Suomi-quenya sanaluettelo

Kohteesta Kontuwiki

Johdanto

Sanaluettelon on laatinut Helge K. Fauskanger; se on peräisin hänen Ardalambion –sivustoltaan (päivitetty viimeksi 5.7.2008), jossa sen nimenä on Quettaparma Quenyanna. Suomennoksessa yksittäiset sanat toimivat myös linkkeinä. Mahdolliset korjaukset ja lisäykset sanaluettelon asiasisältöön pyydetään tekemään erillisiin artikkeleihin näiden linkkien kautta; täten sanaluettelon tekijän osuus ei sekoitu lisäyksiin. Käännösvirheet ja kirjoitusvirheet sen sijaan on syytä korjata tähän tekstiin. (Huom. Johdantoon on lisätty joitakin lyhenteitä ja kielioppitermien selityksiä, joita ei ole alkuperäisessä sanaluettelossa.)

Merkit

  • † = runollinen tai arkaainen sana (esim. †él "tähti", tavallinen sana on elen) tai tavallisen sanan runollinen tai arkaainen merkitys (esim. russë "säihkyminen, †miekanterä")
  • * = todentamaton muoto
  • ** = väärä muoto
  • # = sana joka tunnetaan vain yhdyssanoista tai taivutetusta muodosta (esim. #apa, #Apanóna, ks. hakusanaa JÄLKEEN).

Lyhenteet

Aikamääritteet

  • TEA = Tolkienin elinaikana (joidenkin mukaan "reaalimaailman ajassa")
  • KMA = Keski-Maan ajassa (tai paremminkin Ardan ajassa, koska quenya oli peräisin Siunatusta Valtakunnasta).

Lähteet

Kielioppitermit

  • adj. = adjektiivi
  • adv. = adverbi
  • frekv. = frekventatiivi
  • fut. = futuuri
  • gen. = genetiivi
  • inf. = infinitiivi
  • interj. = interjektio (huudahdus)
  • konj. = konjunktio (###sidesana)
  • menn. a. = mennyt aikamuoto
  • mon. = monikko
  • perf. = perfekti
  • pron. = pronomini
  • v. = verbi
  • yks. = yksikkö

Kirjoitusasu

Tämän sanaston kirjoitusasu on säännöllistetty:

  • c pro k paitsi muutamissa nimissä
  • x pro ks
  • pitkät vokaalit on merkitty aksentilla, esim. á, eikä vaakaviivalla tai sirkumfleksillä, esim. ā, â
  • erokepisteitä eri tavuihin kuuluvien vokaalien merkinnässä käytetään kuten suurimmaksi osaksi TSH:ssa

Lähteiden kirjoitusasu on yleensä huomioitu, esim.

  • Kun sanassa s edustaa varhaisempaa Þ-konsonanttia (äännetään kuten th englannin sanassa thing), ja se olisi kirjoitettava tengwarissa súlë-merkillä eikä silmë-merkillä (vaikka Tolkien itse jätti tämän huomiotta joko tarkoituksella tai vahingossa), tämä ilmaistaan välittömästi sanan jälkeen seuraavalla merkinnällä (Þ), esim. sanda, sanya-; ks. KESTÄÄ, KESTÄVÄ alla.

A

B

  • BELEGOST Túrosto (Äijölinna) - WJ 389.
  • BELERIAND Hecelmar, Heceldamar (sananm. *"eglathin koti", ks. tätä.) Tämän sanotaan olleen Beleriandista käytetty nimi "Amanin taruntietäjien kielessä". Sindarin "Beleriandille" sukua on #Valariandë; vain muoto Valarianden on todennettu (genetiivi varhaisemmasta "qenyan" variantista; TSH:n quenyassa se olisi datiivi). Jälkimmäinen voi olla maanpakolaisten quenyassa käytetty nimi. Beleriandia kutsuttiin myös nimellä Ingolondë "Viisaiden [noldorin] Maa". - WJ 365, LR 202, ÑGOLOD.
  • BELZAGAR Calmacil - KTK 303.

C

D

E

F

G

H

  • HARPPOJA Telcontar - TSH III/5.8., s. ***/***/163, MR 216 (Aragornin käännös engl. nimestä Strider, vrt. engl. stride 'harppoa, astella', TSH:n suomenkielisessä laitoksessa nimi on käännetty vapaasti "Konkari").
  • HEVONEN rocco - ROK, Silm. 439, Kirjeet 355/479 (vrt. 355), VT49:29.
  • HUOTRA, ks. TUPPI
  • HYLÄTÄ hehta- - (menn. a. hehtanë tunnetaan) ('panna sivuun, jättää / sulkea pois, luopua jstk) - WJ 365.
  • HÄPEÄ ###, ks. myös SOLVATA (saattaa häpeään).
  • HÄRKÄ mundo - Kirjeet 529.

