Viljami (peikko)
Viljami (engl. William "Bill" Huggins, k. 2941 ka.) oli yksi kolmesta peikosta, joiden vangeiksi Thorin Tammikilpi kumppaneineen joutui matkallaan kohti Yksinäistä vuorta vuonna 2941 ka. Hänellä lienee ollut myös sukunimi, Vellilä, sillä Bertti kutsui häntä Vili Velliläksi (engl. Bill Huggins) heidän tapellessaan.[1] "Vellilä" saattaa kuitenkin olla vain osa Bertin käyttämää pilkkanimeä, sillä peikoilla ei tiedetä olleen sukunimiä; niitä käyttivät vain hobitit ja Briin ihmiset.
Viljami johti kolmikkoa, johon kuuluivat hänen lisäkseen Bertti ja Tom. Viljamin johtajanasema käy ilmi siitä, että Bilbo kuuli Tomin ihmettelevän, "mitä hemmettiä varten Viljami meidät tänne toi..."[2]
Bilbo yritti varastaa Viljamin taskusta kukkaron, joka kuitenkin puhkesi puhumaan, kun Bilbo tarttui siihen, ja niin Bilbo jäi kiinni.[3] Hellämielinen (peikoksi) Viljami oli sitä mieltä, että Bilbon, "pikku räkänokka", niin kuin se sanoi,[4] voisi päästää menemään, mutta Bertti halusi kuulustella Bilboa. Kun Viljami ei halunnut suostua siihen, puhkesi tappelu, jota paikalle saapunut Gandalf lietsoi peikkojen ääniä matkimalla jatkumaan,[5] kunnes aurinko nousi ja muutti peikot kiveksi.[6]
Sormuksen viejä seuralaisineen näki kivettyneet peikot matkallaan kohti Rivendelliä 18. lokakuuta 3018 ka. Ne kököttivät yhä aukiolla samassa asennossa kuin kivettyessään 77 vuotta aiemmin.[7]
Muita nimityksiä
- Ville (Viljamin itsestään käyttämä nimi)
- Vili Vellilä (Bertin käyttämä nimi)
- Vili (Gandalfin Berttiä matkiessaan käyttämä nimi).
Viitteet
- ↑ Hobitti II, Lammaspaistia, s. *** / 44 / *** / *** / ***. – Katso myös artikkeli Sukunimet.
- ↑ Hobitti II, Lammaspaistia, s. *** / 41 / *** / *** / ***.
- ↑ Hobitti II, Lammaspaistia, s. *** / 43 / *** / *** / ***.
- ↑ Hobitti II, Lammaspaistia, s. *** / 44 / *** / *** / ***.
- ↑ Hobitti II, Lammaspaistia, s. *** / 47-48 / *** / *** / ***.
- ↑ Hobitti II, Lammaspaistia, s. *** / 48 / *** / *** / ***.
- ↑ TSH I/1.12., Pako kahlaamolle, s. *** / *** / *** / *** / 216-223 / ***. – Päivämäärä: TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. 487 / 942 / 465 / 573 / 1130 / ***.
