Quenya-suomi sanaluettelo C

ca

• ca, cata, cana prep. "takana, jnk paikan takaosassa" (VT 43,30).
• cá ("kâ") subst. "leuka" (GL 37; myöhemmissä lähteissä anca).

cai

• caila ("k") adj. (ja subst.???) "vuoteessa makaava, vuoteenoma, sairaus" (KAY, VT 45,19). Mahdollisesti sanalle annettu merkitys "sairaus" liittyy ainoastaan "noldor"/sindar-kieliseen muotoon cael, joka on luettelossa ennen quenyan sanaa caila, koska cael saattaa olla sekä adjektiivi että substantiivi (arkaainen adjektiivi *kailā "vuoteenoma" on sulautuneena substantiiviin *kailē "sairaus"). Quenyassa muoto caila < *kailā olisi luultavasti vain adjektiivi.
• caima ("k") subst. "vuode" (KAY).
• caimasan ("k") subst. "makuuhuone" (caimasamb-, kuten monikossa caimasambi) (STAB).
• caimassë ("k") subst. "vuoteessa makuu, sairaus" (KAY).
• caimassëa ("k") adj. "vuoteenoma, sairas" (KAY).
• [caina, ks. cëa, cëan]
• cainë "makasi", menn. aikam. verbistä caita- "maata" (ks. tätä).
• [cainen] ("k") perusluku "kymmenen" (KAYAN/KAYAR). VT 48,12 mukaan Tolkien myöhemmin hylkäsi tämän sanan (cainen oli merkitykseltään vain "makasin", eli menn. aikam. cainë sekä pääte -n "minä"). Ks. quain, quëan.
• cairë ("k") verbi "makasi" (verbin "maata" menn. aikam.) (MC 221; tämä on "qenyaa" – TSH:n tyylisessä quenyassa cainë menn. aikam. verbistä caita?). Sana cairë ilman selvää määritelmää esiintyy: PE 17,101; ks. cëa, cairë.
• [caista] ("k"), murtoluku "yksi kymmenesosa" (1/10), myös cast, epätavallinen quenyan muoto, koska kielessä ei yleensä esiinny kahta konsonanttia sanan lopussa (VT 48,11). Yhdyssana caistanótië ("k") "kymmenjärjestelmä" (laskemisessa) (ibid.). Kuitenkin Tolkien hylkäsi myöhemmin juuren KAYAN "kymmenen"; sen tilalle tuli KWAYA(M), jolloin perusluku "kymmenen" muuttui sanasta cainen sanaksi quain, quëan (VT 48,13). Tämän vuoksi meidän täytynee pitää sanaa *quaista uutena murtolukua "yksi kymmenesosaa" tarkoittavana sanana.
• caita- verbi "maata, laskeutua makuulle", aoristi lauseissa sindanóriello caita mornië "harmaasta maasta leviää pimeys" (Nam, RGEO 67), caitas lá/palla i sír "se on [sananm. makaa] (kaukana) joen takana (PE 17,65); jälkimmäinen esimerkki osoittaa, että sanaa caita voi käyttää myös maantieteellisestä piirteestä joka "makaa" tietyssä paikassa. PE 17,72 ja VT 48,12-13 mukaan menn. aikam. on ennemmin cainë tai cëantë kuin **caitanë. "Qenyan" muoto kakainen, joka on käännetty "oli makaamassa" saattaa olla sukua (VT 27,7.21).
• caivo ("k") subst. "(kuollut) ruumis" (MC 221; Tolkienin myöhemmässä quenyassa loico tai quelet).
• caivo-calma ("k") subst. "ruumisvalo" = ruumiskynttilä (MC 214; tämä on "qenyaa"; Tolkienin myöhemmässä quenyassa on loicolícuma).

