Seitsemän sormusta

Kontuwiki
Ohjattu sivulta Seitsemän Sormusta
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Seitsemän sormusta (engl. Seven Rings), lyhyemmin myös Seitsemän[1] (engl. Seven) olivat ne seitsemän kultaista[2] ja omalla kivellään varustettua[3] mahtisormusta, jotka Sauron muiden toisella ajalla taottujen mahtisormusten ohella keräsi itselleen ja jakoi kääpiöille saadakseen nämä valtaansa.[4]

Sormusten kirous

Sauron manasi kaikkiin jakamiinsa sormuksiin kirouksen, "niin että ne pettivät aina lopulta sen joka niitä käytti" mutta toisin kuin sormusaaveiksi muuttuneita ihmisiä, kääpiöitä ei voinut muuttaa varjoiksi: "he olivat kovin sitkeitä; he eivät siedä vierasta valtaa ja heidän sydämensä aivoituksia on vaikea luodata".[4]

Sauron kuitenkin onnistui osittain tavoitteessaan turmella kääpiöitä mahtisormusten avulla. He käyttivät sormuksia vain rikkauksien hankkimiseen, "mutta viha ja yletön ahneus syttyi heidän sydämissään", mikä hyödytti Sauronia myöhemmin.[5]

Sormukset ja Seitsemän aarretta

Ei tiedetä tarkasti, ketkä kääpiöt saivat sormukset, mutta sanotaan kaikkien kääpiökuninkaiden seitsemän aarteen perustana olleen "kultainen sormus". Nuo aarteet, joiden haltijoita ei erikseen nimetä, on "aikoja sitten ryöstetty ja lohikäärmeet ovat ne nielleet".[2]

Sauron kerää sormukset takaisin

Osa sormuksista tuhoutui tulessa, ja osan – Sauron sai takaisin.[2] Ehkä hän sai kaikki säilyneet sormukset takaisin, ainakin hän tunsi kaikkien Seitsemän olinpaikan kolmannen ajan lopulla.[6]

Durinin heimon sormus

Durinin heimon kääpiöiden parissa eli perimätieto, jonka mukaan heidän kuninkaansa Durin III olisi saanut sormuksensa aikoinaan suoraan Celebrimborilta eikä Sauronin käsien kautta ja että se olisi taottu ensimmäisenä Seitsemästä. Oli miten oli, myös tuo sormus johti kantajansa tuhoon yksi toisensa jälkeen, sillä Sauron oli auttanut kaikkien Seitsemän takomisessa ja "epäilemättä hänen paha mahtinsa asui siinä".[7]

Balrog tuhosi Khazad-dûmin ja lohikäärmeet vaivasivat Durinin heimon valtakuntia sen jälkeen. Sormuksen viimeisistä kantajista Thrór menetti järkensä, asteli suin päin örkkien hallitsemaan Moriaan ja menetti henkensä.[8] Hän oli sitä ennen antanut sormuksen pojalleen Thráinille, joka joutui lopulta Dol Guldurin Noidan (eli Sauronin, kuten myöhemmin saatiin tietää) vangiksi ja sormus vietiin häneltä.[9] Se lienee ollut viimeinen Seitsemästä. Muiden kääpiöiden hallussa olleiden mahtisormusten kohtaloa ei tarkemmin tunneta.

Seitsemän sormusta Sormusrunossa

Kolme sormusta haltiakuninkaille alla auringon,
seitsemän kääpiöruhtinaille kivisaleissaan,
yhdeksän ihmisille, jotka vie tuoni armoton,
yksi Mustalle Ruhtinaalle valtaistuimellaan
maassa Mordorin, joka varjojen saartama on.
Yksi sormus löytää heidät, se yksi heitä hallitsee,
se yksi heidät yöhön syöksee ja pimeyteen kahlitsee
maassa Mordorin, joka varjojen saartama on.[10]

Viitteet

  1. Esim. TSH I/1.2., Menneisyyden varjo, s. *** / *** / *** / *** / 71.
  2. 2,0 2,1 2,2 Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 360 / ***.
  3. TSH I/2.2., Elrondin neuvonpito, s. *** / *** / *** / *** / 265.
  4. 4,0 4,1 Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 359 / ***.
  5. Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 359-360 / ***. Ks. myös TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / *** / *** / *** / 1113.
  6. TSH I/1.2., Menneisyyden varjo, s. *** / *** / *** / *** / 71.
  7. TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / *** / *** / *** / 1113.
  8. TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / *** / *** / *** / 1108, 1109.
  9. TSH, liite A III, "Durinin heimo", s. *** / *** / *** / *** / 1113-1114. Ks. myös Hobitti I, Odottamaton juhla, s. *** / *** / *** / 34 / ***.
  10. Sormusruno (TSH, esiö, s. 5 / 5 / 11 / 13 / 5).

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia