Voro

Tämä artikkeli käsittelee Bilbo Reppulin "ammattia"; lukeaksesi quenyan sanasta voro, katso Quenya-suomi sanaluettelo s.v. voro tai artikkeli voro (quenya).

Voro ja kolme peikkoa. Kuva © Ted Nasmith.

Voro (engl. burglar) oli ilmeisesti Keski-Maassa kolmannella ajalla yleisesti tunnettu ammatti, sillä Ereborin retkelle valmistautuvat kääpiöt tunsivat hyvin sen merkin, jonka Gandalf oli sauvallaan raaputtanut Bilbo Reppuliin oveen. Voro etsii kunnon työtä, jännitys ja kohtuullinen palkkio edellytyksenä, tulkitsi merkin Glóin, joka totesi myös, että merkki oli "vakiomerkki joka ainakin ennen oli yleinen". Glóinin mukaan "voron" saattoi myös korvata sanoilla "ammattitaitoinen aarteenmetsästäjä".

Keski-Maan voroista tunnetaan vain Bilbo, joka harjoitti ammattia vaihtelevalla menestyksellä vuonna 2941 ka. – hänellä ei tiettävästi ollut mitään koulutusta työhön eikä hän ilmeisesti jatkanut voron uralla palattuaan kotiinsa Kontuun vuonna 2942 ka. Hänen seikkailujensa kuvauksesta käy kuitenkin ilmi joitakin tärkeitä piirteitä voron ammattikuvasta.

Bilbo Reppulin palkkaaminen voroksi

Bilbo Reppuli joka palkattiin voroksi, kun Thorin II Tammikilpi lähti seurueineen hakemaan takaisin aarrettaan, jonka Smaug-lohikäärme oli ryöstänyt. Hän sai jopa kirjallisen sopimuksen palkkiosta, joka maksettaisiin "tavaran toimitushetkellä käteisenä, enintään neljästoistaosa koko hyödystä (mikäli sitä saadaan)", lisäksi sopimuksessa luvattiin korvata kaikki matkakustannukset ja tarpeen vaatiessa myös hautajaiskustannukset.

Peikkojen nuotiolla

Bilbo joutui voron töihin ensimmäisen kerran, kun Thorinin seurue näki peikkojen nuotion metsässä. "Onhan meillä voro matkassa", kääpiöt sanoivat ja käskivät Bilbon mennä tiedustelemaan nuotiolle. "Nyt tuli voron vuoro" he sanoivat lähettäessään hänet matkaan. Nähtyään peikot Bilbo pohti, miten hän voisi näyttää osaavansa ammattinsa. Hän tiesi, että "ensiluokkainen ja maineensa veroinen voro olisi tässä tilanteessa tyhjentänyt peikkojen taskut – – sekä pihistänyt lampaan tikusta, vohkinut oluen ja tallustellut tiehensä peikkojen huomaamatta", kun taas "käytännöllisempi voro, joka ei olisi yhtä arka ammattikunniastaan" olisi surmannut peikot. Bilbo päätyi yrittämään taskuvarkautta, mikä kuitenkin epäonnistui ja hän jäi peikkojen vangiksi. Tällöin hän oli vähällä paljastaa ammattinsa, sillä peikkojen kysyessä, mikä otus hän oli, hän vastasi "Bilbo Reppuli, vo – hobitti." Peikot kuitenkin luulivat hänen esittäytyvän vohobitiksi (engl. burrahobbit).

Haltiakuninkaan hovissa

Seuraavan kerran Bilbo harjoitti voron ammattia piileskellessään näkymättömänä haltiakuninkaan luolissa. "Minä olen kuin sisään lukittu voro, joka ryöstää päivästä päivään kyllästymiseen asti samaa taloa", hän ajatteli pihistäessään välillä ruokaa kaapeista ja pöydiltä. Viiden armeijan taistelun jälkeen hän kuitenkin lahjoitti haltiakuninkaalle hopeisen kaulanauhan korvaukseksi varastamastaan ruoasta. "Voroillakin on nimittäin tunteet", hän sanoi haltiakuninkaalle, joka otti lahjan vastaan ja toivotti: "Älköön varjosi koskaan pienentykö (ettei varastaminen käy liian helpoksi)!"

Smaugin pesässä

Varsinaiseen palkkatyöhönsä hän joutui Ereborilla, kun kääpiöt lähettivät hänet salakäytävää pitkin vuoren uumeniin. "Nyt on tullut se hetki jolloin odotamme hänen suorittavan ne tehtävät joita varten hänet alun perin liitettiin seurueeseemme, se hetki jolloin hänen on ansaittava palkkionsa", Thorin sanoi hänelle. Bilbo teki työtä käskettyä ja toi mukanaan kaksikorvaisen maljan. "Tehty! Minä onnistuin! Tällä minä näytän niille! Enemmän kauppiaan kuin voron näköinen, kyllä kai! Ne puheet loppuvat nyt." Bilbo ajatteli palatessaan käytävää ylöspäin. Yhdestä maljasta ei tosin ollut paljon iloa kääpiöille, ja se sai Smaugin vain raivostumaan, etenkin sen jälkeen kun Bilbo palattuaan alas ja keskusteltuaan Smaugin kanssa letkautti tälle lähtiäisiksi: "Ponien kiinniottaminen käynee työstä jos niillä on etumatkaa. Samoin vorojen."

Arkkikivi

Viimeisen vorontyönsä Bilbo teki omiessaan Vuoresta löytämänsä Arkkikiven. "Nyt minä olen toden totta voro!" hän ajatteli piilottaessaan kiven taskuunsa. Kaiken lisäksi hän vei Arkkikiven Vuorta piirittäville haltiakuninkaan ja esgarothilaisten joukolle taivuttaakseen Thorinin rauhaan näiden kanssa. Kun Bard tiedusteli, millä oikeudella Bilbo tarjosi kiveä, hän sanoi panevansa sen oman vaateensa pantiksi. "Kai minä sitten olen voro – niin väittävät vaikka minusta itsestäni ei siltä tunnu – mutta jos olen, toivon olevani rehellinen voro", hän sanoi. Kun Thorin sai selville Bilbon teon, hän raivostui ("Sinä hobitinkuvatus! Alimittainen – voro!" Thorin huusi) mutta lupasi kuitenkin noudattaa Bilbon alkuperäistä työsopimusta, jonka perusteella piirittäjät saisivat tämän osuuden, neljästoistaosan kullasta ja hopeasta, ottamatta lukuun jalokiviä. Bilbon suunnitelma ei loppujen lopuksi onnistunut, mutta siitä ei voi syyttää ainakaan hänen puutteellisia voron taitojaan.