Vidugavia
Vidugavia oli 1200-luvulla ka. elänyt pohjalaisruhtinas, joka nimitti itseään Rhovanionin kuninkaaksi. Tuohon aikaan pohjalaisia asusti laajasti Suuren vihermetsän (eli Synkmetsän) etelä- ja itäpuolisilla tasangoilla. Tätä pohjalaisten hallitsemaa maata kutsuttiin nimellä Rhovanion. Heillä oli monia kilpailevia ruhtinaita, mutta Vidugavia oli heistä mahtavin. Hänen valtakuntansa sijaitsi Rhovanionin keskisistä alueista pohjoiseen, Suuren vihermetsän ja Celduinin välillä.[1]
Vuonna 1248 ka. Vidugavia auttoi Gondorin valtionhoitajaa Minalcaria (joka kuninkaaksi noustuaan otti voittonsa kunniaksi nimen Rómendacil II) taistelussa itäläisiä vastaan. Tätä Vidugavia tuskin teki vain hyvän hyvyyttään, sillä jotkut kilpailevat pohjalaisruhtinaat olivat liittoutuneet itäläisten kanssa ajaakseen omaa etuaan. Ratkaiseva taistelu käytiin Rhûnin järven länsipuolella, mutta sen jälkeen myös itäläisten asutukset järven itärannoilta tuhottiin.[1]
Tämän jälkeen Gondor oli erityisen suosiollinen Vidugaviaa kohtaan. Rómendacil kutsui monia pohjalaisia palvelukseensa, ja he saattoivat kohota korkeallekin armeijan arvoasteikossa. Vuonna 1250 ka. Rómendacil lähetti oman poikansa Valacarin Vidugavian hoviin oppimaan pohjalaisten kieltä ja kulttuuria. Valacar ylitti isänsä suunnitelmat; hän rakastui pohjalaisten maahan ja meni avioon Vidumavin, Vidugavian tyttären kanssa. Avioliitto oli alkusysäys Gondorin Sukuriidalle sukupolvea myöhemmin, mutta Vidugaviasta eivät historiankirjat tiedä kertoa enempää.[1]
Nimestä
Toisin kuin myöhempien pohjalaisten (éothéodin ja rohirrimin) muinaisenglantilaiset nimet,[2] Tolkien lainasi Vidugavian ja muiden varhaisten pohjalaisten nimet gootin kielestä, joka on vanhin muistiin merkitty germaaninen kieli (seekä muinaisenglannin varhainen edeltäjä, kuten Vidugavian pohjalaisten kieli edelsi éothéodin puheenpartta). Vidugavia on latinalaistettu muoto gootinkielisestä todellisesta nimestä Widugauja, 'metsäasuja'.[3]
