Quenyan lyhyt kielioppi/2

Johdanto

Tämä artikkeli sisältää Quenyan lyhyen kieliopin ne osat, jotka ovat käytettävissä GFDL-lisenssillä. Muut kieliopin osat ovat luettavissa pääartikkelissa.

Ääntäminen

Vokaalit

Quenyan vokaalit ovat a, e, i, o, u.

Pitkä vokaali merkitään aksentilla: á, é, í, ó, ú.

Erokepisteet a-, e- ja o-kirjaimen yläpuolella (ä, ë, ö) eivät vaikuta ääntämiseen (ne eivät ole suomen ä- ja ö-äänteiden merkkejä). Erokepisteet ilmoittavat (lähinnä englanninkielistä lukijaa ajatellen), että e-vokaali ääntyy erikseen sanan lopussa (esim. Eönwë [eonwe], vrt. englannin eagle [i:göl]), ja a- sekä o-vokaali vokaaliyhtymissä (esim. Eärendil [earendil], vrt. englannin ear [iö], ja Eönwë [eonwe], vrt. englannin eon [i:ön]).

• Huom. 1: y ei ole y-vokaalin merkki, vaan puolivokaali, joka äännetään suunnilleen [j], esim. ny: Tar-Minyatur [tar minjatur], ty: tyelpe [tjelpe]. Mutta hy äännetään [ç]: hyarmen [çarmen] (ks. tarkemmin alla).
• Huom. 2: u on puolivokaali [w] q:n jälkeen: quenya [kwenja].

Diftongit

Quenyan diftongit ovat: ai, au, oi, ui, eu, iu.

Konsonantit

Quenyan konsonantit ovat: b, c (= k), d, f, g, h, k, l, m, n, p, q (= k), r, s, t, v, x (= ks).

Konsonanteista on huomattava seuraavaa:

• c äännetään aina [k].
• hl on soinniton l-äänne (kolmannella ajalla tavallinen soinnillinen l).
• hr on soinniton r-äänne (kolmannella ajalla tavallinen soinnillinen r).
• ht äännetään i:n ja e:n jälkeen [çt]; ç on nk. ich-Laut eli saksan sanassa ich esiintyvä voimakas h-äänne. Se kirjoitetaan myös hy. Muiden vokaalien jälkeen ht äännetään [xt] kuten saksan sanassa acht; x on toinen voimakas h-äänne, nk. ach-Laut.
• hw on soinniton w-äänne, joka esiintyy esim. sanan which alussa joillain englannin puhujilla: hwesta [ʍesta].
• hy vastaa ç-äännettä, joka esiintyy esim. saksan sanassa ich: hyarmen [çarmen].
• nc äännetään [ŋk], siis äng-äänne ŋ + k: anca [aŋka].
• ng äännetään [ŋg] siis äng-äänne ŋ + g: Sangahyando [saŋgaçando], Ingwë [iŋgwe].
• q esiintyy (latinan tavoin) vain u:n edellä k-äänteen merkkinä: quendi [kwendi].
• x äännetään [ks]: Helcaraxë [helkarakse].

Quenyassa käytetään joskus myös seuraavia kirjaimia ja kirjainyhdistelmiä:

• þ tai th äännetään [θ] kuten englannin sanassa thin. Se esiintyi esimerkiksi varhaisen quenyan sanassa Iþil [iθil], josta tuli myöhemmin noldorin murteessa Isil.
• k esiintyy c:n asemasta k-äänteen merkkinä monissa teksteissä. Silmarillionissa sitä käytetään tietyissä erisnimissä kuten Melkor ja Kementári.
• ñ on quenyassa, toisin kuin espanjassa, äng-äänteen [ŋ] merkki. Tämä äänne esiintyi aiemmin myös sanan alussa esimerkiksi kansan nimessä ñoldor (myöhemmin noldor). Myös nc, ng ja nqu voitaisiin kirjoittaa ñc, ñg ja ñqu, mutta Tolkien ei yleensä käyttänyt tällaisia kirjoitusasuja.
• z on soinnillinen s, joka esiintyy esimerkiksi nimessä Ezellohar. Myöhemmin se muuttui noldorin puheessa muiksi konsonanteiksi, kuten r:ksi: esimerkiksi sanasta áze tuli myöhemmin áre.

Puolivokaalit

Quenyassa on kaksi puolivokaalia: w ja y.

• w (paitsi hw, ks. yllä) äännetään suunnilleen samoin kuin englannin w sanassa we. Yhdistelmät gw, lw, nw, qu, rw, sw, tw äännetään siis [gw], [lw], [nw], [kw], [rw], [sw], [tw].
• y (paitsi hy, ks. yllä) äännetään suunnilleen samoin kuin suomen j: Yavanna [javanna]. Yhdistelmät ly, my, ny, ry, sy, ty äännetään siis [lj], [mj], [nj], [rj], [sj], [tj].