cal

• #cal- verbi "loistaa, paistaa (auringosta)", futuuri caluva ("k") "loistaa (vastedes)" (KTK 36 / 37, vrt. 74 / 68). Vrt. myös varhaisen "qenyan" cala- ("k") "loistaa" (LT 1,254). Mahdollisesti verbivartalossa kuuluisi olla loppu-a myös myöhemmässä quenyassa, koska tämä vokaali ei näkyisi futuurissa caluva (vrt. valuvar verbin vala- futuurin monikkona, WJ 404).
• cala ("k") subst. "valo" (KAL). "Qenyan" verbistä cala, ks. #cal- yllä.
• Calacilya ("k") paikannimi "Valon sola", johon Kôr rakennettiin (KIL, KAL). Ilmeisesti nimen Calacirya variantti.
• Calacirya paikannimi "Valohalkeama". Calacirya, suuri rotko Valinorin vuorissa, kulkuväylä Valmarista alueelle, jossa teleri asui. Genetiivi Calaciryo runossa Namárië (Nam, RGEO 67).
• Calaciryan ("k") paikannimi "Valonhalkeama", sola Pelórissa, ilmeisesti sanan Calacirya variantti (WJ 403, Elem. kal-, kir-). Calaciryan, Calaciryandë, "Eldamarin (Haltiakoto) seutu lähellä sisäänkäyntiä rotkoon, missä Valo oli kirkkaampi ja maa kauniimpi" (RGEO 70).
• Calainis ("k") subst. "toukokuu" (LT 1,252.254; Tolkienin myöhemmässä quenyassa Lótessë).
• Calamando ("k") mask. nimi "Valo-Mando" = Manwë (MBAD (KAL, MANAD), VT 45,18.33).
• calambar ("k") adj.? *"valokohtaloinen" (VT 49,41.42).
• Calamor ("k") (Q? – ei sindaria!) mon. subst. *"valoiset" [engl. *Light-Ones] = valohaltiat? Yks. *Calamo (KAL).
• calassë ("k") subst. "selkeys, loisto" (GL 39).
• Calaquendi mon. subst. "valon haltiat, valohaltiat" (Elem. kal-, Elem. quen-/quet-, WJ 361, WJ 373); kirjoitusasu Kalaqendi Etymologioissa (KAL). Yks. *Calaquendë.
• calar subst. "lamppu" (VT 47,13).
• calarus (calarust-) subst. "kiillotettu kupari" (VT 41,10).
• Calavénë ("k") subst. "Aurinko" (kirjaimellisesti *"valovene", *"valolautanen") (LT 1,254).
• Calaventë ("k") subst. "Aurinko" (LT 1,254).
• calca subst. "lasi" (VT 47,35); vrt. hyellë, cilin.
• calima adj. "kirkas" (VT 42,32); vrt. ancalima PE 17,56, arcalima toinen superlatiivi "kirkkain" (ks. ar- (2)).
• Calimehtar mask. nimi *"kirkas miekkamies" (Liite A).
• Calimmacil mask. nimi *"kirkas miekka" (muodosta *Calimamacil?) (Liite A).
• calina ("k") adj. "valo" (KAL), "kirkas" (VT 42,32) "(kirjaimellisesti valaistu) aurinkoinen, valo" (PE 17,153) – mutta ilmeisesti subst. "valo" sanassa coacalina, ks. tätä.
• Calion, Tar-Calion, mask. nimi, kuningas Ar-Pharazôn "Kultaisen" quenyankielinen nimi. Calion näyttää liittyvän verbiin cal- "loistaa" ja substantiiviin cálë "valo" (Silm).
• Caliondo, mask. nimi, ehkä yllä olevan nimen Calion pidempi muoto (ellei Caliondo sisällä sanaa ondo "kallio") (KTK 288 / 242).
• calliérë menn. aikam. verbi "loisti" ("k") (MC 220; tämä on "qenyaa" – TSH-tyylisessä quenyassa *callë, *caltanë).
• callo ("k") subst. "ylväs mies, sankari" (KAL).
• calma subst. "lamppu, valo, kirkasta valoa tuottava väline" (Liite E, KAL, PE 17,123.180), myös tengwa n:o 3:n nimi (vrt. calmatéma), joka oli myös sen nimi suurimmaksi osaksi esiklassisessa tengwar-järjestelmässä, jonka olemassaolo oletetaan Etymologioissa (VT 45,18, kirjoitusasussa "kalma"). Varhaisessa "qenyassa" kalma ("k") tarkoitti "päivänvaloa" (LT 1,254; MC 213 mukaan sana käännetään "valo"). Mon. instrumentaali calmainen ("k") "valoilla", valojen avulla (MC 216).
• Calmacil mask. nimi, *"Valomiekka" tai mahdollisesti (jos haplologinen muoto nimestä *Calmamacil) *"Lamppumiekka" (Liite A). Vrt. cálë, cala, calma, macil.
• calmatan subst. "lampuntekijä" (PE 17,96).
• calmatéma subst. "k-sarja", velaarinen sarja; tengwar-järjestelmän kolmas sarake (Liite E).
• calpa ("k") (1) subst. "vesiastia" (KALPA), "ämpäri, astia" (QL 47).
• calpa- ("k") (2) verbi "nostaa vettä, kauhoa, äyskäröidä" (KALPA).
• calta- ("k") verbi "loistaa" (KAL).
• calwa ("k") adj. "kaunis" (LT 1,254).
• calya- ("k") verbi "valaista" (KAL, VT 45,18).

