Éothéod

Kohteesta Kontuwiki

Éothéod on sekä pohjalaisiin kuuluneen ihmiskansan että heidän pohjoisen kotimaansa nimi. Éothéodin kansasta polveutuivat rohirrim.

Éothéodin kansa

Pohjalaisina éothéod olivat läheistä sukua beorningeille ja Synkmetsän länsilaidan ihmisille.[1] Heidän päälliköidensä suku katsoi polveutuvansa Vidugaviasta ja Rhovanionin kuninkaista, jotka olivat aikanaan hallinneet Synkmetsän itäpuolella.[2] Ulkonäöltään éothéod olivat yleensä pitkiä, hoikkia ja kultatukkaisia.[lähde?]

Rhovanionin kaaduttua vaunumiesten hyökkäyksiin 1850-luvulla ka. Marhwini Marharin poika keräsi ne jotka kokoon sai ja pakeni Anduinin vartta pohjoiseen asettuen Kivikallion[3] ja Kurjenmiekkajoen välisille tasamaille. Heihin liittyi myös Synkmetsän läpi paenneita pohjalaisia.[4] Vuonna 1899 ka. Marhwini joukkoineen oli mukana Gondorin kuninkaan Calimehtarin lyödessä vaunumiehet Dagorladin kentällä, ja samaan aikaan nousivat Rhovanionin pohjalaiset orjat kapinaan Marharin yllyttäminä. Mutta vaikka vaunumiehet lyötiin, olivat pohjalaistenkin tappiot niin suuria, että Marharin oli vetäydyttävä takaisin Anduinin laaksojen mailleen eivätkä pohjalaiset koskaan enää nousseet Rhovanionin kuninkaiksi. Sen sijaan Marhwinin pohjalaisista saivat alkunsa éothéod – kyseistä nimeä käytettiin ensi kertaa Calimehtarin ollessa Gondorin kuninkaana.[5]

1900-luvun kuluessa éothéod kasvoivat lukumäärässään ja vuosisadan lopulla heitä oli jo ylikansoitukseksi asti. Samalla kasvoi Anduinin toisella puolella Dol Guldurin varjo ja uhka. Niinpä vuonna 1977 ka. päällikkö Frumgar päätti johtaa kansansa uusille maille kuultuaan Angmarin Noitakuninkaan kukistuneen Fornostin taistelussa 1975 ka. Anduinin pohjoisimmat ylälaaksot olivat nyt siis miltei autioita. Éothéod ajoivat loputkin angmarilaiset tiehensä Sumuvuorten itäpuolelta ja asettuivat asumaan Anduinin latvoille, seudulle joka nyt sai heidän mukaansa nimen Éothéod.

Angmarin sorruttua ei Éothéod kuitenkaan ollut vielä turvallinen maa asua, sillä Harmaavuorilla asui tuolloin lohikäärmeitä. Frumgarin poika Fram surmasi näistä suurimman, Scathan, mikä ilmeisesti ajoi muut käärmeet joksikin aikaa vuorilta. Scathan aarteen myötä Framista tuli rikas mies, mutta hän joutui vihoihin kääpiöiden kanssa, sillä he vaativat aarteita itselleen. Framin sanotaan päättäneen päivänsä kääpiön surmaamana, eivätkä éothéodin välit kääpiöihin olleet koskaan erityisen hyvät.

Myöhempiä Éothéodin herroja ei tunneta ennen 2400-luvun loppupuolta, jolloin maata hallitsi Léod. Léod kuitenkin sai surmansa jo verrattain nuorena pudottuaan raisun hevosen selästä. Léodin poika Eorl otti paenneen hevosen lopulta kiinni vaatien siltä elinikäistä palvelusta verirahana isästään – ja hevonen talttui. Tuosta hevosesta, Felarófista, polveutuivat Rohanin mearas.

Felarófin selässä Eorl Nuori ratsasti vuonna 2510 ka. Gondorin avuksi Celebrantin kentän taisteluun, ja ilman éothéodin apua olisi Gondoria voinut kohdata täydellinen hävitys, sillä itäläiset ja örkit olivat liitossa hyökänneet maata vastaan. Kiitokseksi éothéodin avusta käskynhaltija Cirion lahjoitti heille Valkoisten vuorten pohjoispuolelta Calenardhonin maakunnan, jonka jo ennestään vähäisen väestön itäläiset olivat hävittäneet. Tässä Cirion ajatteli viisaasti molempien osapuolien etua, sillä Gondor sai näin vahvan liittolaiskansan suojaamaan pohjoisia osiaan ja toisaalta Eorl sai suuren ja lauhan maan kansalleen, joka oli jo käynyt liian monilukuiseksi pohjoiseen Éothéodiin. Näin Calenardhon sai uuden nimen Rohan ja éothéod tunnettiin vastaisuudessa rohirrimina, tai Eorlin poikina. Omalla kielellään he kutsuivat uutta maataan nimellä Mark tai Ratsastajien Mark. Eorl Nuori oli Rohanin ensimmäinen kuningas.

Éothéodin maa

Éothéodin maa sijaitsi Sumuvuorista itään ja Metsävirrasta länteen Anduinin latvoilla, ja etelässä maa ulottui kohtaan, missä Sumuvuorilta virtaava Ylä-Pitkä ja Harmailta vuorilta alkunsa saava Harmaakuohu[6] yhtyivät Anduiniksi – jota éothéod kutsuivat nimellä Pitkäkymi. Ainokaisen linnoituksensa Framinlinnan he rakensivat noille sijoille. Muuten éothéod asuivat ilmeisesti hajallaan kuten esivanhempansa Rhovanionin pohjalaisetkin; kenties Framinlinnakin saattoi olla vain suojalinnoitus, johon vetäydyttiin sodan uhatessa eikä siellä normaalisti asuttu.

Nimestä

Éothéod tarkoittaa 'hevoskansaa', sillä hevoset ja ratsastuskilvat olivat heidän suurin ilonsa. Sana on muinaisenglantia, ja se on käännetty alkuperäisestä rohirrimin kielen sanasta Lohtûr.[7]

Viitteet

  1. TSH, liite A II, "Eorlin huone", s. *** / *** / *** / *** / 1099 / ***; KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 393-394 / ***.
  2. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 394-395 / 331-332; KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 423 / 355-356 (viite 5).
  3. Suomennos "Kivikallio" Sormusten herran vuoden 2023 laitoksessa; aikaisempi suomennos (myös Hobitin kaikissa laitoksissa): "Otavankalle".
  4. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 394-395 / 332-333.
  5. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 395-396 / 333-334.
  6. Uusi suomennos Keskeneräisten tarujen kirjan vuoden 2021 laitoksessa; aiempi suomennos "Varjovesi".
  7. HoMe XII, s. 53.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia