä jousensa ja nuolensa ja laskettava ne Khîmin jalkoihin eikä han saanut koskaan enää ottaa nuolta käteensä tai kantaa jousta – "jos hän sen tekee, kuolkoon", sanoi Mîm.[13] Andróg kirosi puolestaan Mîmin: hän totteli kääpiötä, mutta tullessaan ulos kammiosta hän mutisi itsekseen: "Kuolkoon hän nuoli kurkussa".[14]

Andróg uhmasi myöhemmin Mîmin kirousta ja ryhtyi taas käyttämään jousta ja nuolta sotaretkellä örkkejä vastaan, mutta häneen osui myrkkynuoli ja hän olisi varmaan kuollut, ellei lainsuojattomien joukkoon palannut Beleg (johon Andróg suhtautui edelleen karsaasti[15]) olisi parantanut häntä. Tämän vuoksi Mîm alkoi vihata Belegiä entistä enemmän.[16]

Kuolema ja sovitus

Lopulta Mîm petti Túrinin ja hänen miehensä ja neuvoi örkeille (jotka olivat ottaneet vangikseen hänen eloon jääneen poikansa Ibunin) tien saleihinsa. Piiritetyt miehet pääsivät pakenemaan Amon Rûdhin laelle,[17] sillä Andróg oli kerran ruokaa etsiessään löytänyt vahingossa laelle vievät salaportaat.[18]

Amon Rûdhin laella käydyssä taistelussa örkkejä vastaan Andróg sai surmansa. Hänen kerrotaan olleen uljain tuossa taistelussa: hän kaatui "ulkoportaiden päässä nuolen kuolettavasti haavoittamana" ja niin Mîmin kirous toteutui.[19] Kuolettavasti haavoittuneena hän vielä onnistui ajamaan karkuun Mîmin, joka aikoi surmata Belegin, ja katkoi Belegin siteet. Viimeisiksi sanoikseen hän sanoi: "Haavani ovat niin syvät, ettet sinäkään voi niitä parantaa".[20]

Toteutuneet ennussanat

Tästä taistelusta Andróg oli lausunut tietämättään ennussanat ollessaan tulossa ensimmäistä kertaa Amon Rûdhille. Silloin oli auringon valo osunut huipulla punaisena kukkivaan seregoniin ja Andróg sanoi: "Katsokaa! Huipulla on verta." Túrin oli vastannut hänelle: "Ei vielä".[21]

Liite: Gaurwaithin johtaja?

Keskeneräisten tarujen kirjan suomennoksen sanastossa Andrógia väitetään virheellisesti lainsuojattomien johtajaksi (aikana ennen Túrinia). Tämä johtuu alkuteoksen sanamuodoista: Andróg on "a leader of the outlaw-band" ja Forweg "captain of the outlaw-band". Andróg selvästi oli Forwegin ystävä ja oikea käsi, joten kuvaus hänestä "eräänä johtohahmona" ei itsessään ole suoranaisen erheellinen, mutta hyvin harhaanjohtava.[22] Húrinin lasten tarinan nimiluettelossa Andrógin sanotaan olleen "päällikkö siinä lainsuojattomien joukkiossa, johon Túrin liittyi".[23]

Nimestä

Nimen Andróg merkitys on epäselvä; se on mahdollisesti ihmiskielinen. Tosin nimen alkuosa and- voisi olla sindarin 'pitkää' merkitsevä sana,[24] ja kielen esiasteesta goldogrinista tunnetaan sana rôg 'uljas, vahva'.[25]hHGg

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 HLT 6, Túrin lainsuojattomien luona, s. 100 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 118 / ***.
  2. HLT 6, Túrin lainsuojattomien luona, s. 102 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 119 / ***.
  3. Tämä oli Larnachin tytär.
  4. HLT 6, Túrin lainsuojattomien luona, s. 104-106 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 121-122 / ***.
  5. HLT 6, Túrin lainsuojattomien luona, s. 107-108 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 123-124 / ***.
  6. HLT 6, Túrin lainsuojattomien luona, s. 111, 113 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 127-128 / ***.
  7. HLT 6, Túrin lainsuojattomien luona, s. 113-114 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 128-129 / ***.
  8. HLT 6, Túrin lainsuojattomien luona, s. 117 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 131 / ***.
  9. HLT 6, Túrin lainsuojattomien luona, s. 115 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 129-130 / ***.
  10. HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 124 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 133-134 / ***.
  11. HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 125-126 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 134-135 / ***.
  12. HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 129, 132 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 136-137, 139 / ***. Ks. myös HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 135 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 142 / ***.
  13. HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 133-134 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 140 / ***.
  14. HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 134 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 141 / ***. Kirous esiintyy myös toisessa muodossa: "Olkoon viime hetkellään jousta paitsi" (KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 204 [viite 18] / ***). Mîmin surmasi lopulta Húrin miekallaan Nargothrondin ovien edustalla (Silm. 22, Doriathin tuho, s. 291 / 236).
  15. HLT 8, Jousen ja Kypärän maa, s. 141, vrt. KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 208 / ***.
  16. HLT 8, Jousen ja Kypärän maa, s. 145-146, vrt. KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 208 / ***.
  17. HLT 8, Jousen ja Kypärän maa, s. 150-151, vrt. KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 208 / ***.
  18. HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 139 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 208 / ***.
  19. HLT 8, Jousen ja Kypärän maa, s. 151.
  20. HLT 8, Jousen ja Kypärän maa, s. 152.
  21. HLT 7, Vähäkääpiö Mîm, s. 130 = KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 137 / ***.
  22. KTK, Sanasto (1986) / Hakemisto (2021), s. 569 s.v. Andróg / ***.
  23. HLT, Luettelo nimistä, s. 300 s.v. Andróg.
  24. Silm., Liite: Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 430 / 374 (s.v. an(d)). – Vrt. esim. Androth, Andros nimessä Cair Andros, Anduin.
  25. Gnomish Lexicon (Parma Eldalamberon 11, 1995, s. 65).

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia