Kirje 214

J. R. R. Tolkien, Kirjeet
← Kirje 214 →
Vastaanottaja	A. C. Nunn
Ajoitus	[loppuvuosi 1958 / alkuvuosi 1959]
Aihe(et)	Taru Sormusten herrasta

Kirje 214 kokoelmassa Kirjeet on luonnos herra A. C. Nunnille lähetettäväksi kirjeeksi. Nunnista ei mainita enempää kuin että hän oli Tarun Sormusten herrasta lukija, joka lähetti Tolkienille kirjeen, johon Kirje 214 on vastaus; osia Nunnin kirjeestä lainataan kirjeen johdannossa; lisäksi Kirjeiden viitteiden perusteella tiedetään, että hän oli herra Nunn, ja että hän kehui Tolkienia kirjeessään "esimerkilliseksi tutkijaksi".

Tolkien alkoi kirjoittaa vastausta jo melkein neljä kuukautta ennen kuin luonnos lopulta valmistui (ja kirje ilmeisesti lähetettiin), mutta häntä viivyttivät Edithin loukkaantuminen ja lähestyvän eläkkeelle lähdön vaatimat järjestelyt.

Nunn oli kiinnittänyt huomiota luvussa Odotettu juhla esiintyvään ristiriitaan: hobitit antoivat muille lahjoja syntymäpäivänään, mutta Klonkku sanoi Sormusten sormusta "syntymäpäivälahjakseen"; lisäksi luvussa Menneisyyden varjo annettiin ymmärtää, että Klonkun kansa sai lahjoja syntymäpäivänään. Niinpä Nunn epäili, että joko 1) Klonkun kansa ei ollut "hobittimaista" tai 2) tapa antaa lahjoja oli varsin uusi, tai 3) väkevien tavat poikkesivat muiden hobittiheimojen tavoista, tai 5) tekstissä on virhe.

Tolkien vastaa kysymykseen seikkaperäisesti. Ensin hän käy läpi Nunnin esittämät vaihtoehdot:

1) Gandalf ei väittänyt Klonkun heimon hobittimaisuutta varmaksi, vaan hän arveli niin olevan – tosin epäilemättä johtopäätöstensä paikkansapitävyyttä.

2) Kertomuksen muistiinmerkitsijä ei erotellut väkeviä toisista heimoista, vaan piti lahjojen antamista yleisesti hobittien tapana.

3) Tämä on Tolkienin mukaan luonnollisesti oikea vaihtoehto; väkevät muuttivat takaisin Erämaahan yli 1100 vuotta ennen Sméagolin ja Déagolin kohtausta ja he "palasivat villimpään ja alkukantaisempaan elämään pienissä ja hiipuvissa yhteisöissä".

Tämän jälkeen Tolkien kuvailee tarkasti hobittien tapoja vastaanottaa ja antaa lahjoja syntymäpäivinä, ja siirtyy sitten kuvailemaan hobittien sukurakenteita, perheen ja klaanin merkitystä hobittiyhteisössä. Tämän selonteon yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota Reppulin ja Säkinheimo-Reppulin sukujen johtajiin sekä Tuk-suvun matriarkkaan Lalia Savirinteeseen, jota ei mainita muissa teksteissä.