Adûnaic – Númenorin kansankieli

Kohteesta Kontuwiki
(Ohjattu sivulta Ada)

Tietoja

Alkuperäinen artikkeli: Helge K. Fauskanger, Adûnaic - the vernacular of Númenor

Käännös: KontuwikiConstantine, Harri Perälä

Adûnaic – Númenorin kansankieli

Toinen kirjoitusasu: adunaic (Lowdham's Report -tekstissä [= Lowdhamin selonteko], joka on kielen tärkein lähde, mutta Tarussa Sormusten herrasta käytetään muotoa adûnaic)

Toinen nimitys: númenor, Númenorin kieli (engl. Númenórean)

Sisäinen historia

[puuttuu toistaiseksi]

Ulkoinen historia

Tolkien kehitti adûnaicin kielen hieman toisen maailmansodan jälkeen. Sen oli tarkoitus sisältää "hiukan seemiläisen kielen tuntua tai sävyä" (HoMe IX, s. 240). Uusi kieli kasvoi professorin työskentelystä The Notion Club Papers -nimisen tarinan kimpussa, sekä Númenorin legendan uudelleenkorjaamisesta. Yksi tämän tarinan fiktiivisen kerhon (The Inklings-ryhmän inspiroiman!) jäsenistä muka oppi adûnaicin kaukonäköisissä unissa kadonneesta menneisyydestä. Hän jopa kirjoitti siitä selostuksen, "Lowdhamin selonteon adûnaicin kielestä", joka Christopher Tolkienin julkaisemana lopulta päätyi Sauron Defeatedin sivuille 413-440. Se tosiasia, ettei Tolkien koskaan saattanut loppuun Lowdhamin selontekoa - se katkeaa ennen verbiosiota - saattaa olla siunaus valeasussa. Kuten Christopher Tolkien asian esittää: "Jos hän olisi palannut adûnaicin kehittämisen pariin, meidän tuntemamme 'Lowdhamin selonteko' olisi todennäköisesti pelkistetty luurangoksi uusien ajatusten aiheuttaessa rakenteessa siirtelyitä ja mullistuksia. On enemmän kuin todennäköistä, että hän olisi aloittanut kokonaan alusta, määritellen uudestaan koko historiallisen äänneopin – eikä silti ehkä olisi koskaan saavuttanut verbiä... 'Epätäydentäminen' ja loputon muuttelu, usein rasittavaa niiden mielestä jotka näitä kieliä tutkivat, oli luontainen piirre tälle työlle. Mutta adûnaicin tapauksessa, niin kuin asiat lopulta kääntyivät, saavutettiin pysyvyys, vaikkakin vaillinainen: huomattava selostus eräästä Ardan suurimmista kielistä." (HoMe IX, s. 439-440) Kuitenkin näyttää siltä, että kirjoittaessaan liiteosaa Taruun Sormusten herrasta Tolkien oli lähellä hylätä koko ajatuksen erityisestä númenorilaisesta kielestä, huolimatta kaikesta siitä työstä minkä hän oli sille uhrannut vain vajaa vuosikymmen aiemmin. Hän leikitteli ajatuksella, että edain olivat hylänneet ihmiskielensä ja ottaneet omakseen "haltiain noldorinkielen" (lue: sindarin) sen sijaan. Ks. HoMe XII, s. 63. Ajatus siitä, että númenorilaiset puhuisivat haltiakieltä oli paluu aikaisempien ideoitten pariin: The Lost Road and Other Writings -kronikan [= HoMe V] sivulla 68 on maininta kaikkea haltioihin liittyvää vihaavasta Sauronista opettamassa númenorilaisille heidän omaa vanhaa kieltään, jonka nämä itse olivat unohtaneet. Kyseinen kohta antaa ymmärtää, että númenorilaiset puhuivat quenyaa; ks. Christopher Tolkienin viite, HoMe V, s. 75. Mutta Tolkien muutti mielensä kuitenkin useasti suuntaan jos toiseenkin; lopullinen päätös oli, etteivät edain lopulta olleet sittenkään unohtaneet kieltään. TSH:n Liitteissä esiintyvien mainintojen ja esimerkkien perusteella adûnaicista tuli niin ikään pysyvä osa mytologiaa.

Korpus

Keskenään yhtäpitäviä adûnaicinkielisiä tekstejä ei tunneta. Lowdhamin selonteosta löytyviä yksittäisiä sanoja lukuun ottamatta suurin osa korpuksesta koostuu useista katkonaisista virkkeistä teoksen Sauron Defeated [= HoMe IX] sivulla 247 (Lowdhamin rivinvälisten käännösten kera; tässä annetut käännökset perustuvat niihin). Joitakin aukkokohtia on täydennetty. (SD:n fiktiivisen tarinan juonta noudattaen Tolkienin luoma hahmo ei tuntenut joidenkin sanojen merkitystä, mutta ne voidaan löytää toisaalta: Zigûrun on Taikuri, siis Sauron, ja Nimruzîr on adûnaicin vastine quenyankieliselle nimelle Elendil. Olen lisännyt myös joitain isoja alkukirjaimia adûnaic-katkelmiin. Fiktiotarinassa Lowdham ei tiennyt, että ko. sanat olivat nimiä.)

Kadô Zigûrun zabathân unakkha... "Ja niin / Taikuri / nöyryytetty[nä] / hän tuli..."

...Êruhînim dubdam Ugru-dalad... "...eruhíni [ Erun lapset] / vajosivat (' lankesivat ') / Varjon alle..."

...Ar-Pharazônun azaggara Avalôiyada... "...Ar-Pharazôn / kävi sotaa / valaria vastaan..."

...Bârim an-Adûn yurahtam dâira sâibêth-mâ Êruvô... "...Lännen valtiaat / särkivät / Maan / suostumuksella / Erun (' Erulta ')..."

...azrîya du-phursâ akhâsada... "...meret / olisiva[t] virtaava / kuiluun..."

...Anadûnê zîrân hikallaba... "Anadûnê / rakastettu / hän (s.o. se) vajosi (' putosi ')..."

...bawîba dulgî... "...tuulet [olivat] mustat..." (kirj. ' tuulet / mustat ')

...balîk hazad an-Nimruzîr azûlada... "...laivat / seitsemän / Elendilin / itään[päin]..."

Agannâlô burôda nênud... "Kuolemanvarjo / painava / meitä kohtaan..."

...zâira nênud... "...kaipaus [on] / meillä..."

...adûn izindi batân tâidô ayadda: îdô kâtha batîna lôkhî... "...länteen / suora / tie / ammoin / kulki: / nyt / kaikki / tiet / [ovat] käyrät..."

Êphalak îdô Yôzâyan... "Tosiaan kaukana / nyt [on] / Lahjan maa..."

Êphal êphalak îdôn hi-Akallabêth "Kaukana / kaukanapa / nyt [on] / Se-(' hän ')-joka-on-vajonnut"

On myös joitain adûnaicinkielisiä huudahduksia, jotka ovat peräisin Notion Club -kerhon jäsenten suusta näiden "puhuessa kielillä":

Bâ kitabdahê! "Älä koske minuun!" (HoMe IX, s. 250)

Narîka 'nBâri 'nAdûn yanâkhim. "Lännen valtiaitten kotkat ovat tulossa." (HoMe IX, s. 251)

Urîd yakalubim! "Vuoret kaatuvat ylitse!" (HoMe IX, s. 251)


Tässä esitetyt käännökset ovat yhdessä adûnaicinkielisten sanojen kanssa esiintyviä lauseita. Niiden ei suoraan sanota olevan käännöksiä, mutta itse adûnaicinkielisten sanojen perusteella näyttää käytännöllisesti katsoen varmalta, että ne ovat.

Adûnaicin rakenne

[Puuttuu toistaiseksi]

Adûnaicin sanaluettelo

Joissain tapauksissa hakusanaa ei ole mahdollista kääntää; Tolkien/Lowdham vain mainitsi sananmuodon havainnollistaakseen jotain fonologiaan tai sanojen johtamiseen liittyvää seikkaa, mutta ei kertonut sanan merkitystä. Pitkät vokaalit on merkitty sirkumfleksein; tärkeimmässä lähteessä (Lowdhamin selonteossa) käytetään niiden sijaan pituusmerkkejä (vaakaviivoja), mutta kertovissa teksteissä käytetään sirkumfleksejä. Ellei toisin ilmoiteta, sivunumerot viittaavat kirjaan Sauron Defeated. Digrafit th, ph, kh edustavat frikatiiveja (th kuten englannin sanassa think, ph = f ja kh = saksan ach-Laut), kun taas tth, kkh ovat aspiraattoja (t + th, k + kh); pph, josta ei ole esimerkkejä, on vastaavasti p + f (ks. HoMe IX, s. 419). "Kannat" on kirjoitettu isoin kirjaimin. Luettelosta on jätetty pois Lowdhamin "fragmenttien" varhaisimmat muodot (HoMe IX, s. 311–312), jotka Tolkienin myöhempien muokkausten myötä muuttuivat vanhentuneiksi. Pois on jätetty myös eräitä muita muotoja ja nimiä, jotka eivät näyttäisi olleen enää päteviä Tolkienin hylätessä adûnaicin. Joitain vanhentuneita muotoja mainitaan uudempien muotojen yhteydessä, mutta niitä ei ole merkitty omiksi hakusanoikseen. Númenorin kuninkaiden nimien yhteydessä viitataan Keskeneräisten tarujen kirjaan TSH:n Liite A:n sijaan, koska KTK:ssa on yleensä sama sivutus.

[Osa luettelosta kääntämättä]

  • -a
  • abâr "voima, kestävyys, uskollisuus" (431). Selvästi sukua sanalle bâr "herra, valtias".
  • -ad, -ada "kohti, -lle, -een" (jälkiliitteitä) (429). Vrt. Avalôiyada, akhâsada.
  • Adrahil miehen nimi (HoMe XII, s. 439), korvasi muodon Agrahil.
  • adûn "länsi, länsisuuntainen" (247, 435)
  • Adûnâim *"númenorilaiset", tai ehkä paremmin *"dúnedain" (426)
  • agan "kuolema", personoituna Agân "Kuolema" (426; personoituna maskuliini, muuten neutri). Vrt. agannâlo "kuoleman varjo" (247).
  • Agathurush *"Varjon suomaa" = sindarin Gwathló (KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 362 / 306)
  • Aglahad miehen nimi (HoMe XII, s. 440)
  • AK(A)LAB(A), (A)KALBA
  • Akallabêth "Se (f.) joka on suistunut t. kaatunut" (312) (myös hi-Akallabêth), uponneen Númenorin nimi.
  • akhâsada "juopaan, kuiluun" (247) (sisältää päätteen -ada; ergo *akhâs "kuilu"?)
  • Alkarondas "Merilinna", Ar-Pharazônin laivan nimi (HoMe XII, s. 156, kirjoitusasu Alcarondas: HoMe IX, s. 385). Näyttää korvanneen samaa tarkoittavan nimen Aglarrâma. Joidenkin mielestä Alcarondas on quenyaa, käännös varsinaisesta adûnaicinkielisestä nimestä Aglarrâma – mutta kumpaakaan nimeä ei ole helppo yhdistää käännökseen (?) "Merilinna".
  • Amatthâni "Amanin maa" (äänne muokkautunut yhdistettäessä Amân-thâni) (435)
  • ammî, ammê "äiti" (434)
  • an adjektiiveja muodostava etuliite, käytetään genetiivin ilmaisemiseen englannin preposition of tavoin, esiintyy usein lyhentyneessä muodossa 'n (435): Narîka 'nBâri 'nAdûn "Lännen valtiaitten kotkat" (251), thâni anAmân, thâni n'Amân "Amanin maa" (435) (myös Amatthâni).
  • -an subjektiivin pääte yhteissuvun substantiiveille (myös -n) (430)
  • anâ "homo, ihminen" (426, 434, taivutus s. 437); maskuliini anû "miespuolinen henkilö, mies", feminiini anî "naispuolinen henkilö" (434) (teknisempiä sanoja kuin naru, kali "mies, nainen").
  • Anadûnê
  • anadûni "läntinen" (426, 435)
  • Ar-Abattarîk "Tar-Ardamin" (KTK 2.III, Elrosin perilliset: Númenorin kuninkaat, s. 304 / 256). Adûnaicin *Abatta = quenyan Arda?
  • Ar-Adûnakhôr "Tar-Herunúmen", Lännen valtias (KTK 2.III, Elrosin perilliset: Númenorin kuninkaat, s. 304 / 258)
  • Ar-Balkumagân "Tar-Ciryatan", *"Kuningas Laivanrakentaja" (HoMe XII, s. 151). Nimi näyttää yllättäen sisältävän objektiivimuodon sanasta *balak "laiva", vaikka nimen pitäisi silloin tarkoittaa "tietyn laivan rakentajaa", koska objektiivilla ei ole monikkoa. Tar-Ciryatan "rakensi suuren kuninkaallisen laivaston" (KTK 2.III, Elrosin perilliset: Númenorin kuninkaat, s. 302 / 255), ei vain yhtä laivaa. Vertaa tapausta Gimilnitîr vs. Gimlu-nitîr; mutta toinen esimerkki "monikollisesta" tai lukumäärättömästä objektiivista on nimi Nimruzîr. Hylkäsikö Tolkien ajatuksen, että objektiivi on aina yksiköllinen?
  • Ar-Belzagar "Tar-Calmacil" (KTK s. 303). Quenyankielisessä vastineessa näyttäisi esiintyvän macil "miekka", adûnaic #zagar? (se olisi puolestaan sukua verbille azgarâ- "sotia, käydä sotaa").
  • Ar-Gimilzôr "Tar-Telemnar" (KTK s. 304). Telemnar merkinnee *"hopealieskaa", mutta adûnaicinkielisessä nimessä näyttäisi esiintyvän kollektiivisana gimil "tähdet".
  • Ar-Inziladûn "Tar-Palantir" (KTK s. 305). Quenya-nimi tarkoittaa "Kauaskatseista", mutta adûnaicin Inziladûn merkitsee "Lännen Kukkaa" (KTK s. 309).
  • Arminalêth quenyan Armenelos, kaupungin nimi (HoMe XII, s. 145)
  • Ar-Pharazôn "Kuningas Pharazôn, Tar-Calion" (435). Sanasta pharaz. Subjektiivimuoto Ar-Pharazônun (247). Ar-Pharazôn kathuphazgânun "Ar-Pharazôn Valloittaja" (429).
  • Ar-Sakalthôr "Tar-Falassion" (KTK s. 304). Quenyankieliseen nimeen näyttää sisältyvän falassë "ranta, vesiraja" = adûnaic sakal?
  • Ar-Zimraphel "Tar-Míriel" (KTK 2.III, Elrosin perilliset: Númenorin kuninkaat, s. 306 {painovirhe) / 259; KTK, Sanasto (1986) / Hakemisto (2021), s. 571 / 480); kts. Zimraphel. Korvasi nimen †Zimrahil (HoMe XII, s. 155).
  • Ar-Zimrathôn "Tar-Hostamir" (KTK 2.III, Elrosin perilliset: Númenorin kuninkaat, s. 304 / 258); kts. Zimraphel.
  • Âru "Kuningas", Ârû n'Adûnâi "Anadûnelaisten Kuningas" (429)
  • ASAD
  • Asdi
  • -at duaalin eli kaksiluvun pääte (429)
  • ATLA
  • attû, attô "isä" (434).
  • Avalê "jumalatar, *valië" (428)
  • Avalôi "*valar, Mahdit" (305), mon. subj. Avalôim (241); Avalôiyada "valaria vastaan" (247), missä pääte -ada
  • Avallôni *"Avallónë" (241, 305)
  • Avradî "Varda" (428)
  • ayadda "(se) meni, kulki" (247)
  • azaggara "kävi sotaa", selkeästi verbin azgarâ- muoto (247, vrt. 439)
  • azar "tähti" – HoMe XII, s. 372 mukaan, mutta Lowdhamin selonteossa sana "tähti" on gimli, ja azra (HoMe IX, s. 431, azar, Tolkien vaihtoi tämän myöhemmin) merkitsee "merta"
  • azgarâ- "sotia" (439), vrt. azaggara (sekä myös Ar-Belzagar)
  • azra "meri", taivutus s. 431. Objektiivimuoto azru- nimessä Azrubêl; mon. subj. azrîya (247); myös sanassa azra-zâin "merimaat" (435).
  • Azrubêl "Meren Rakastaja, Ihailija" (= quenya Eärendil) (429, 305).
  • azûlada
  • "älä!" (250)
  • *balak "laiva" (mon. balîk; ks. tätä), objektiivi balku- nimessä Ar-Balkumagân (ks. tätä). Vrt. huzun "korva", mon. huzîn, objektiivi huznu (430).
  • balîk "laivat" (247). Yksikkö *balak
  • banâth "vaimo" (taivutus s. 437)
  • Bâr "herra, valtias" (428, taivutus s. 438), subjectiivi bârun sivulla 429; Barîm an-Adûn "Lännen valtiaat", valar. (247) Tässä monikon subjektiivi on barîm; sivun 438 bârîm saattaa olla oikeampi muoto.
  • batân "tie, polku", mon. batîna (247, taivutus s. 431; huom. viite 16 sivulla 435)
  • *bawâb "tuuli"
  • bawîba "tuulet", monikon subjektiivimuoto (247). Yksikön perusmuoto *bawâb? (vrt. yl.)
  • bêth "sanonta, sana" (mutta agentaalinen elementti objektiivin jälkeen yhdyssanoissa kuten izindu-bêth "todenpuhuja") (427)
  • BITH sanoa, *puhua julki (416)
  • burôda "painava" (247)
  • dâira "Maa, *maan kamara" (247)
  • dâur "synkkyys" (aik. *daw'r) (423)
  • DAWAR (olla) synkkä (kts. dâur) (423)
  • dolgu "yö" (pahuutta kuvastava sana – vrt. lômi) (306)
  • dubdam "lankesivat (henkisesti)", monikollinen verbi (247)
  • dulgî "mustat", monikollinen adjektiivi (247). Ilmeisesti samasta kannasta kuin dolgu "yö".
  • du-phursâ "olisiva[t] pursuava, virratakseen, jotta virtaisiva[t]" (247)
  • êphalak "kaukana(pa), kaukana ja poissa"; êphal êphalak far, far away (247)
  • Êru "Yksi", s.o. Jumala (q. Eru); Êruvô "Erulta" (248, 249); Êruhînim = quenya Eruhíni, Ilúvatarin Lapset (247, vrt. 249)
  • gimil "tähdet", tähtitaivaaseen yleisesti viittaava, taipumaton kollektiivinen sana (427). Gimilnitîr "Tähtien Sytyttäjä" = quenya Elentári, Vardan arvonimi (428). Gimlu-nîtir "(tietyn yksittäisen) tähden sytyttäjä", Tolkienin tahallinen em. nimen käännösvirhe sen esittämiseksi, miten objektiivimuoto viittaa yksikölliseen tarkoitteeseen (428).
  • Gimilkhâd miehen nimi, näyttää sisältävän sanan gimil "tähdet" (KTK s. 305)
  • GIMLI ???. Muunnoksia ja johdoksia on listattu sivulla 425. Sivulla 434 esiintyy GIM'L, sekä johdettu muoto GAIMAL.
  • gimli "tähti", mon. gimlî (427); taivutus s. 431
  • hazad "seitsemän" (247). Kun muistetaan, että kääpiöitä oli seitsemää huonetta, olisiko sanalla jokin yhteys khuzdulin sanaan khazâd "kääpiöt"? (Sivuilla 427 ja 428 sana on muodossa hazid.)
  • hi-Akallabêth "Se-joka-on-vajonnut", Númenor (247)
  • hikallaba "hän/se (fem.) vajosi alas" (putosi, fyysisesti kaatui) (247)
  • huzun "korva", duaali huznat "kaksi korvaa" (428), taivutus s. 430, kts. myös viite 15 sivulla 435
  • Îbal miehen nimi (KTK s. 266)
  • idô "nyt", nähtävästi idôn vokaalilla alkavan sanan edellä (247)
  • IGIML
  • igmil "tähdenmuotoinen hahmo", mon. igmîl (427)
  • -im monikon subjektiivimuodon pääte muilla sanoilla paitsi neutreilla (430). Esiintyy ilmeisesti sanoissa Adûnâim, Avalôim (ks. näitä).
  • Imrahil
  • Imrazôr miehen nimi (KTK ss. 340-1)
  • -in subjektiivipääte heikkojen feminiinien luokkaan kuuluvilla sanoilla (430)
  • Indilzar "Elros" (HoMe XII, s. 164)
  • inzil "kukka", eristetty nimistä Inziladûn "Lännen Kukka" (KTK 2.III, Elrosin perilliset: Númenorin kuninkaat, s. 309 / 262, viite 13) ja Rothinzil "Vaahtokukka"; vrt. myös Akallabêthissä mainittu naisen nimi Inzilbêth ("Kukkapuhuja"???).
  • izindi (adj.) "suora" (247).
  • izindu-bêth "todenpuhuja, ennustaja, profeetta" (427)
  • izrê (< izrêi < izrêyî) "armas, kultanen, rakas" (424, taivutus s. 438), kannasta ZIR
  • ?IR yksi, yksin (? = glottaalinen aluke) (432).
  • kadar "kaupunki"; kadar-lâi "kaupunkilaiset, kaupungin väki" (435)
  • kadô "ja niin" (247)
  • KALAB 
  • kali "nainen" (434)
  • kallaba "putosi, vajosi alas, kaatui", kannan KALAB muoto (429)
  • kan "pitää, pidellä" (439)
  • KARAB 
  • karab "hevonen" (mon. karîb) (434). Maskuliinijohde karbû "ori" (434, 435), feminiininen karbî "tamma" (434).
  • kâtha "kaikki" (247)
  • kathuphazgân "valloittaja", subjektiivissa kathuphazgânun (429). Sana voi näyttää sisältävän sanalle kâtha (kts. yl.) sukua olevan objektiivimuodon. Lieneekö "valloittajan" paikallinen etymologia *"hän joka alistaa kaiken" tjsp? Jälkimmäistä elementtiä phazgân ei valitettavasti voida tulkita, mutta se saattaa olla agentaalinen muoto (sama pääte -ân kuin nimessä [Ar-]Balkumagân "[Kuningas] Laivanrakentaja"; missä se ilmeisesti ei ole partisiipin perfektin pääte).
  • kêw, kêu 
  • khâu, khô "varis", mon. kwâwi(m), khôi (426)
  • khibil joko "lähde" tai "kevät" (taivutus s. 430)
  • KIRIB 
  • kitabdahê! "kosket minuun / koske minuun!" (kieltolauseesta bâ kitabdahê "älä koske minuun!" [250]). Kannan *TABAD "koskettaa" muoto (-tabda-), missä pronominiliitteet #ki- "sinä" ja #-hê "minua"?
