Taistelu Pelennorin pelloilla (TSH)
Sisältö
- (Esiö)
- Viides kirja
- Kuudes kirja
- 1. Cirith Ungolin torni
- 2. Varjojen maa
- 3. Tuomiovuori
- 4. Cormallenin kenttä
- 5. Käskynhaltija ja kuningas
- 6. Jäähyväisiä
- 7. Kotiinpäin
- 8. Konnun puhdistus
- 9. Harmaat satamat
- Liitteet
- Viitteet (vuoden 2007 laitoksiin saakka)
- Suomentajan jälkisanat (2023)
- Hakemistot (2023)
- Runot ja laulut
- Runot ja lauseet muilla kielillä kuin yhteiskielellä
- Henkilöt, paikat ja muut asiat
Taistelu Pelennorin pelloilla (aikaisempi suomennos: Taistelu Pelennorin kentillä;[1] engl. The Battle of the Pelennor Fields) on Tarun Sormusten herrasta luku III/5.6., siis osan Kuninkaan paluu viidennen kirjan kuudes luku.[2]
Sisällysluettelo
Luvun nimestä
//täydennettävä//
Luvun tapahtumat
Noitakuningas vetäytyy portilta mutta taistelu jatkuu. Haradrimin päällikkö karauttaa kuningas Théodenin kimppuun, mutta tämä hyökkää vastaan ja kaataa päällikön ja tämän lippunsa; jäljelle jääneet vastustajat pakenevat.
Silloin Théodenin eteen laskeutuu siivekkäällä pedolla ratsastava Noitakuningas. Théodenin ratsu kaatuu ja kuningas jää sen alle. Kuninkaan ritarit ovat saaneet surmansa, mutta Dernhelm – eli valepuvussa taisteluun ratsastanut Éowyn – asettuu puolustamaan kuningasta ja surmaa Noitakuninkaan ratsun. Hänen kanssaan ratsastanut Meriadoc Rankkibuk lävistää Noitakuninkaan polvijänteen ja Éowyn syöksee miekkansa Noitakuninkaan kruunun alle, ja tämä katoaa olemattomiin. Kuningas Théoden kuolee hyvästeltyään Meriadocin. Kuninkaan ruumis ja kuolleeksi luultu Éowyn kannetaan kaupunkiin Meriadocin seuratessa saattuetta, mutta taistelu jatkuu, itäläisten ja haradrimin joukot ovat taas vähällä päästä voitolle.
Silloin nähdään Umbarin merirosvojen alusten laskevan Harlondin satamaan. Kaikkien yllätykseksi laivoilla saapuukin Aragorn joukkoineen ja kohottaa Valkoisen puun lippunsa. Auringonlaskuun mennessä piirittäjät on tuhottu lähes viimeiseen mieheen.
Luvun runot ja laulut
- Éomer: Pois liika murhe! Mies mahtava kaatui[3]
- Lumiharjan hautakirjoitus: Uskollinen palvelija, isäntänsä turma[4]
- Éomer: Epäilystä, pimeästä auringon nousuun[5]
- Rohanilainen lauluntekijä: Kuulimme torvien kukkuloilla soivan[6] (Laulu Turvalinnan kummuista)
Kirjallisuutta
Viitteet
- ↑ Uusi suomennos on mukana ensimmmäisen kerran vuoden 2023 laitoksessa.
- ↑ TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin pelloilla, s. 148-163 / 731-740 / 132-146 / 160-177 / 868-879 / 715-724.
- ↑ TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin pelloilla, s. 155 / 735 / 138 / 168 / 873 / 719.
- ↑ TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin pelloilla, s. 156 / 736 / 140 / 170 / 874 / 720.
- ↑ TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin pelloilla, s. 160 / 738 / 143 / 173 / 876 / 722.
- ↑ TSH III/5.6., Taistelu Pelennorin pelloilla, s. 162-163 / 739-740 / 145-146 / 177 / 878-879 / 723-724.
Aiheesta muualla
- Keskustelu TSH #58: III/5.6. Taistelu Pelennorin kentillä (Vihreän Lohikäärmeen Lukutupa, alk. 17.1.2007).
- Keskustelu Vko 32: Taistelu Pelennorin kentillä (Vihreän Lohikäärmeen Lukutupa, alk. 9.8.2015).
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia