Rúmil (noldo)

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Rúmilia, joka kehitti sarati -kirjaimiston. Lukeaksesi muista samaa nimeä kantaneista haltioista, katso täsmennyssivu Rúmil.

Tirionin Rúmil. Kuva © steamey.

Rúmil oli noldoriin kuulunut taruntietäjä, joka asui Tirionin kaupungissa Eldamarissa.[1] Hän keksi ensimmäisenä "sopivat merkit puheen ja laulun tallettamiseen"[1] ja loi kirjaimet, joita kutsutaan saratiksi tai "Rúmilin tengwariksi". Tämän jälkeen Rúmil ryhtyi tallentamaan "eldarin kieliä ja heidän laulujaan ja viisauttaan".[2] Hänen teoksiinsa lukeutuu muun muassa Ainulindalë, kertomus Ainurin soitosta.

Rúmilia kutsutaan "Tirionin muinaiseksi tietäjäksi"[3] ja hänen sanotaan olleen kuuluisin kaikista kielten taruntiedon tuntijoista.[2]

Elämä

Rúmilin elämänvaiheista tiedetään vain vähän. Hän lienee syntynyt viimeistään noldorin saapuessa Amaniin, sillä osittain Keski-Maahankin välittyneet "Rúmilin lausumat" (I Equessi Rúmilo) käsittelivät "eldarin varhaisia aikoja Amanissa ja heidän ensikohtaamisiaan valarin kanssa".[4] Amanin annaalien mukaan Rúmil keksi kirjoitusjärjestelmänsä vuonna 1179 pv.[2] Myöhemmin hän ei näytä enää toimineen yhtä aktiivisesti.[5] Kun Fëanor ryhtyi tutkimaan kieltä ja kirjoitusta, hänen sanotaan edistyneen pitemmälle kuin kukaan hänen aikansa taruntietäjä; tässä yhteydessä ei mainita, keitä nämä muut oppineet olivat, eikä Rúmilia mainita muuten kuin rúmililaisen kirjaimiston keksijänä.[6]

Rúmil ei nähtävästi osallistunut noldorin maanpakoon. Esimerkiksi Pengolodhin Keski-Maassa kirjoittama kieliä koskeva selonteko, Lammas, puhuu Rúmilista kaukaisen menneisyyden hahmona, jonka tiedoista on säilynyt vain katkelmia.[4]

Teokset

Tarua Sormusten herrasta seuranneissa kirjoituksissa mainitaan ainakin seuraavat teokset, jotka ovat Rúmilin kirjoittamia tai koosteita hänen puheistaan:

Lisäksi Pengolodhin koostamassa Quenta Silmarillionissa kerrotaan joidenkin tietojen olevan Rúmililta peräisin tai kenties Rúmilin itsensä lisäämiä.[9]

Varhaisemmissa kirjoituksissa mainitaan muitakin Rúmilin töitä:

  • Ambarkanta[10]
  • Vanhemman tarinaversion mukaan Pengolod(h) kirjoitti Lhammas / Lammasethen -teoksen Rúmilin työtä hyödyntäen.[11] Myöhemmän version (katso Lammas) mukaan Pengolodh käytti joitain Rúmililta peräisin olevia tietoja,[4] mutta on epäselvää, miten suuri Rúmilin merkitys tässä versiossa oli.

Nimestä

Tolkien ei milloinkaan selittänyt nimen Rúmil merkitystä, mutta Christopher Tolkien arvelee Kadonneitten tarujen kirjan ensimmäisen osan liitteessä, että se liittyy Gnomish Lexiconissa esiintyviin sanoihin rû, rûm 'salaisuus, mysteeri', ruim 'salainen, salaperäinen', rui 'kuiskaus', ruitha 'kuiskata'.[12] Tämä selitys koskee Kadonneitten tarujen kirjasssa esiintyvää Rúmilia, joka oli Mar Vanwa Tyaliévan ovenvartija, mutta jota myös kutsuttiin "tietäjäksi"[13] kuten myöhemmissä taruissa esiintyvää noldoriin kuulunutta Rúmilia.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Silm. 6, Fëanor ja Melkorin vapautuminen, s. 73 / 55.
  2. 2,0 2,1 2,2 Annals of Aman (HoME X, s. 92).
  3. Quendi and Eldar (HoME XI, s. 398).
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 Quendi and Eldar (HoME XI, s. 397–398).
  5. Måns Björkman: The Chroniclers of Arda: Rúmil of Valinor (luettu 14.4.2014).
  6. "From Quendi and Eldar, Appendix D", Vinyar Tengwar 39, 1998, s. 7.
  7. HoME X, s. 30.
  8. HoME X, s. 48.
  9. Joitain kohtia seuraa selitys "Sanoi Rúmil" (HoME X, s. 145, 174).
  10. HoME IV, s. 235.
  11. HoME V, s. 167.
  12. HoME I, s. 265; Gnomish Lexicon s.v. (2), rüm, ruim, rui, ruitha- (Parma Eldalamberon 11, 1995, s. 66).
  13. HoME I, s. 65 "Rúmil the Sage".