  • KIW 
  • kôy, kôi 
  • KUL'B 
  • KULUB 
  • kulub "juuret, syötävät vihannekset jotka ovat juureskasveja eivätkä hedelmiä" (431), taipumaton kollektiivi. Monikko kulbî "juuret", s.o. määrätty määrä (kasvien) juuria.
  • KUY 
  • lôkhî "käyrät, kierot", monikollinen adjektiivi (247)
  • lômi "yö" (414), ajatuksellisesti neutraali sana (306), toisin kuin dolgu
  • -mâ "(jnk) kanssa, -lla" (429)
  • *magân *"(jnk) rakentaja, tekijä", nimestä Ar-Balkumagân (ks. tätä)
  • manô "henki" (muodosta *manaw-, *manau), mon. manôi (424, taivutus s. 438)
  • mîk "poikalapsi" (427)
  • minal "taivas" (414), objektiivi minul vuorennimessä Minul-Târik; quenyan Meneltarma (429, 241). Minal-târik merkitsisi ilmeisesti "Taivaallista Pilaria" (429). Vrt. myös Minal-zidar "Asento Taivaassa" (200).
  • mîth "tyttölapsi" (427), "pikkutyttö" (437), taivutus s. 438
  • miyât "kaksospienokaiset" (427)
  • MIYI pieni (427)
  • -n subjektiivisijan pääte (myös -an) (430)
  • nadroth "takajälki", laivan vanavesi; ergo nad = "taka, perä"? (HoMe XII, s. 376)
  • NAK- 
  • NAKH tulla, saapua, lähestyä (416). Kts. unakkha.
  • nâlo "varjo", eristetty muodosta agannâlo (ks. tätä)
  • *narâk "kotka"?
  • nardu "sotilas" (taivutus s. 438)
  • narîka "kotkat" (yks. *narâk?); Narîka 'nBâri 'nAdûn "Lännen valtiaitten kotkat" (251)
  • naru "mies" (434; taivutus s. 437, missä myös vaihtoehtoinen muoto narû)
  • nênud "yllämme, päällämme" (247)
  • nîlo "kuu", personifioituna Nîlû (426 – personifioituna maskuliini, muutoin neutri). Taivutus s. 431.
  • NIMIR loistaa (416)
  • nimir "haltia" (taivutus s. 436; monikon perusmuoto nimîr). Vrt. myös HoMe XI, s. 386: "Haltioiden nimi dúnedainin keskuudessa oli Nimîr (Kauniit)."
  • Nimriyê "nimiirin [haltiain] kieli", quenya ("avallooni") (414)
  • Nimruzîr "Elendil, Haltiain Ystävä" (247). Objektiivimuodon nimru- käyttö vastaamassa "haltioita" on outoa sillä perusteella että objektiivi viittaisi aina yksikköön; näin ollen ko. nimi tarkoittaisi pikemminkin "tietyn haltian ystävää" kuin "kaikkien haltioiden ystävää". Vrt. Gimilnitîr vs. Gimlu-nitîr.
  • Nimruzîrim "Haltiamielet" (PME s. 151), subj. mon. nimestä Nimruzîr
  • nîph "houkka, hölmö" (426), rinnakkaismuoto nûph (437)
  • nithil "tyttö" (427, taivutus s. 436)
  • nitîr "sytyttäjä", nimestä Gimilnitîr (kts. gimil)
  • nûlu "yö", pahuutta kuvastava sana (306)
  • nûph "hölmö, houkka" (437), myös nîph (426)
  • nuphâr (s.) "vanhempi", duaalissa nuphrât "vanhemmat, isä ja äiti" (434)
  • "-lta, -sta", erontoa tai joskus alkuperää ilmaiseva jälkiliite. Sanassa Êruvô.
  • obroth "esihalkomus", laivan keulan edellä väistyvä vesi (ergo #ob- "etu-"?) (HoMe XII, s. 376)
  • "käsi" (< *pa3a), mon. pâi (416, 426)
  • PA3 sanan (kts. yl.) todennäköinen kanta (416)
  • pharaz "kulta" (426, myös TSH Liite E). Vrt. Ar-Pharazôn.
  • phazân "ruhtinas, prinssi" (436)
  • pûh "henkäys" (426), taivutus s. 431
  • raba "koira", maskuliininen johde rabô, fem. rabê "narttu" (434, 437)
  • roth "ura, uurros, jälki" (kannasta RUTH; sanoissa nadroth, obroth). Käytettiin myös laivojen vanaveteensä jättämästä jäljestä ja voitiin täten käyttää tarkoittamaan "vaahtoa" (HoMe XII, s. 376); vrt. Rothinzil alla.
  • Rôthinzil "Vaahtokukka", q. Vingilot, Eärendilin laiva
  • rûkh "huuto" (426)
  • RUTH "jättää jälkensä jhkn, uurtaa, naarmuttaa", kanta josta Tolkienin mukaan "johdettiin sanat kynnölle ja auralle", mutta "veneistä puhuttaessa se viittasi niiden jälkeen vedessä" (HoMe XII, s. 376). Kts. roth, nadroth, obroth.
  • SAPAD 
  • SAPHAD ymmärtää, käsittää (416). Kts. usaphda.
  • saibêth "myöntö, hyväksyntä"; saibêth-mâ "suostumuksella" (247)
  • sapda 
  • sapthân "tietäjä, velho" (421) – p äännettiin tässä asennossa usein f:nä
  • satta "kaksi" (428)
  • sûla "kova ääni, törähdys; *valtti" (419)
  • sulum "masto" (419) (selityksen mukaan quenyan tyulma sukulaissana, tässä johdettu eldarilaisesta kantasanasta *kyulumâ, joka ilmeisesti korvaa Tolkienin aiemman rekonstruktion *tyulmâ "Etymologioissa" [[[The Lost Road (teos)|HoMe V]], s. 395])
  • tâidô "ammoin, kerran" (247)
  • TAL(A) 
  • tamar "seppä" (taivutus s. 436)
  • târik "pylväs" nimessä Minul-târik "Taivaan Pilari" (429). Duaali târikat (430).
  • thâni anAmân, thâni n'Amân "Amanin maa" (435) = Amatthâni
  • ugru "varjo", ugru-dalad "Varjon alle" (247; vrt. 306). Myös verbissä ugrudâ- "varjostaa, heittää varjo jnk ylle" (439).
  • ukallaba 
  • Ulbar 
  • -un 
  • unakkha "hän (m.) tuli", kannasta NAKH johdettu muoto (247)
  • ûrê "aurinko", personifioituna Ûrî (426 – personifioituna feminiini, muutoin neutri); ûriyat "aurinko ja kuu" (428; varsinaisesti Ûri + duaalipääte, "kuu" tullen selväksi muutenkin); ûrinîl(uw)at "aurinko ja kuu" (yhdyssanana Ûri ja Nîlu "Aurinko" ja "Kuu" + duaalipääte); ûriyat nîlo, niin ikään vielä kolmas tapa sanoa "aurinko ja kuu", duaalipääte liitettynä ensimmäiseen sanaan ja jälkimmäinen seuraten yksikössä.
  • urîd "vuoret" (251). Yks. *urud?
  • *urud 
  • urug "karhu" (426), urgî "naaraskarhu" (435)
  • uruk "hiisi, örkki" (taivutus s. 436)
  • usaphda "hän (m.) ymmärsi" (420), kannasta SAPHAD. Jotkut harvat äänsivät sen muodossa usaptha.
  • yakalubîm "ne kaatuvat ylitse" (251). Selvästi kannasta KALAB johdetun verbin muoto.
  • yanâkhim "ne ovat tulossa"
  • Yôzâyan "Lahjan maa", Númenorin nimi (quenyaksi Andor) (241, 247; KTK ss. 252, 617). Sisältää selvästi sanan zâyan (näinollen #yô on "lahja"?)
  • yurahtam "he mursivat, särkivät" (247)
  • zabathân "nöyryytetty, nöyrä" (247, missä temporaalis-essiivisessä merkityksessä)
  • zadan "talo; *(suvun) huone" (taivutus s. 430)
  • zâin "maat", sanan zâyin [oik. zâyan (suom. huom.)] monikko. Välimuodosta *zâyîn; yhdyssanassa azra-zâin.
  • zâira "kaipaus" (247); zaira, zâir sivulla 423
  • Zamîn naisen nimi (KTK ss. 266)
  • zâyan "maa, *rajattu kaistale" (423), mon. zâin
  • -zê "-ssa, -lla, (jnk) luona" (429)
  • zigûr "taikuri" (taivutus s. 437). Subjektiivimuoto Zigûrun Sauroniin viitaten sivulla 247.
  • Zimraphel "Míriel", naisen nimi. #Zimra näyttäisi merkitsevän "jalokiveä"; kts. Ar-Zimrathôn. Quenyan Míriel voidaan tulkita "jalokivi-tytär", siispä adûnaicin #phel = "tytär"?
  • zini "naaras, *nainen" (taivutus s. 437, missä myös vaihtoehtoinen muoto zinî)
  • ZIR rakkaus, halu, toive (423); vrt. -zîr "rakastaja, -va" nimessä Nimruzîr
  • zirân "rakastettu, rakas" (247)
  • zôrî "(sairain)hoitaja" (438)

