Quenyan korpus

Kohteesta Kontuwiki

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.

Sisällysluettelo

Tietoja käännöksestä

Tämän artikkelin on kirjoittanut Helge K. Fauskanger, ja se on julkaistu nimellä The Quenya Corpus hänen Ardalambion-sivustollaan. Käännöksen pohjana olevan tekstin alkuosa (Namáriëen saakka) on 11.3.2001 päivitetystä versiosta ja loppuosa (Namáriësta lähtien) 27.12.2009 päivitetystä versiosta. Suomennos julkaistaan Kontuwikissä tekijän luvalla.

Quenyan korpus

Tärkeimmät otteet sindarin kielestä on esitetty artikkelissa Sindar - jalo kieli, mutta vastaava luettelo quenyan materiaalista puuttuu quenyaa käsittelevästä artikkelista. Tämä huutava symmetrian puute pitää tosiaankin korjata! Sen vuoksi tässä koetetaan luetteloida tärkeimmät tunnetut suurhaltiakielen lähteet ja mainita useimmat julkaistut otteet kielestä. Lähteet on kuitenkin jaettava kahteen ryhmään: 1) varhainen materiaali, jolla ei aina ole täyttä auktoriteettia takanaan johtuen Tolkienin usein tekemistä muutoksista, jotka toisinaan ovat merkittäviä; 2) otteet Tolkienin kehittyneemmän quenyan muodo(i)sta jotka esiintyvät Tarussa Sormusten herrasta ja muissa lähteissä (pääasiassa Sormusten herran jälkeisellä ajalla). Varhaista materiaalia nimitetään usein qenyaksi, koska Tolkien kirjoitti sanan quenya niin kunnes hän uudisti oikeinkirjoituksen työskennellessään Sormusten herran parissa. (On kuitenkin huomattava, että tämä uudistus ei sinällään merkinnyt mitään olennaista muutosta: se vaikutti vain tapaan, jolla ”alkuperäinen” tengwar-kirjoitus translitteroitiin meidän kirjoitusjärjestelmäämme).

Otteita "qenyasta"

Seuraavassa esitetään tärkeimmät otteet "qenyasta", monen tyyppistä varhaista materiaalia, jolla ei välttämättä ole täyttä auktoriteettia takanaan Tolkienin myöhempien muutosten vuoksi:

Qenyaqetsa eli Qenya Lexicon

Qenyaqetsa eli Qenya Lexicon on noin vuonna 1915 kirjoitettu luettelo noin kuudestasadasta kantahaltiakielen juuresta ja tuhansista niistä johdetuista ”qenyan” sanoista.[1] The Book of Lost Tales 1:n (The History of Middle-earth [= HoMe I) ja The Book of Lost Tales 2:n (HoMe II) liitteissä mainitaan useita Qenya Lexiconista peräisin olevia sanoja. Sanasto osoittaa, että monet myöhemmästä quenyasta tunnetut sanat ovat peräisin aivan alusta, mutta Sormusten herran tyylisestä quenyasta tunnettu fonologia ja vakiintunut sanasto ovat usein ristiriidassa niiden kanssa. Jotkin Qenya Lexiconin sanat voi "pelastaa" Tolkienin kehittyneempään kielen muotoon mukauttamalla niiden fonologia tarpeen mukaan. Osa varhaisesta sanastosta on paras jättää huomiotta. – Muutamat qenyan sanat mainitaan myös Gnomish Lexiconissa. Näiden sanastojen sisältö on julkaistu Parma Eldalamberonin numeroissa 11 (Gnomish Lexicon) ja 12 (Qenya Lexicon).

Narqelion

Humphrey Carpenter julkaisi osan runosta Narqelion teoksessaan J. R. R. Tolkien: Elämäkerta:[2]

Ai! lintulinda Lasselanta
Pilingeve suyer nalla qanta
Kuluvi ya karnevalinar
V' ematte sinqi Eldamar.

Käännöstä ei ole säilynyt, mutta sanat lasselanta "lehtien putoaminen, syksy” ja Eldamar "Haltiakoto" tunnetaan Sormusten herran tyylisestä quenyasta. Sana qanta on Carpenterin kirjassa luettu väärin "ganta"; yksikään quenyan (tai "qenyan") sana ei ala g:llä. (Qanta, myöhemmässä kirjoitusasussa quanta, tarkoittaa 'täyttä'). Samaten sinqi on Carpenterin kirjassa väärässä muodossa "singi". Koko runo on myöhemmin julkaistu Parma Eldalamberonissa ja Mythloressa. Se on päivätty "marraskuussa 1915, maaliskuussa 1916", ja saattaa olla vanhin toistaiseksi julkaistu haltiakielinen teksti. Se on epäilyksettä yksi varhaisimmista Tolkienin koskaan kirjoittamista haltiakielisistä teksteistä.[3]

The Book of Lost Tales: yksittäisiä lauseita

Teoksesta The Book of Lost Tales 1 ("Kadonneitten tarujen kirja", lyh. HoMe I) löytyy muutamia lyhyitä lauseita: Tulielto! 'He ovat tulleet!', I·Eldar tulier 'Eldar ovat tulleet', I·kal' antulien 'Valo on palannut'.[4] Nämä lauseet on ilmeisesti kirjoitettu hyvin varhain (ennen vuotta 1920).

Oilima Markirya

Oilima Markirya, "Viimeinen laiva", on kahtena eri versiona tunnettu runo.[5] Ensimmäis(t)en versio(ide)n kieli eroaa huomattavasti Tarun Sormusten Herrasta ja Silmarillionin quenyasta. Monta vuotta Oilima Markiryan kirjoittamisen jälkeen, luultavasti elämänsä viimeisen vuosikymmenen aikana, Tolkien teki runosta uuden version.[6] Se oli käytännössä käännös "qenyasta" quenyaan sellaisena kuin hän silloin kielen näki. Tämä käännös osoittaa, että Sormusten herran tyylinen quenya eroaa huomattavasti Tolkienin varhaisimmasta "qenyasta" – itse asiassa näiden kahden kielen oletetut puhujat tuskin ymmärtäisivät toisiaan, vaikka kielet ovat foneettisesti samankaltaisia ja niiden sanastoissa on paljon yhteneväisyyksiä.

Si qente Feanor

Si qente Feanor on noin 60 sanaa käsittävä qenyankielinen teksti, joka on julkaistu Parma Eldalamberonissa,[7] ja joka alkaa sanoilla néri ur natsi nostalen máre... Tolkien ei liittänyt mukaan lainkaan käännöstä; Parman toimittajat ovat koettaneet luoda sellaisen, mutta heidän selityksensä ovat osittain pakostakin hyvin spekulatiivisia, koska osa tekstissä käytetystä sanastossa ei esiinny missään muualla.

Nieninque

Nieninque on lyhyt The Monsters and the Critics -teoksessa[8] julkaistu runo:

Norolinde pirukendea
elle tande Nielikkilis,
tanya wende nieninquea
yar i vilya anta miqilis.
I oromandin eller tande
ar wingildin wilwarindëen,
losselie telerinwa,
tálin paptalasselindëen.

"Keveästi astuen, keveästi pyörähdellen sinne saapui pikkuinen Niéle, tuo neito kuin lumihiutale (nieninqe), jota ilma suutelee. Metsän henget tulivat sinne ja vaahtoneidot kuin perhoset, Haltiamaan rantojen valkea kansa, jonka jalat olivat kuin putoavien lehtien soitto." Tämä runo on kirjoitettu samalla kielellä kuin edellä mainittu Oilima Markirya. Se ei näin ollen kerro paljoakaan Sormusten herran tyylisen quenyan kieliopista ja sanastosta. Runo on kirjoitettu viimeistään vuonna 1931, selvästi yli kaksikymmentä vuotta ennen Tarun Sormusten herrasta julkaisemista.

Earendel

Earendel (huom. ei Eärendil, vaikka nimimuoto esiintyy i-kirjaimella itse runossa), on lyhyt runo, joka on julkaistu The Monsters and the Critics -teoksessa:[9]

San ninqeruvisse lútier
kiryasse Earendil or vea,
ar laiqali linqi falmari
langon veakiryo kírier;
wingildin o silqelossëen
alkantaméren úrio
kalmainen; i lunte linganer,
tyulmin talalínen aiqalin
kautáron, i súru laustaner.

"Sitten valkoisella hevosella purjehti Earendel, laivalla meren päällä, ja meri-laivan kaula leikkasi vihreitä märkiä aaltoja. Vaahtoneidot kukanvalkeine hiuksineen saivat sen loistamaan auringon valoissa; vene humisi kuin harpun kieli; korkeat mastot taipuivat purjeiden painosta; tuuli 'laustoi' (sai aikaan tuulisen äänen)." Kieli ja kirjoittamisajankohta ovat samat kuin edellä mainitulla Nieninquella.

"Koivienéni-lause"

"Koivienéni-lause" kuuluu: Eldar ando kakainen loralyar Koivienenissen mennai Orome tanna lende i erenekkoitanie (muutamien varianttien kera). – "Haltiat makasivat kauan unessa Koivienénin luona kunnes Orome tuli sinne herättääkseen heidät." Lause löytyi eräästä Tolkienin käsikirjoituksesta Marquette-yliopiston arkistosta.[10] Tämä lause, samoin kuin seuraava, kirjoitettiin luultavasti joskus 1930-luvulla, kun Tolkienin ajatukset quenyasta eivät olleet vielä täysin hioutuneet (huom. "Koivienéni" on sama kuin Cuiviénen).