cam

• #cam- verbi "ottaa vastaan" (tunnetaan menn. aikam. #camnë persoonasuffiksin kera: camnelyes "sinä otit sen vastaan" (VT 47,21).
• cáma subst. "syyllisyys, vastuu" (QL 43).
• camba subst. "koko käsi, mutta taivutettuna, sormet suunnilleen yhdessä, kuppina, vastaanottavana tai pitelevänä" (VT 47,7).
• cambë ("k") subst. "kämmen, koura" (KAB). Hakusanan KAB poistetun ensimmäisen version mukaan sanan selitys oli "suljettu käsi" (VT 45,18). Cambeya ("k") ark. quenyaa "hänen kätensä" (muod. korrekti muoto olisi *camberya) (VT 49,17).
• camta- ("k") verbi "sovittaa, saada sopimaan, sopia, mukauttaa" (VT 44,14; konsonanttiyhtymä mt vaikuttaa epätavalliselta quenyassa, eikä lähteessä ole yksiselitteisesti todettu, että kyseessä on quenyan sana. Vrt. PE 17,91, jossa on osoitettu että mt > nt quenyan sanoissa.)

can

• can- (1) ("k") prefiksi "neljä" (KÁNAT).
• *can- (2) verbi "käskeä, määrätä" (antaa käsky) tai (esineobjektin kera) "vaatia" (PM 361-362; jossa useita juuren KAN- johdoksia on luetteloitu; verbiä *can- ei suoraan siteerata, mutta siihen viitataan epäsuorasti toteamuksessa "quenyassa merkitys käskeä muuttui tavalliseksi". Määrittelemätöntä verbiä canya-, joka on mainittu toisaalla [PE 17,113] voi myös pitää verbijohdoksena, johon Tolkien tässä viittaa).
• cana, ks. ca.
• Canafinwë mask. nimi "vahvaääninen" tai "?käskevä Finwë", hänen sindarinkielinen nimensä oli Maglor (ks. Macalaurë). Quenyankielinen lyhytmuoto Cáno (PM 352).
• canaquë ("k, kw") perusluku "neljätoista" (VT 48,21). Kirjoitusasu "kanakwe" alkuperäislähteessä voisi viitata siihen, että kyseessä on itse asiassa alku-eldarin muoto; jos näin on, voitaisiin teoriassa sanoa, että quenyan muoto olisi *canquë (synkopee keskivokaalissa) – samassa lähteessä "minikwe" ilmoitetaan "yhtätoista" merkitseväksi sanaksi, ja quenyan muodon tiedetään olevan minquë eikä **miniquë. Toisaalta samassa lähteessä "tolokwe" "kahdeksaatoista" merkitsevänä sanana on luetteloitu yhdessä selvästi quenyankielisten muotojen kanssa; kyseessä on ilmeisesti sanan *toloquë epäortodoksinen kirjoitusasu (kuten toimittaja huomauttaa); tässä tapauksessa ei havaita synkopeeta, jonka tuloksena olisi *tolquë.
• canasta ("k") murtoluku "yksi neljäsosa" (1/4). Myös cansat, casta (VT 48,11).
• cánë ("k") subst. "urhoollisuus, urheus" (KAN).
• cáno ("k") subst. "komentaja", yleensä alempiarvoisen johtajan arvonimenä, erityisesti korkeampiarvoisen apupäällikkönä toimivan (PM 345, Elem. káno – PM 362 osoittaa, että cáno tarkoitti alun perin "julkista kuuluttajaa, airutta"); "hallitsija, komentaja, päällikkö" (KTK 547 / 458), "johtaja" (PE 17,113). Mask. nimi Cáno, ks. Canafinwë. Sana cáno ("k") esiintyi myös Etymologioissa selityksen "päällikkö" kera, mutta Tolkien muutti sen muotoon cánë "urheus" (VT 45,19).
• cansat ("k") murtoluku "yksi neljäsosa" (1/4). Myös canasta, casta (VT 48,11).
• canta (1) ("k") perusluku "neljä" (KÁNAT, VT 42,24, VT 48,6). LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa sanan perässä oli yhdysviiva (ikään kuin se olisi verbi), mutta Tolkienin käsikirjoituksessa viivaa ei ole (VT 45,19). Järjestysluku cantëa ("k") "neljäs" (VT 42,25). Vrt. cantil.
• canta (2) ("k") subst. "muoto" (PE 17,175), käytetään myös adjektiivina "muotoiltu" sekä suffiksin kaltaisena -canta ("k") "-muotoinen" (KAT).
• canta- (3) määrittelemätön verbi (?) joka mainitaan PE 17,113. Ks. canya (2).
• cantëa ("k") järjestysluku "neljäs" (VT 42,25).
• [cantil ("k") substantiivi "neljäs sormi" (VT 42,26).]
• canuva ("k") adj. "lyijyinen" (LT 1,268; jos tätä "qenyan" sanaa käytetään TSH-tyylisen quenyan kontekstissa, sitä ei saa sekoittaa verbin can- futuuriin).
• canwa (1) subst. "ilmoitus, määräys" (PM 362).
• #canwa (2) subst. "kasvot", eristetty muodosta canwarya ("k") "hänen kasvonsa"; ilmeisesti väliaikainen muoto, jonka Tolkien hylkäsi sanan cendelë (ks. tätä) tieltä (VT 49,21; ks. VT 49,34 käsikirjoituksen lukutavan epävarmuuksista).
• *canwë, ks. #caw-.
• canya (1) ("k") adj. "uskalias" (KAN).
• canya- (2) verbi (menn. aikam. canyanë tunnetaan), määrittelemätön muoto PE 17,113 (yhdessä ilmeisesti saman verbin variantin canta- kanssa). Ks. *can- (2) verbin merkitystä koskevasta arvauksesta.