Lisäyksiä

Korjauksia ja täydennyksiä sanaluetteloon

Korjauksia:

  • Johdanto: aspiraattoja >>> affrikaattoja. Kuvatut äänteet eivät olleet aspiroituneita konsonantteja (kuten [pʰ]) vaan affrikaattoja (kuten [pf]), jotka myöhemmin kehittyivät pitkiksi konsonanteiksi (HoMe IX, s. 419).
  • agan: agannâlo >>> agannâlô
  • an: thâni n'Amân >>> thâni 'nAmân
  • Ar-Abattarîk >>> Ar-Abattârik
  • dâur: *daw'r >>> *dâw'r
  • gimil: Elentári >>> Tintallë?; Gimlu-nîtir >>> Gimlu-nitîr
  • idô >>> îdô; idôn >>> îdôn
  • khâu, khô: kwâwi(m) >>> khâwî(m)
  • nâlo >>> nâlu(?), "agannâlo (ks. tätä)" >>> "agannâlô (ks. agan)". Adûnaicissa ei ole lyhyttä o-vokaalia (HoMe IX, s. 423), joten sanan perusmuoto ei voi olla nālo. Artikkelin Lalaith's Guide to Adûnaic Grammar mukaan perusmuoto on *nālu (subjektiivi nālō sanassa agannālō; ks. taivutusmalli, HoMe IX, s. 431).
  • nîlo: 'kuuta' tarkoittavaksi sanaksi ilmoitetaan nīlō (personoituna Nīlū) sivulla 426, mutta nīlu sivulla 431.
  • saibêth >>> sâibêth; saibêth-mâ >>> sâibêth-mâ
  • thâni anAmân: thâni n'Amân >>> thâni 'nAmân
  • ûrê: ûriyat nîlo >>> ûriyat nîlô

Lisäyksiä:

  • #Aban *"maailma, Arda", nimestä Ar-Abattârik (KTK ss. 304 [jossa painovirhe], 570). Alunperin Lalaithin eristys assimilaatio-oletuksen pohjalta (vrt. Amatthâni), toisen teorian mukaan "Ardaa" vastaava adûnaicin elementti olisi #Abatta (ks. Ar-Abatt[ârik] sanaluettelossa).
  • agannâlo (luettelon kohta agan): huomaa, että sivulla 247 sana on muodossa agannâlô.
  • Barîm (an-Adûn) (luettelon kohta Bâr): huomaa, että sivulla 247 sana on muodossa bârim (an-adûn).
  • Gimlu-nîtir (luettelon kohta gimil): huomaa, että sivulla 428 sana on muodossa gimlu-nitîr.
  • idô (idôn): huomaa, että sivulla 247 sana on muodossa îdô (îdôn).
  • manô: huomaa, että sivulla 438 sana on muodossa mânô.
  • saibêth(-mâ): huomaa, että sivulla 247 sana on muodossa sâibêth(-mâ).
  • yakalubîm: huomaa, että sivulla 251 sana on muodossa yakalubim.
  • zirân: huomaa, että sivulla 247 sana on muodossa zîrân.

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.