Paino

Alun perin pääpaino oli aina sanan ensimmäisellä tavulla (esim. quen-di), mutta myöhemmin kolmi- tai useampitavuisissa sanoissa paino siirtyi

• sanan toiseksi viimeiselle tavulle, jos se on pitkä, eli tavussa on:
  1. pitkä vokaali (esim. An-dú-në)
  2. diftongi (esim. Nun-dui-në)
  3. lyhyt vokaali, jota seuraa kaksi konsonanttia (esim. Ró-mel-lo)
• sanan kolmanneksi viimeiselle tavulle, jos toiseksi viimeinen tavu on lyhyt, esim. e-le-ni.

Sanan ensimmäinen tavu säilytti kuitenkin painon jossakin määrin. Pitkissä sanoissa, erityisesti yhdyssanoissa se oli usein yhtä painokas kuin pääpainon omaava tavu. Esim., o-ro-mar-di (painotetut tavut alleviivattu).

Syntaksi

Tämä syntaksin osio perustuu toistaiseksi Wikibooksin kokoamaan Neo-Quenya-projektin tietoihin, joista kuitenkin on editoitu pois muutama sellainen väite, joita muut lähteet eivät tue.

Passiivilauseet

Passiivi partisiippimuotoa voi adjektiivisen merkityksen lisäksi käyttää passiivilauseiden muodostamiseen.

Tavanomaisissa aktiivilauseissa subjekti on se, joka suorittaa verbin nimeämää toimintoa, esimerkiksi "hän lukee kirjaa", jossa "hän" on subjekti. Voimme kuitenkin poimia lauseesta objektin ("kirjaa"), ja tehdä siitä uuden lauseen subjektin, "kirjaa luetaan" (engl. "the book is read").

Quenya muodostaa passiiviset lauseet passiivin partisiipin adjektiivisesta käytöstä johtamalla; esimerkiksi i coa carna 'rakennettu talo' muutetaan passiivilauseeksi lisäämällä verbi ná ja käytetään passiivin partisiippia predikaattina: i coa ná carna 'talo on rakennettu'.

Passiivilauseen lukua ja aikamuotoa voi muuttaa muuttamalla ná-verbin lukua ja aikamuotoa. Esimerkiksi:

• monikko: i coar nar carnë 'talot on rakennettu' / 'talot ovat rakennetut'
• passiivin perfekti: i coa né carna 'talo oli rakennettu'
• passiivin futuuri: i coa nauva carna 'talo tulee olemaan rakennettu'

Passiivirakenteen voi kiertää käyttämällä indefiniittipronominia quen. Esimerkiksi quen cára i coa 'joku rakentaa taloa'.

Aktiivilausetta passiivilauseeksi muuttaessa aktiivilauseen objekti muuttuu passiivilauseen subjektiiviksi, ja aktiivilauseen subjekti passiivilauseen agentiksi. Esimerkiksi i elda tencë i parma 'haltia kirjoitti kirjan' muuttuu lauseeksi i parma né técina i eldanen 'kirja kirjoitettiin haltian toimesta'. On syytä huomata, ettei edellisenkaltaisia suomennoksia pidetä kovinkaan oikeakielisinä, joten agentillisten passiivilauseiden suomentaminen aktiivilauseiksi, kuten "haltia kirjoitti kirjan" tai "kirjan kirjoitti haltia" (riippuen, mitä osaa lauseessa halutaan korostaa) on hyväksyttävää.

Kuten edellisestä esimerkistä huomaa, agenttia ilmaiseva substantiivi on taipunut instrumentaaliin. Tämä tarkoittaa, että sellaisetkin lauseet kuin i parma né técina i eldanen i quessenen 'kirjan kirjoitti haltia kynällä', eli lauseet, joissa instrumentaali toistuu, ovat kieliopillisesti mahdollisia.

Passiivin partisiippi voi saada agentin myös adjektiivisessa käytössä. Esimerkiksi i parma técina i eldanen né carnë 'haltian kirjoittama kirja oli punainen'.

Toivomuslauseet

Quenyan toivomuslauseet, eli lauseet, joissa ilmaistaan toivetta tai toivomusta että jokin asia tapahtuisi, ilmaistaan lauseilla, jotka alkavat partikkelilla nai. Ilmaus vastaa vanhahtavaa englannin sanaa 'may', ja suomessa lähimmin ilmausta 'toivottavasti' tai 'tapahtukoon niin, että'. Esimerkki toivomuslauseesta olisi nai hiruvalyes 'toivottavasti löydätte sen'.

Nai-sanaa seuraava verbi on aina futuurissa, ja siten futuurilause on muutettavissa toivomuslauseeksi lisäämällä lauseen alkuun nai. Esimerkiksi hiruvan i malta 'löydän kullan' muuttuu nai hiruvan i malta 'toivottavasti löydän kullan'.