cap

• cap- verbi "hypätä, loikata", menn. aikam. campë (QL 45, PE 16,134).
• capta- ("k") verbi "säpsähtää" [engl. startle, itr. vai tr.?], menn. aikam. cápë (QL 45).
• capalinda ("k") subst. "(vesi)lähde" (LT 1,257; ehtelë olisi parempi TSH-tyylisessä quenyassa).

car

• cár (cas-) ("k") subst. "pää" (KAS). Annettu vartalo vaikuttaa epäilyttävältä TSH-tyylisen quenyan fonologista taustaa vasten. Luultavasti olisi luettava cas ja taivutusvartalo car- (PE 14,69 jopa ilmoittaa "kas 'pää', mon. kari" ja VT 49,17 siteeraa yks. "kas" TSH:n jälkeisestä lähteestä). Vrt. muita muotoja myöhäisissä lähteissä: hlas "korva", vartalo hlar- (PE 17,62) ja olos "uni", mon. olori (KTK 542 / 454). Tolkienin varhaisessa "qenyassa" vokaalin jälkeinen -s muuttui sananloppuisena -r:ksi, mutta säilyi toisen vokaalin seuratessa. Hänen myöhemmissä kaavailuissaan joko -r saattoi esiintyä molemmissa asemissa tai tilanne muuttui päinvastaiseksi (näin ollen olos, olor-). Näyttää siltä, että muodot cár, cas- joutuivat epähuomiossa Etymologioihin Qenya Lexiconista (kar, kas-, QL 45) vaikka ne viittaavatkin fonologian aiempaan versioon. Ilmeinen varianttimuoto myöhäisestä aineistosta, cára aiemmasta muodosta cáza ("k") kuitenkin sopii myöhempään fonologiaan, koska vokaalien välisestä s:stä tuli z > r (PE 17,188).
• car- (1) verbi "tehdä, rakentaa, muodostaa" (aor. 1. p. carin "teen, rakennan"; aoristi on luetteloitu kaikkien persoonasuffiksien kera VT 49,16, myös monikon ja duaalin muodot carir, carit). Muodosta carize- (PE 17,128) ks. -s (1). Menn. aikam. carnë (KAR, PE 17,74.144). Infinitiivinen aoristivartalo carë ("k") (Patrick Wynnen mukaan "yleinen aoristin infinitiivi", VT 49,34) esiintyy ilmaisussa ecë nin carë sa "saan tehdä sen" (VT 49,34), myös áva carë "älä tee sitä" (WJ 371) ja uin carë (PE 17,68); viimeisessä esimerkissä Tolkien sanoo, että carë on esimerkki "yksinkertaisimmasta aoristin infinitiivistä"; samassa lähteessä sanotaan, että carië on saman verbin "yleinen infinitiivi". Mon. aor. carir "muodostaa" ilmaisussa i carir quettar ("k") "ne jotka muodostavat sanoja" (WJ 391, vrt. VT 49,16), kontinuatiivi cára, futuuri caruva (PE 17,144), carita ("k"), infinitiivi/gerundi "tehdä" tai "tekeminen" (VT 42,33) suffiksien kera caritas "tehdä se" tai "sen tekeminen", caritalya(s) "sinun (sen) tekemisesi" VT41,13.17, VT 42,33. Menn. aikam. partisiippi #carna, ks. tätä; VT 43,15 antaa myös pitkän muodon carina ("k"), luettava ehkä *cárina. (Carima passiivin partisiippina saattaa olla virhe, VT 43,15.) PE 17,68 viittaa muodon carinwa ("kari-nwa") yhteydessä "yksinkertaiseen menn. aikam. passiivin partisiippiin". "Harvinainen" menn. aikam. aktiivin partisiippi (?) cárienwa ("k") *"tehnyt" (PE 17,68), ellei tämäkin ole eräänlainen passiivin