The Heirs of Elendil

Kohteesta Kontuwiki

The Heirs of Elendil[1] "Elendilin perilliset" on 1940-luvun lopussa kirjoitettu annaali, joka sisältää pohjoisen ja eteläisen dúnedainin hallitsijoiden nimet, elin- ja hallitusvuodet sekä lyhyitä mainintoja heidän toimistaan. Tolkien aloitti tämän annaalin kirjoittamisen ilmeisesti saatuaan Tarun Sormusten herrasta alustavasti valmiiksi vuonna 1948. Viimeinen käsikirjoitusversio on ilmeisesti peräisin vuoden 1950 tienoilta.[2]

Annaali toimi pohjatyönä TSH:n liitteissä (Liite A I 2) julkaistulle paljon suppeammalle annaalille "Maanpaon valtakunnat".[3]

Tekstin historiasta

The Heirs of Elendil tunnetaan kolmesta käsikirjoituksesta. Ensimmäinen, nopeasti kirjoitettu A, sisältää vain Gondorin hallitsijat (kuninkaat ja käskynhaltijat); käsikirjoitus B sisältää sekä Elendilin pohjoisen että eteläisen sukuhaaran: ilmeisesti jälkimmäinen, eteläistä sukuhaaraa ja käskynhaltijoita käsittelevä osa, on aluksi kopioitu A:sta mutta sen jälkeen laajennettu sisällöltään. Runsaasti korjatun B-käsikirjoituksen korvasi kolmas käsikirjoitus C, johon tehdyt korjaukset painottuivat etupäässä pohjoiseen sukuhaaraan. Korjatusta C-käsikirjoituksesta on lisäksi olemassa noin vuonna 1958 amanuenssin koneella puhtaaksi kirjoittama kopio (D). Tätä kopiota Tolkien käytti mm. valmistellessaan TSH:n vuonna 1966 ilmestynyttä toista editiota. Tältä ajalta on peräisin D-tekstiin tehty lisäys, joka käsittelee Gondorin Sukuriitaa.[4]

Käsikirjoituksissa esiintyvien nimimuotojen perustella on selvää, että The Heirs of Elendil on peräisin ajalta ennen Sormusten herran tekstin lopullista valmistumista, ja että annaali on osaltaan aiheuttanut muutoksia sen tekstiin.[5]

Annaalin sisällys

Sivunumerot viittaavat teoksen The Peoples of Middle-earth (HoMe XII) sivuihin.

[Toinen aika] (s. 191-192)

Pääotsikon The Heirs of Elendil jälkeen seuraa Elendilin jälkeläisten sukupuu kahdessa alenevassa sukupolvessa sekä vuosittain etenevä annaali toisen ajan vuodesta 3119 (Elendilin syntymä) vuoteen 3441 (toisen ajan loppu).

The Northern Line of Arnor: the Isildurioni (s. 192-195)

Arnorin ja Arthedainin kuninkaat Elendilistä Arveduihin taulukkona jossa on kuninkaan järjestysnumero (Elendil = numero 1, Arvedui = numero 25), nimi, syntymävuosi, elinvuosien määrä, kuolinvuosi. Osasta kuninkaista (Eärendur, Mallor, Malvegil, Argeleb I, Arveleg I, Argeleb II, Araval, Araphant, Arvedui) on mainittu myös elämäkerrallisia tietoja. Tämä osuus päättyy sanoihin "Pohjoisen Kuningaskunnan loppu. Tässä seuraa Eriadorin dúnedainin päämiesten, Isildurin perijöiden, käärö. Vähän on säilynyt tarinoita heidän vaelluksistaan ja teoistaan kolmannen ajan loppuun saakka."

The Chieftains of Dúnedain (s. 196)

Taulukko jatkuu Aranarthista Aragorn II:een (numeroitu 26-41). Elämäkerrallisia tietoja on Aragorn I:stä, Arassuilista, Aradorista, Arathorn II:sta ja Aragorn II:sta.

The Southern Line of Gondor: the Anárioni (s. 196-202)

Eteläinen sukuhaara, Anárioni eli "Anárionin perilliset", alkaa myös Elendilistä, jota seuraa Anárion. Elämäkerrallisia tietoja on annettu useimmista 41 hallitsijasta.

The Ruling Stewards of Gondor (s. 203-207)

Käskynhaltijat esitellään edellisten taulukkojen tapaan. Ensimmäisenä ovat Pelendur ja Vorondil, heidän jälkeensä numeroituna 27 hallitsevaa käskynhaltijaa Mardilista Faramiriin. Taulukkoa edeltää (s. 203) sivun mittainen johdanto, jossa esitellään käskynhaltijoiden sukua.

Commentary (s. 207-220)

Christopher Tolkienin kommentaari esittelee pääasiassa eroja B- ja C-käsikirjoitusten välillä.

The Line of Dol Amroth (s. 220-222)

B-käsikirjoituksen viimeisen sivun alaosassa on Tolkienin aloittama tutkielma Dol Amrothin suuriruhtinaiden suvusta, jonka jatkona Tolkien piirsi C-käsikirjoitukseen liittämälleen erilliselle sivulle suuriruhtinaiden sukupuun Angelimiristä neljä sukupolvea eteenpäin (s. 221). Sukupuun alla on sitä selittävä teksti (ibid.), joka on julkaistu myös Keskeneräisten tarujen kirjassa.[6]

The House of Dol Amroth (s. 222-224)

Toinen lyhyt selonteko Dol Amrothin suvusta ja sitä seuraava 24 suuriruhtinaan elinvuodet sisältävä taulukko (jossa kuitenkin vain ensimmäisen (Galador) ja 19.-24. suuriruhtinaiden nimet on mainittu) on niinikään erillisellä sivulla, jonka Tolkien liitti toisen annaalin, The Tale of Years of the Third Age, T 4-käsikirjoitukseen. Tämä sivuilla 222-223 julkaistu teksti on paljon myöhäisempi, sillä suuriruhtinaiden luettelosta tunnetaan myös toinen (nähtävästi julkaistua aikaisempi) versio, joka on kirjoitettu vuoteen 1954 ajoitettavan paperin taakse. Tekstiä seuraa Christopher Tolkienin kommentaari (s. 223-224).

Kirjallisuutta

Viitteet