I

  • ISO KARHU, ks. SIRPPI (Valarin Sirppi)

J

  • JOUKKO (SUURI) rimbë - RIM, Silm. 439, Kirjeet 226, 479.
  • JÄLKEEN apa (esiintyy yhdyssanoissa kuten Apanónar, ks. alla), #ep- (käytetään yhdyssanoissa, joiden jälkiosa alkaa vokaalilla, tunnetaan vain sanassa epessë "jälkinimi" [KTK 365-366]). Mahdollisesti etuliite #ep- kuuluu toiseen quenyan kehitysvaiheeseen kuin apa. Sanan apa "jälkeen" variantteja ovat opo ja /po (VT 44:36). VT 44:26 mukaan prepositio apa saattaa esiintyä myös muodoissa pa, (vrt. yéni pa yéni "vuosia vuosien jälkeen" [VT 44:35]), mutta pa/pá on toisissa käsikirjoituksissa määritelty "koskien jtk, mitä tulee jhk". Ks. myös JÄLKISYNTYISET.
  • JÄLKINIMI epessë - KTK 365-366.
  • JÄLKISYNTYISET Apanónar (yks. #Apanóna) – haltioiden ihmisistä käyttämä nimi, WJ 387 mukaan "taruissa käytetty sana, ei esiinny arkikielessä"). - Silm. 125 / WJ 387.

K

  • KAAKKOISMAA Hyarrostar (alue Númenorissa). - KTK 228, 590.
  • KAHDESTI - PE 14:84.
  • KAKSIKYMMENTÄNELJÄ yurasta - PE 14:17.
  • KAMMOTA feuya- , yelta- ; KAMMOTTU Sauron (Þ) – PHEW/VT 46:9, Silm. 418, VT 45:11
  • KARHU ###, ks. myös SIRPPI (Valarin Sirppi = Iso Karhu).
  • KATSOA cen- (fut. cenuva ja imperat. cena tunnetaan). yéta-. Huudahduksia: KATSO! ela (ohjaa katseen näkyvään kohteeseen). en (siinä, katso!). KATSO (NYT)! . Huom. homofoninen muoto merkitsee "(ja) sitäpaitsi, ja lisäksi".MC 222. LT1 262. EN. VT 47:31. WJ 362, vrt. 360, VT 47:31.
  • KESÄ lairë - Kirjeet 355, VT 45:26.
  • KILPI turma, umbas (Þ); KILVEN KUPURA tolmen (yksinäinen pyöreä kukkula) - TURÚM, VT 45:33. LT1 269.
  • KOHDATA, TAVATA véla- - Arkt.
  • KOHTALO, OSA marto - LT2 348.
  • KOLMESTI nel - PE 14:84.
  • KONKARI, ks. HARPPOJA.
  • KUNINGASKALASTAJA halatirno, halatir (halatirn-) (sananm. "kalankatsoja") - SKAL2, TIR
  • KUOLEMATON ilfirin - PHIR.
  • KUPURA, ks. KILPI
  • KUUSI (luku) enquë (arkaainen, ehkä esihistoriallinen encë, ks. VT 48:8); KUUDES enquëa; KUUDESOSA enquesta - ÉNEK, VT 42:25, VT 48:6, 11
  • KUUSITOISTA enenquë - VT 48:21 (muoto quainquë näyttää olevan toinen, ehkä kokeellinen 'kuuttatoista' merkitsevä quenyan sana)

L

M

  • MAEDHROS Nelyafinwë (isännimi, merkitys: "kolmas Finwë", ei vastaa merkitykseltään sindarinkielistä nimeä Maedhros. Nimen lyhyempi muoto on Nelyo. Hänen äidiltä saamansa essë ("äidinnimi"), joka "tunnettiin ... vaikka sitä ei koskaan käytetty kertomuksissa", Maitimo "komea, kaunismuotoinen". Hänellä oli myös epessë russandol "kuparipää" (engl. copper-top). – PM 352, 353.
  • MAGLOR Canafinwë, lyhyempi muoto Cáno (ei vastaa merkitykseltään sindarinkielistä nimeä Maglor, joka on sukua hänen "äidinnimelleen" Macalaurë, joka "tunnetaan ... vaikka sitä ei koskaan käytetty kertomuksissa"). – PM 352, 353
  • MAHTAVA adj. taura, poldórëa (Tulkasista); MAHDISSA NOUSEVA Melkórë (> Melkor) (Mahdin nouseminen). - MAHTAVA subst. Melko (vaihtoehtoinen muoto Melkorista, johdettu todentamattomasta adjektiivista *melka, *melca "mahtava (väkivaltaisella tavalla)". - TUR. LT1, 264 / GL 64, MR 350.
  • MELIAN Melyanna (rakas lahja) - Silm. 437.
  • MERENKULKIJA, MERIMIES ciryamo, ëarendur (ammattimainen merenkulkija), Eärendilyon ("Eärendilin poika [kenestä tahansa merenkulkijasta])", luultavasti *Eärendilyond-) – KTK 16, Letters 386, LT1, 250.
  • MYRKKY sangwa - SAG.
  • MYRSKY raumo (MC 223: "myrsky[n ääni]").
  • MÄÄRÄ (suuri) úvë (runsaus) - UB

N

  • NÄHDÄ, ks. KATSOA, UNEKSIA (> NÄHDÄ UNTA).

