Tindómiel

Kohteesta Kontuwiki

Tindómiel oli toinen Númenorin ensimmäisen kuninkaan Elros Tar-Minyaturin neljästä lapsesta ja ainoa tytär. Hänellä oli isoveli Vardamir Nólimon (61471 ta.) ja kaksi nuorempaa veljeä, Manwendil ja Atanalcar. Tindómielin nimi tunnetaan ainoastaan sukutaulusta Elrosin perijät: Varhaiset sukupolvet.[1]

Tindómielin elinvuosia ei tiedetä eikä hänen jälkeläistensä nimiä, mutta merkintä sukupuussa Elrosin perijät: Varhaiset sukupolvet kertoo, että hänen sukuhaarassaan oli elossa miespuolisia jälkeläisiä vallanperimystä koskevan lainmuutoksen aikaan kuningas Tar-Aldarionin hallituskaudella (883-1075 ta.).[1][2]

Vaikka Tindómielin elämänvaiheista ei tiedetä mitään, hänen voidaan olettaa syntyneen ja kasvaneen Armenelosissa, Númenorin kuninkaiden kaupungissa.

Nimestä

Quenyankielinen nimi Tindómiel saattaa tarkoittaa quenyaksi 'aamutähteä' samaan tapaan kuin Arwenin lisänimi Undómiel tarkoittaa 'iltatähteä'.[3]

Ensimmäisenä Elrosin suvun tyttölapsena Tindómiel olikin kuvaannollisesti eräänlainen aamutähti. Toisaalta aamutähti yhdistetään Eärendiliin, Elrosin isään, joka purjehti Ardan taivaalle Silmaril otsallaan. Läntisessä taivaanrannassa kirkkaasti loistanut Eärendilin tähti johdatti edainin saarelleen toisen ajan alussa.

Varsinaisesti nimen alkuosa tindómë tarkoittaa 'aamuhämärää'[4] ja loppuosa on useista nimistä tunnettu pääte -iel, joka tarkoittaa 'tytärtä'.[5] Kirjaimellisesti nimen merkitys on siis 'aamuhämärän tytär/neito'.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 288 / 242. Ks. myös Elrosin sukupuu.
  2. Ks. artikkeli Númenorin lainmuutos.
  3. Ks. artikkeli Undómiel.
  4. Ks. artikkeli Tindómë.
  5. Etymologies s.v. YEL- 'tytär' (HoMe V, s. 400, Vinyar Tengwar 46, 2004, s. 22-23): quenyan yelde, sindarin iell, -iel. Tolkien tosin poisti tämän selityksen ja antoi sindarin sanalle iell uuden etymologian (ks. Etymologies s.v. SEL-D-, HoMe V, s. 385: quenyan selde, sindarin iell) ja johti quenyan 'tytärtä' merkitsevän sanan yende, yen juuresta YŌ, YON- (Etymologies s.v. YŌ, YON-, HoMe V, s. 400), mutta hän käytti silti myöhemmin päätettä -iel naisten nimissä. Vrt. esim. Uinéniel (KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 249 / ***), Elerondiel (J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 56).