partisiippi (lähteen sanamuoto on epäselvä). Joitakin vaihtoehtoisia muotoja Fírielin laulussa: menn. aikam. cárë ("káre") "teki"; tämäkin voi olla vaihtoehto paremmin tunnetulle muodolle carnë (LR 362) myös TSH-tyylisessä quenyassa. Vrt. ohtacárë "kävi sotaa" (ks. #ohtacar-). Myös *cárië eri suffiksien kera: cárier ("kárier") on käännetty "he tekivät"; TSH-tyylisessä quenyassa tätä voisi pitää augmentittomana perfektinä, näin ollen *"he ovat tehneet", jossa "he" on vain monikon pääte -r. Muodon cárielto ("k") kirjaimellinen merkitys täytyy olla myös *"he tekivät" (vrt. -lto). – Johdettuja adjektiiveja: urcárima ja urcarnë "vaikea tehdä", urucarin "vaivoin tehty" (PE 17,154), saucarya "pahanteko" (PE 17,68).
• #car- (2) prep. "kanssa" (carelyë "kanssasi"), prepositioelementti (ilmeisesti väliaikainen muoto, jonka Tolkien hylkäsi) (VT 43,29).
• car (card-) (3) ("k") subst. "teko" (korjattu >) "rakennus, talo" (KAR). Vrt. carda.
• carampë, verbin carpa- (ks. tätä) menn. aikam.
• carassë subst. "suojavallien ympäröimä rakennettu linnoitus tai asumus" (PE 17,84).
• carasta- verbi "rakentaa" (PE 17,84).
• cari mon. subst. "päät"; ks. cár.
• caraxë ("k, ks") subst. "rosoinen piikkiaita", vrt. Helcaraxë (KARAK).
• carca subst. "hammas" (KARAK) tai "torahammas" (Elem. carak-). Kyseisen hakusanan poistetussa versiossa selitykset olivat "hammas, piikki, kärki" (VT 45,19). Kun viitataan tavalliseen hampaaseen, joka ei välttämättä ole terävä, on luultavasti parempi käyttää sanaa nelet. – Vrt. myös mon. carcar ("karkar") Markirya-runossa jossa käännös "kalliot", viitaten ilmeisesti teräviin kallioihin. Jo varhaisessa "Qenya Lexiconissa" on carca ("k") "torahammas, hammas, syöksyhammas" (LT 2,344). Kollekt. carcanë, ks. tätä.
• carcanë ("k") subst. "hammasrivi" (KARAK; voi olla väärin luettu *carcarë). Varhaisessa "qenyassa" carcanë tarkoitti "ärisevää", adj. (MC 213).
• carcaras, carcassë) ("k") subst. "hammas- tai piikkirivi" (LT 2,344 – Tolkienin myöhemmässä quenyassa on carcanë [luettava ?carcarë], mutta nämä sanat, erityisesti carcassë, voivat yhä olla valideja).
• [carco ("k") subst. "varis" (KARKA)] (Tolkien muutti sanan muotoon corco).
• carda subst. "teko" (PE 17,51). Vrt. car (3). Sanassa voi olla pääte -da (ks. tätä) joka viittaa vastaavan verbin ilmaiseman toiminnan tulokseen.
• carma (1) subst. "työkalu, ase" (PE 17,114).
• carma (2) subst. "kypärä" sanassa Carma-cundo ("k") "Kypärävartija" (PM 260). Huomaa, että PE 17,114 Tolkien ilmoitti haluavansa sanan carma tarkoittavan ennemmin "työkalua" tai "asetta" ja jätti sanan carma "kypärä" aseman epävarmaksi. Mahdollisesti lyhytmuotona -car nimissä Eldacar (Elfhelm?), Hallacar (Korkeakypärä?). Vrt. myös cassa Etymologioissa.