"Kaksi puuta -lause"

"Kaksi puuta -lause" kuuluu: Valar empannen Aldaru mi kon-alkorin ar sealálan taro ar sílankálan ve laure ve misil (tämäkin useina eri variantteina). Lause on kirjoitettu samalle paperiarkille kuin "Koivienéni-lause". Käännöstä ei ole, mutta sen merkitys on luultavasti suunnilleen: *"Valar istuttivat Kaksi puuta siunattuun pihaan, ja ne kasvoivat korkeiksi ja loistivat kuin kulta [ja] kuin hopea." Lause julkaistiin Vinyar Tengwarin numerossa 27 Koivienéni-käsikirjoitusta käsittelevässä artikkelissa.[11]

Arktinkielinen lause

Arktinkielisen lauseen Mára mesta an ni véla tye ento, ya rato nea "Näkemiin kunnes taas tavataan toivottavasti pian"[12] ei ole tarkoituskaan olla quenyaa vaan "arktia" – Pohjoisnavalla käytettyä kieltä niin kuin Kirjeitä Joulupukilta kertovat. Joulupukin oletettiin kirjoittavan näitä kirjeitä Tolkienin lapsille, mutta Tolkien kirjoitti tietenkin ne itse. Hän ei koskaan aikonut niitä julkaistaviksi (hänen perheensä teki sen hänen kuolemansa jälkeen). Vaikka Joulupukin kirjeillä ei ollut mitään tekemistä Keski-Maan kanssa, eivätkä ne kuulu lainkaan Tolkienin vakaviin töihin, on selvää, että "arktinkielinen" lause on itse asiassa jonkinlaista quenyaa (tai "qenyaa").[13]

Fírielin laulu

Fírielin laulu on pitkä (melkein 90 sanaa käsittävä) quenyankielinen laulu.[14] Laulu on yhä "qenyaa", mutta paljon lähempänä Sormusten herran tyylistä quenyaa kuin kolme edellä mainittua MC:n runoa. Statiiviverbin päätettä -ie käytetään runsaasti, mutta tämä pääte ei luultavasti sovi Sormusten herran tyyliseen quenyaan.[15]

Alboin Errolin fragmentit

The Lost Road -teoksessa[16] julkaistut Alboin Errolin fragmentit, jotka on myös varustettu käännöksellä rivien välissä:

ar Sauron túle nahamna
"ja Sauron tuli [*nöyryytettynä]"
lantier turkildi unuhuine
"he-vajosivat, Turkildi [*Ihmisten kuninkaat] alle-varjon"
tarkalion ohtakáre valannar
"Tar-Calion [Ar-Pharazôn] sotaa-valmisti vastaan-Valtoja [valaria]"
herunúmen ilu terhante
"Herra-Lännen maailman rikkoi"
ëari ullier kilyanna
"meret valuvat sisään-Kuiluun"
Númenóre ataltane
"Númenor alas-vajosi"
malle téra lende númenna ilya sí maller raikar
"tie suora meni Länteen kaikki nyt tiet käyrät"
turkildi rómenna
"Turkildi itäänpäin"
nuruhuine mel-lumna
"Kuolema-varjo meille-on-raskas"
vaháya sin atalante
"kaukana-poissa nyt Atalantë".

Kieli on samankaltaista kuin Fírielin laulussa.

Lowdhamin fragmentit

Lowdhamin fragmenttien nimellä tunnetaan joukko ”qenyankielisiä” fragmentteja, jotka on julkaistu teoksessa Sauron Defeated.[17] Osa näistä fragmenteista on lähes samoja kuin aiemmin mainitut Alboin Errollin fragmentit; ne ovat hyvin lähellä TSH:n tyylistä quenyaa.

Elendilin ja Herendilin lauseita

Muutama Elendilin ja Herendilin esittämä lause:[18]

  • Man-ie, atto? ”Mitä nyt, isä?”
  • Atarinya tye-meláne "Isäni, rakastan sinua."
  • A yonya inye tye-méla "Ja minäkin, poikani, rakastan sinua."
  • E man antaváro? "Mitä hän tosiaan antaa?"

Notion Clubin jäsenet puhuvat kielillä

Muutama Notion Clubin jäsenten kielillä puhuessaan esittämä lause:[19]

  • Es sorni heruion an! "Valtiaiden kotkat ovat saapuneet!"
  • Sorni Númevalion anner! "Lännen Mahtien kotkat ovat saapuneet!" (hylätty versio: Soroni númeheruen ettuler!).

Namáriën varhainen versio

Namárië-runon varhainen versio on julkaistu teoksessa The Treason of Isengard:[20]

Ai! laurie lantar lassi súrinen
inyalemíne rámar aldaron
inyali ettulielle turme márien
anduniesse la míruvórion
Varda telúmen falmar kírien
laurealassion ómar mailinon.
Elentári Vardan Oiolossëan
Tintallen máli ortelúmenen
arkandavá-le qantamalle túlier
e falmalillon morne sindanórie
no mírinoite kallasilya Valimar.

HoMe VII:ssä julkaistussa tekstissä käytetään pituusmerkkiä (vaakaviivaa kirjaimen päällä) aksentin asemesta pitkien vokaalien merkitsemiseen. Useimmat sanoista ovat tunnistettavissa, mutta yhtenäistä käännöstä on vaikea esittää. Anthony Appleyard otaksuu, että kyseessä on vain "Tolkienin mieleen hänen ajatellessaan tulleita palasia, ja hän aikoi liittää mukaan muuta materiaalia merkityksen täydentämiseksi, muta lopulta hän hylkäsi kaiken paitsi ensimmäisen rivin". Toisaalta David Salo väittää, että teksti on sittenkin täydellinen. Mukana näyttää olevan useita taivutuspäätteitä, joita ei esiinny missään muualla; hyvin todennäköisesti ne on myöhemmin korjattu pois. Vielä yhtä versiota Namáriësta on lainattu teoksessa An Introduction to Elvish (s. 5). Sillä on erityistä arvoa, koska siinä esiintyy muoto nar olla-verbin () monikkona. Lähes täydellinen analyysi Namáriën eri vaiheista ja versioista on David Salon artikkelissa Tyalië Tyellelliévan numerossa 12.

Varhaisia qenyan fragmentteja ja varhainen qenyan kielioppi

Fragmentit ja kielioppi on julkaistu Parma Eldalamberonin numerossa 14.[21] Kyseessä on ainoa koskaan julkaistu laaja kieliopin esitys mistään q(u)enyan vaiheesta. Materiaali on kuitenkin monessa suhteessa selvästi esiklassista, vaikka se osoittaa myös, että melko monet TSH:n tyylisen quenyan piirteet periytyvät hyvin varhaisista kehitysvaiheista. Nämä kirjoitukset ovat ilmeisesti peräisin 1920-luvulta.

Varhaiset taivutuskaavat

Muutamia vanhoja taivutuskaavoja on julkaistu ja analysoitu Vinyar Tengwarissa,[22] Sisäinen todistusaineisto osoittaa, että nämä niin kutsutut Entu, Ensi, Enta -taivutuskaavat on kirjoitettu vuosien 1928 ja 1936 välillä. Teksti koostuu muutamasta nähtävästi kaikissa sijamuodoissa taivutetusta sanasta, mutta sijamuotoja ei ole nimetty eikä yhtään muotoa ole käännetty. Päätteet eivät sovi kovin hyvin yhteen TSH:n tyylisen quenyan kanssa.

Niin kutsuttu Bodleianin taivutuskaava julkaistiin Vinyar Tengwarin numerossa 28.[23] Se on kirjoitettu ilmeisesti vuonna 1936 ja siitä käyvät ilmi -a, -o ja -e -päätteisten vartaloiden taivutukset, mutta sijamuotoja ei ole nimetty. Tämä taivutuskaava on nähtävästi lähempänä Sormusten herrasta tyylistä quenyaa kuin Entu, Ensi, Enta, mutta useita eroja on yhä jäljellä. Näillä taivutuskaavoilla ei ole juuri muuta arvoa kuin se, että ne osoittavat, miten Tolkienin ajatukset quenyasta kypsyivät tasaisesti 20-luvulla ja 30-luvun alussa ennen kuin 30-luvun loppupuolella tulee esiin lähes Sormusten herran kanssa yhteensopiva järjestelmä.

Otteita Tarun Sormusten herrasta tyylisestä quenyasta

Seuraavien otteiden ja lähteiden materiaali kuuluu Tolkienin myöhempiin ja kehittyneempiin quenyan vaiheisiin: nämä otteet ovat erityisen kiinnostavia sille, joka koettaa rekonstruoida Sormusten herran kanssa yhteensopivan kieliopin (yksittäisiä siellä täällä tavattuja sanoja ei ole luetteloitu). Puuparran agglutinoivat lauseet suurhaltiakielellä, joka on enttimäiseen tapaan liitetty yhteen, eivät myöskään ole mukana, koska kyseessä ei ilmiselvästi ole standardiquenya (katso artikkelia entinkielestä).

Elen síla lúmenn' omentielvo

Elen síla lúmenn' omentielvo ”Tähti loistaa tapaamisemme hetkellä”, on haltioiden tervehdys TSH:n I kirjan kolmannessa luvussa (alkuteoksen ensimmäisessä laitoksessa oli omentielmo, luultavasti lukutapa Frodon alkuperäisessä tekstissä, jonka Tolkien oli kääntänyt englantiin. Mutta gondorilaiset kommentaattorit olivat huomauttaneet, että omentielvo on oikea muoto tässä kontekstissa, ja Tolkien käytti oikeaa muotoa, kun LoTR:n korjattu laitos julkaistiin vuonna 1966.[24] Huomaa, että ”omentilmo” joissakin amerikkalaisissa editioissa on painovirhe.) Tervehdys esiintyy myös teoksessa The War of the Jewels (HoMe XI, s. 367, muodossa Elen síla lúmenna omentielvo, ilman loppu-a:n elisiota sanassa lúmenna. Kirjeet (s. **424) antaa osan tervehdyksestä ilman sanaa elen, ja taaskin ilman loppu-a:n elisiota.) Aikaisempi muoto tervehdyksestä löytyy teoksesta Return of the Shadow (HoMe VI, s. 324: Eleni silir lúmessë omentiemman ”tähdet loistavat tapaamisemme hetkellä”, joka on muutettu muotoon Elen silë... ”Tähti loistaa...” Omentiemman" genetiivin päätteen -n kera on ”qenyaa”, mutta verbimuodot ovat kiinnostavia (hyvä esimerkki aoristista, sekä yksikössä että monikossa).

Arwen vanimelda, namárië!

Arwen vanimelda, namárië! "Kaunis Arwen [kirjaimellisesti 'Arwen sinun kauneutesi'], hyvästi!”. – Aragornin hyvästely Arwenille Cerin Amrothilla, jonka hän toistaa muistellessaan kohtausta samalla paikalla monta vuotta myöhemmin. Alkuteoksen ensimmäisessä laitoksessa oli vanimalda eikä vanimelda (TSH I/2.6, luvun lopussa, käännös: HoMe XI, s. 369. TSH:n versiossa on namarië eikä namárië, mutta sekä HoMe XI, s. 369 että muut lähteet [kuten TSH itse] vahvistavat, että toisen vokaalin pitäisi olla á eikä a.)

Namárië

Namárië "Hyvästi" on pitkä (80 sanaa käsittävä) quenyankielinen runo TSH:n II kirjassa, 8. luvun lopussa. Tunnetaan myös nimellä Galadrielin valituslaulu. Runoa käsitellään yksityiskohtaisesti Helge Fauskangerin Ardalambion-artikkelissa Namárië. Oilima Markiryan julkaisemiseen saakka se oli pisin tunnettu quenyankielinen teksti. Koko runon teksti on painettu kahdesti teoksessa Road Goes Ever On (s. 66-67). Runon ensimmäiseen versioon Tolkien on lisännyt painomerkit pää- ja sivupainojen esittämiseksi. Toinen versio, joka on varustettu rivien alla etenevällä käännöksellä, eroaa hieman Tarun Sormusten herrasta tekstistä. Tolkien selitti, että TSH-version "sanajärjestys ja tyyli on 'runollinen' ja tekee myönnytyksiä runomitalle". Hän kirjoitti runon uudestaan "selkeämmällä ja suorasanaisemmalla tyylillä" ja antaa lukijan siten verrata suurhaltiakielen runo- ja normaalikielen eroja.

Aiya Eärendil Elenion Ancalima!

Aiya Eärendil Elenion Ancalima! "Terve, Eärendil, tähdistä kirkkain!" on fragmentti Eärendilista kertovasta runosta, jonka Frodo Reppuli innoittui lausumaan käyttäessään Galadrielin lasia Lukitarin luolassa.[25]

A laita te, laita te! Andave laituvalmet! ... Cormacolindor, a laita tárienna!

A laita te, laita te! Andave laituvalmet! ... Cormacolindor, a laita tárienna! "Siunatkaa heitä, siunatkaa heitä, kauan ylistämme heitä! Sormuksenviejät, siunatkaa (tai ylistäkää) heitä korkeimman kautta!", Frodon ja Samin saama ylistys Cormallenin kentällä.[26]

Et Eärello Endorenna utúlien. Sinome maruvan ar Hildinyar tenn' Ambar-metta!

Et Eärello Endorenna utúlien. Sinome maruvan ar Hildinyar tenn' Ambar-metta! "Suurelta mereltä Keski-Maahan olen tullut. Tässä paikassa asun minä ja perilliseni maailman päättymiseen saakka." – Elendilin sanat hänen saavuttuaan Keski-Maahan Númenorin tuhon jälkeen. Aragorn toisti sanat kruunajaisissaan (TSH VI/5). Aikaisempi variantti, HoMe IX, s. 56: Et Ëarello Endorenna lendien. Símane maruvan, ar hildinyar, kenn' Iluve-metta, joka on muutettu muotoon Et Ëarello Endorenna nilendie. Sinome nimaruva yo hildinyar tenn' Ambar-metta. Variantti ei ehkä ole täysin TSH-tyylistä quenyaa; erityisesti näyttää siltä, että Tolkien jätti pois pronominaaliprefiksin ni- ("minä") ja luultavasti jätti huomiotta kokonaan pronominaaliprefiksit joiden tilalla olivat suffiksit.

Yé! utúvienyes!

Yé! utúvienyes! "[Katso!] Olen löytänyt sen!" Aragornin huudahdus, kun hän löysi Valkoisen puun taimen.[27]

A vanimar, vanimálion nostari

A vanimar, vanimálion nostari "Oi te kauniit, kauniitten lasten vanhemmat”, Puuparran jäähyväiset Celebornille ja Galadrielille[28] (pilkku puuttui LoTR:n ensimmäisestä laitoksesta, mutta lisättiin toiseen). Käännös: J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 387 (kirje 230)[29] ja HoMe IX, s. 73 (jälkimmäisen lähteen käännös fair ones begetters of fair ones on kirjaimellisempi). Saman lauseen varhaisempi versio, HoMe IX, s. 64: O vanimar vanimalion ontari. Tämä versio vahvistaa Etymologioissa sanan ontaro monikoksi annetun muodon ontani virheeksi, po. ontari.[30]

Utúlie'n aurë! Aiya Eldalië ar Atanatári, utúlie'n aurë!

Utúlie'n aurë! Aiya Eldalië ar Atanatári, utúlie'n aurë! "Se päivä on koittanut! Katsokaa, eldarin kansat ja ihmisten isät, se päivä on koittanut!" Fingonin huuto ennen viidettä taistelua.[31] HoMe XI, s. 66:n variantissa on Atanatarni eikä Atanatári.

Auta i lómë!

Auta i lómë! "Yö väistyy!” Fingonin armeijan vastaus edelliseen huutoon.[31]

Aurë entuluva!

Aurë entuluva! "Päivä koittaa kerta!" Húrinin huuto, kun oli jo selvää, että taistelu hävitään.[32]

A Túrin Turambar turún' ambartanen

A Túrin Turambar turún' ambartanen, "Oi Túrin, kohtalon valtias, jota kohtalo vallitsee", Nienor Nínielin huudahdus, kun hän sai tietää, että hänen aviomiehensä oli hänen oma veljensä.[33] Silmarillionissa (luvun 21 lopussa) turún' on muuttunut yksinkertaisempaan muotoon turun.[34] Yllättävästi Nienor käyttää veljensä nimen sindarinkielistä muotoa Túrin eikä quenyankielistä muotoa Turindo.[35]

Cirionin vala

Cirionin vala sisältää kaksi quenyankielistä lausetta, yhteensä 26 sanaa.
  • Vanda sina termaruva Elenna•nórëo alcar enyalien ar Elendil Vorondo voronwë. Nai tiruvantes i hárar mahalmassen mi Númen ar i Eru i or ilyë mahalmar eä tennoio.[36]
  • "Tämä vala muistuttakoon aina Tähden maan loistosta ja Elendil Uskollisen uskosta ja pysyköön se niiden varjeluksessa jotka istuvat Lännen valtaistuimilla ynnä sen Yhden joka ainiaan on kaikkien valtaistuinten yläpuolella."[36]
Kirjaimellisesti toinen lause merkitsee ennemmin "Pitäkööt he sen, ne jotka istuvat valtaistuimilla Lännessä ja Yksi joka on kaikkien valtaistuinten yläpuolella ikuisesti". Tolkien lisäsi tähän muutamia kiinnostavia kieliopillisia huomautuksia.[37]

Anar kaluva tielyanna

Anar kaluva tielyanna, "Aurinko paistakoon polullasi". Tervehdys.[38]

The War of the Jewels: yksittäisiä lauseita

Teoksessa The War of the Jewels (The History of Middle-earth, osa 11) on muutamia yksittäisiä quenyankielisiä lauseita ja ilmaisuja:
  • áva kare 'älä tee sitä!'[39]
  • i karir quettar ómainen 'ne jotka muodostavat sanoja äänillä'[40]
  • á vala Manwë 'määrätköön [engl. order] Manwë sen'[41]
  • Valar valuvar 'Valarin tahto on täyttyvä'[41]

The Peoples of Middle-earth: yksittäisiä lauseita

Teoksessa The Peoples of Middle-earth (The History of Middle-earth, osa 12) on muutama yksittäinen quenyankielinen lause ja ilmaisu:
  • Manen lambë Quendion ahyanë[?] 'Miten haltioiden kieli muuttui?'[42]
  • Mana i•coimas Eldaron[?] 'Mitä on eldarin coimas?'[42]
  • "Mana i•coimas in•Eldaron?" maquentë Elendil – lausetta ei ole käännetty, mutta se tarkoittaa ilmeisesti *'Mitä on eldarin coimas", kysyi Elendil'.[43]
  • Sin Quente Quendingoldoldo Elendilenna – ilman käännöstä, mutta tarkoittaa ilmeisesti: *'Tämän Pengolodh sanoi Elendilille' tai mahdollisesti *'Niin puhui Pengolodh Elendilille'.[44] Lyhyempi muoto Quentë Quengoldo pitkän tekstin jälkeen (HoMe XII, s. 404) on käännetty 'Niin puhui Pengolodh' seuraavalla sivulla, mutta sananmukaisesti se tarkoittaa yksinkertaisesti *'sanoi Pengolodh'.

Markirya-runo

Markirya-runo,[45] joka on varsinaisesti yllä mainittu Oilima Markirya käännettynä "kypsäksi" quenyaksi, on luultavasti peräisin Tolkienin viimeisten kymmenen elinvuoden ajalta. Runossa on yli 90 sanaa, ja se on pisin koskaan julkaistu quenyankielinen teksti. Christopher Tolkien kuvailee sitä "yhdeksi tärkeimmistä quenyankielisistä teksteistä".[46] Tolkien teki runoon muutamia korjauksia ja lisäsi siihen sanastokommentaarin. Runon yhteydessä on julkaistu sen käännös.[47] Helge K. Fauskanger käsittelee runoa laajasti Ardalambion-sivustolla julkaistussa artikkelissaan.[48]

Muut tärkeät lähteet ja tiedot quenyasta

Etymologiat

The Etymologies, "Etymologiat"[49] on luettelo noin 600 arkaaisesta juuresta ja niistä myöhempiin kieliin, myös quenyaan, periytyneistä sanoista. Yhteensä noin 1300 quenyan sanaa on mainittu. Luettelo edustaa itse asiassa hyvin myöhäistä "qenyan" vaihetta (esimerkiksi mukana on useita esimerkkejä genetiivistä päätteellä -n myöhäisemmän -o:n asemesta), mutta "Etymologioiden" kieli on niin lähellä Sormusten herran tyylistä quenyaa, että siihen voi luottaa kaikissa tapauksissa, kun se ei ole ristiriidassa myöhäisemmän aineiston kanssa. (Vain muutama sana on hylättävä, kuten malda [juuri SMAL] 'kultaa' merkitsevänä sanana muodon malta asemesta, sillä jälkimmäinen esiintyy Sormusten herrassa.) Suurhaltiakielen sanastoa ajatellen "Etymologiat" on yhä tärkein yksittäinen lähde, mutta siitä huolimatta on muistettava, että alle puolet tunnetuista sanoista on peräisin tästä luettelosta.

Plotz-kirje

Kirje, jonka Tolkien lähetti Dick Plotzille, Tolkien Society of American perustajalle, ja joka on peräisin noin vuosilta 1966-1967. Kirjeessä Tolkien esittelee quenyan substantiivien taivutuksen. Näin ollen dokumentti on yksi tärkeimmistä lähteistämme. Sen julkaisi ensimmäisenä Jorge Quiñónez Vinyar Tengwarin numerossa 6.[50]

Kirjeet

J. R. R. Tolkien, Kirjeet, toim. Humphrey Carpenter. Siellä ja täällä eri kirjeissä löytyy arvokasta tietoa quenyasta, erityisesti superlatiivin prefiksistä,[51] ja duaalista.[52] Kontinuatiiviverbien olemassaolo vahvistetaan,[53] ja saamme tietää, mitkä sananloppuiset konsonantit ovat sallittuja quenyassa.[54]

Lowdhamin raportti adûnaicin kielestä

The History of Middle-earth sarjan yhdeksännessä osassa Sauron Defeated julkaistu teksti Lowdham's Report on the Adunaic Language[55] käsittelee varsinaisesti toista kieltä, mutta jonkin verran tietoja quenyasta ("Avallonian") välittyy myös tästä raportista: sananalkuiset konsonanttiryhmät eivät ole sallittuja, ja vain tietty määrä yhdistelmiä on mahdollinen sanansisäisinä.[56] Kaksikonsonanttiset kannat ovat tavallisia,[57], yhdistelmiä mp, nt, nc ja nw suositaan,[58] ja nasaali-infiksi on huomattavan tärkeässä asemassa.[59] Tekstissä esiintyvät myös sanat tyulma 'masto' ja hyóla 'trumpetti';[60] jälkimmäinen tunnetaan vain tästä tekstistä.

Quendi and Eldar

Teoksessa The War of the Jewels (The History of Middle-earth, osa 11) julkaistu Tolkienin essee Quendi and Eldar käsittelee pääasiassa "haltioihin ja heidän heimoihinsa viittaavien haltiakielisten sanojen alkuperää ja merkitystä", ja sisältää "liitteet heidän muista elollisista olennoista käyttämistään nimistä". Erityisen kiinnostava on genetiivin (pääte -o) ja possessiivin (pääte -va) käyttötapojen tarkastelu.[61] Saamme myös tietää, että heikkojen ja vahvojen verbien välillä tehdään ero.[62]

Viitteet

  1. Ks. HoMe I, s. 246.
  2. Humphrey Carpenter, J. R. R. Tolkien: Elämäkerta II.7., Sota, s. 90 / 86.
  3. Suom. huom. Runo on julkaistu kokonaisuudessaan: Mythlore 56, 1988. Lisätietoja runosta artikkelissa Narqelion.
  4. HoMe I, s. 114, 184.
  5. The Monsters and the Critics and Other Essays [= MC], s. 213-214, 221-223. Itse asiassa on olemassa kolmaskin versio, MC 220-221.
  6. MC, s. 221-223.
  7. Parma Eldalamberon 15, 2004, s. 32.
  8. MC, s. 215-216.
  9. MC, s. 216.
  10. Marquette MSS 3/9/13 (ks. Vinyar Tengwar 27, 1993, s. 8), käsikirjoitusta kutsutaan "Koivienéni-käsikirjoitukseksi" (Koivienéni Manuscript). Suom. huom. Lause on julkaistu kommentaarilla varustettuna Vinyar Tengwarissa: "The Elves at Koivieneni: A New Quenya Sentence", analyzed by Christopher Gilson and Patrick Wynne, Vinyar Tengwar 14, 1990, s. 5-7, 12-20.
  11. Patrick WynneChristopher Gilson, "Trees of Silver and of Gold. A Guide to the Koivienéni Manuscript", Vinyar Tengwar 27, 1993, s. 20-29. [Huom. Fauskangerin alkutekstissä väitetään virheellisesti, että myös Koivienéni-lause olisi julkaistu VT 27:ssä.]
  12. J. R. R. Tolkien, Kirjeitä JoulupukiltaJoulupukin kirje 1929, s. 30-31 / 58. Suom. Kersti Juva.
  13. Suom. huom. Kirjeen näköiskopio: J. R. R. Tolkien, Kirjeitä JoulupukiltaJoulupukin kirje 1929, s. 31 / 58.
  14. HoMe V, s. 72.
  15. Helge Fauskanger on kirjoittanut Fírielin laulusta erillisen artikkelin, ks. Fíriel's Song.
  16. HoMe V, s. 47.
  17. HoMe IX, s. 246-247 (huomaa, että mukana on myös adûnaicin materiaalia).
  18. HoMe V, s. 59, 61, 63.
  19. HoMe IX, s. 290.
  20. HoMe VII, s. 284-285.
  21. Ilm. vuonna 2003, toim. Patrick Wynne, Christopher Gilson, Carl F. Hostetter, Bill Welden.
  22. Christopher Gilson, "The Entu, Ensi, Enta Declension: A Preliminary Analysis", Vinyar Tengwar 36, 1994, s. 7-29 (johdanto: Carl F. Hostetter). Artikkelissa julkaistu ja analysoitu käsikirjoitus: Marquette 3/8/2:5.
  23. "The Bodleian Declensions", analysis by Patrick Wynne, Christopher Gilson, Carl F. Hostetter, Vinyar Tengwar 28, 1993, s. 8-34.
  24. Katso: Letters, s. 447.
  25. TSH II/4.9., Lukitarin luola, s. *** / *** / *** / *** / 745 / ***. Käännös: J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 483 (kirje 297). [Suom. huom. Frodon toinen huudahdus: Aiya elenion ancalima! (TSH III/6.1., Cirith Ungolin torni, s. 253 / 794 / 229 / 281 / 945 / ***).]
  26. TSH III/6.4., Cormallenin kenttä, s. *** / *** / *** / *** / 983 / ***. Käännös: J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 387 (kirje 230) (engl. Letters, s. 308).
  27. TSH III/6.5., Käskynhaltija ja kuningas, s. *** / *** / *** / *** / 1002 / ***.
  28. TSH III/6.7., Kotiinpäin, s. *** / *** / *** / *** / 1011 / ***.
  29. Engl. O beautiful ones, parents of beautiful children (Letters, s. 308),
  30. HoMe V, s. 379. [Suom. huom. Carl H. Hostetterin ja Patrick H. Wynnen mukaan ("Addenda and Corrigenda to the Etymologies - Part Two", Vinyar Tengwar 46, 2004, s. 7) ontani olisi korjattava muotoon ontaru – kirjoittajien mukaan kyseessä on luultavasti duaalimuoto.]
  31. 31,0 31,1 Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 238 / *** = HLT 2, Lukemattomien kyynelten taistelu, s. 52.
  32. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 244 / *** = HLT 2, Lukemattomien kyynelten taistelu, s. 58.
  33. KTK 1.II, Narn i Hîn Húrin, s. 190 / 163 = HLT 17, Glaurungin kuolema, s. 247.
  34. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 282 / ***.
  35. HoMe V, s. 395.
  36. 36,0 36,1 KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 416 / 350.
  37. KTK 3.II, Cirion ja Eorl, s. 430-431 / 362 (viite 43)}.
  38. KTK 1.I, Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin, s. 36 / 37. Käännös: KTK 1.I, Tuorista ja hänen tulostaan Gondoliniin, s. 74 / 68 (viite 3).
  39. HoMe XI, s. 371.
  40. HoMe XI, s. 391.
  41. 41,0 41,1 HoMe XI, s. 404.
  42. 42,0 42,1 HoMe XII, s. 396.
  43. HoMe XII, s. 403.
  44. HoMe XII, s. 401.
  45. MC, s. 221-222.
  46. MC, s. 4.
  47. MC, s. 214-215 (huom. viite 8, s. 220).
  48. Helge K. Fauskanger, The Markirya Poem (Ardalambion; haettu 19.3.2015).
  49. HoMe V, s. 347-400. – Suom. huom., Vinyar Tengwarissa on julkaistu Tolkienin käsikirjoituksen tarkan analyysin perusteella laajoja korjauksia ja täydennyksiä "Etymologioihin": Carl F. Hostetter, Patrick H. Wynne, "Addenda and Corrigenda to the Etymologies", Vinyar Tengwar 45, 2003, 3-38 [Part One]; Vinyar Tengwar 46, 2004, s. 3-34 [Part Two].
  50. Vinyar Tengwar 6, 1989, s. 14.
  51. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 350-351 (kirje 211).
  52. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 535 (kirje 347).
  53. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 534 (kirje 347): "Palantír on q[ueny]aa < palantīrā/palantīra , joka sisältää juuren TIR katsoa, tuijottaa jotain jne." Huom.' Suomennoksesta puuttuu olennainen sana continuative, ks. Letters, kirje 347, s. 427: "...with continuative stem of TIR...", suom "joka sisältää [juuren] TIR 'katsoa, tuijottaa jotain jne.' kontinuatiivivartalon".
  54. J. R. R. Tolkien, Kirjeet, s. 532 (kirje 347).
  55. HoMe IX, s. 413-440.
  56. HoMe IX, s. 417-418.
  57. HoMe IX, s. 416.
  58. HoMe IX, s. 420.
  59. HoMe IX, s. 433.
  60. HoMe IX, s. 419.
  61. HoMe XI, s. 368-369.
  62. HoMe XI, s. 366.