O

  • OTAVA, ks. SIRPPI (Valarin Sirppi)

P

Q

R

  • RAIVO aha - TSH III, Liite E.
  • RAKASTAA (verbi, rakastaa ystävän tavoin) mel- (melinyes ja melin sé “rakastan häntä” [m/f.], VT49:15, 21). RAKKAUS (subst.) melmë (LT1 262: meles, melessë); engl. LOVELY merkitykset = melwa, RAKASTAVA nilda (ystävällinen), méla (hellivä muoto), RAKASTETTU melda (rakas, suloinen), RAKASTAJA meldo (mon. meldor tunnetaan), melindo (m.), melissë (f.); RAKASTETTAVA melima (kaunis) [vs. #mélima, PE22:156 (suom. huom.)], írima (haluttava). - MEL, LT1 262, WJ 412, NIL, VT39:11, ID.
  • RAUTA anga. RAUTA tai TERÄS erë, eren. *RAUTAINEN angaina. RAUTAKÄTINEN Angamaitë. RAUTAVANKILA Angamando (Angband) - ANGÂ/TSH ###, LT1 252; LT1 249, 268; Letters 425, vrt. TSH ###, MR 350.
  • RIIDELLÄ costa- - KOT
  • ROTTA nyarro ("nyano" LR 379 täytyy olla Tolkienin käsikirjoituksen väärä tulkinta, kantamuodoksi on annettu nyadrō, josta ei mitenkään olisi voinut tulla "nyano" quenyassa. - NYAD, VT 46:7.
  • RUNSAUS, ks. MÄÄRÄ.

S

T

  • TANSSIA lilta- - LILT.
  • TAPA haimë - KHIM.
  • TERÄS erë, eren (merkitys joko "rauta" tai "teräs"), yaisa - LT1, 252, GL 37.
  • TIETÄÄ ista- (menn. sintë, myös isintë; VT48:25 mukaan menn. aikam. on "varmuudella epäs."), OLLA PERILLÄ JSTK hanya- (ymmärtää, taitaa asiointi jnk. kanssa), TIETO/TIETÄMYS handë (ymmärrys), ista, istya, issë (perimätieto), nólë (pitkän tutkiskelun tuoma viisaus). (Etym:ssa tämän sanan alussa on ñ, s.o. ng. Sananalkuisesta ng:sta oli tullut n kolmannen ajan quenyassa, ja tässä seurataan TSH:n mukaista siirtokirjoitusjärjestelmää. Nólë kirjoitetaan samoin myös Silm. 435. Mutta mikäli tämä sana kirjoitetaan tengwarilla, sananalkuinen n tulisi litteroida tengwalla noldo, ei númen.) TIEDOLLINEN istima (oppinut, viisas). - IS, VT48:25; LT2, 339; KHAN, ÑGOL, Silm. 435.
  • TODELLINEN anwa, nanwa - ANA, VT49:30.
  • TOIMIJA, TOIMITSIJA tyaro - KYAR.
  • TUNIKA, ks. PAITA.
  • TUOLI hamma - VT45:20.
  • TUPPI vainë - LT1, 271.
  • TURVOTA, ks. LIHOA.
  • TYYNY nirwa - NID.
  • TÄRKEÄ valdëa - QL 102.

U

  • UNEKSIA, NÄHDÄ UNTA óla- (verbin sanotaan olevan "persoonaton", luultavasti tämä tarkoittaa sitä, että uneksija mainitaan datiivissa eikä nominatiivissa: *Óla i Eldan "haltiaunet") – KTK 542.
  • UNI olor, olórë, lor; UNENOMAINEN olosta, olórëa - LOS. LT1, 259. TSH II/3.4., s. ***/***/81, vrt. Letters 308. KTK 541-542.
  • UUSI vinya (vrt. Vinyamar "Uusi Asumus", Vinyalondë "Uusi Satama"), sinya, céva (tuore). UUSI KUU ceuran-, UUSI AURINKO PÄIVÄNSEISAUKSEN JÄLKEEN ceuranar. Varhaisessa "qenyassa" on myös: UUSI ELÄMÄ laito, laisi (voima, nuoruus) -Silm. 429. KTK 616-617. SIN. VT 48:7. LT1, 267.

V

  • VAKAA, LUJA tulunca - LT1, 270.
  • VALARIN SIRPPI, ks. SIRPPI
  • VALAISTA calya- - KAL.
  • VALINTA #cilmë (eristetty termistä Essecilmë "nimen-valinta") - MR 214.
  • VASEN hyarya. VASEN KÄSI hyarma. VASENKÄTINEN hyarmaitë (vartalo *hyarmaiti-) - KHYAR, VT 47:6.
  • VERI sercë (Silm. elem. mukaan; Etym:ssa on yár [yar-]) - Silm. 440; YAR.
  • VIRKE quentelë - LT2, 348.
  • VUODE caima - KAY.

W

X

Y

Z

Å

Ä

Ö

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.