Valinorin pimeneminen (tapahtuma)

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Valinorin pimeneminen (engl. Darkening of Valinor) tarkoittaa Ungoliantin ja Melkorin (Morgothin) puiden vuonna 1495 tekemää suunnatonta tihutyötä, josta kerrotaan Silmarillionin kahdeksannessa luvussa Valinorin pimeneminen.[1]

Kun Melkor iski peitsellään Valinorin puita Telperionia ja Laurelinia ja Ungoliant imi niiden mahlan ja valutti myrkkyä puiden kudoksiin, niiden juuret, haarat ja oksat kuihtuivat ja Puut kuolivat. Tämän jälkeen Valinorin ylle laskeutui suuri pimeys.

Varda katsoi alas Taniquetililta ja näki varjon purkautuvan ylös mustina patsaina; Valmar oli peittynyt syvään yön mereen[2]

Ensimmäinen valo, joka Valinorissa tämän jälkeen nähtiin, tuli kipunoista jotka sinkosivat takaa-ajoon lähteneen Oromën hevosen Naharin kavioista. Mutta tähtien antaman valon lisäksi valo palasi Valinoriin vasta, kun Puiden viimeisistä hedelmistä syntyneet Kuu ja Aurinko aloittivat vaelluksensa.

Valinorin pimeneminen päätti myös varsinaisesti puiden vuodet eli Valinorin autuuden ajan, joka oli alkanut Puiden ensimmäisestä kukinnasta:

Sen jälkeen Ensimmäisen päivän kuudennella hetkellä ja samaan aikaan kaikkina onnen päivinä sen jälkeen aina Valinorin pimenemiseen saakka sammui Telperion kukkimasta; ja kahdennellatoista hetkellä sammui Laurelin.[3]

Valinorin pimenemisen jälkeen Auringon vuodet alkoivat kuitenkin vasta vuonna puiden vuonna 1500, kun Kuu ja Aurinko saatiin valmiiksi.[4]

Viitteet

  1. Silm. 8, Valinorin pimeneminen, s. 86-91.
  2. Silm. 8, Valinorin pimeneminen, s. 90.
  3. Silm. 1, Aikojen alku, s. 42. Huomaa kirjoitusasu: Pimenemiseen.
  4. HoME X, s. 131-134.