• Carmë ("k") subst. "taito" (KTK 542 / 454); käytetty merkityksessä "rakenne" sanassa sundocarmë ("k") "perusrakenne", ks. tätä, hakusana sundo.
• carna pass. partis. *"rakennettu, tehty" nimessä Vincarna "vasta tehty" (MR 408), myös yli viivattu alacarna "hyvin tehty, hyvin valmistettu" (PE 17,172). Carna vaikuttaa verbin car- pass. partisiipilta, vaikka pidempi muoto carina (luettava *cárina?) tunnetaan myös (VT 43,15).
• carnë adj. "punainen", "helakanpunainen, punainen" (Elem. caran, PE 17,154, MC 214, KARÁN – kirjoitettu k:lla kahdessa jälkimmäisessä lähteessä), ei saa sekoittaa verbin car- "tehdä, valmistaa" menn. aikamuotoon. Vartalo carni- kuten nimissä Carnimírië, Carnistir.
• carneambarai ("k") "puna-???" (Narqelion; hyvin varhaista "qenyaa").
• carnevaitë ("k") subst. "punainen taivas" (MC 221; tämä on "qenyaa").
• carnevalinar ("k") "puna-???" (Narqelion; hyvin varhaista "qenyaa").
• Carnil ("k") tähden (tai planeetan) nimi, yhdistetty Marsiin (MR 435).
• †carni-mírëa adj. "punajalokivinen" (PE 17,83), josta tulee nimi Carnimírië "Se jolla on punaisia jalokiviä, Punajalokivinen", Äkkipään laulun pihlaja (TSH II/3.4., Elem. caran, PE 17,83), käännetty myös "punaisten jalokivien koristelema" (Kirjeet 282, jossa kirjoitusasu "carnemírie").
• Carnistir mask. nimi "punanaama", Morifinwën = Caranthirin äidinnimi (jota ei kertaakaan käytetä kertomuksissa) (PM 353).
• [cáro] ("k") subst. "tekijä" (KAR; sanan korvasi muoto tyaro). LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa akuutti aksentti sanassa cáro on jätetty pois (VT 45,19).
• carpa ("k") (1) subst. "suu" mukaan lukien huulet, hampaat, kieli jne. (PE 17,126); käytetään "kielestä" tietyssä foneettisessa järjestelmässä. Vrt. náva ja páva.
• carpa- ("k") (2) itr. verbi "puhua, käyttää kieltä" (menn. aikam. carampë annettu). (PE 17,126).
• carpassë ("k") subst. "suujärjestelmä" eli "täysin organisoitu kieli mukaan lukien järjestelmä, sanasto, runomitta jne." (PE 17,126); luultavasti sanan pahta (2) (ks. tätä) korvaama.
• carrëa (< cas-raya) subst. "hiusverkko" (VT 42,12).
• #carva subst. "kohtu" (eristetty taivutusmuodosta carvalyo "kohtusi") (VT 43,31; ilmeisesti Tolkien hylkäsi tämän muodon ja korvasi sen sanalla #móna, ks. tätä).

cas

• cas ("k") "pää" (VT 49,17), vrt. myös poistettu [cas] ("k") subst. "huippu, kärki" (VT 45,19). Tällä substantiivilla pitäisi ilmeisesti olla taivutusvartalo car-. Ks. cár.
• Casar ("k") subst. "kääpiö", mon. Casari tai Casári, partit. mon. Casalli. Omaksuttu kääpiökielen sanasta Khazâd. Casarrondo paikannimi "Khazad-dûm", Moria (WJ 388.389; mon. Casári myös WJ 402).
• cassa ("k") subst. "kypärä" (KAS; vaikka sana onkin kirjoitusasussa cassa myös LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa, VT 45,19 osoittaa, että Tolkienin oma kirjoitusasu oli kassa). Vrt. carma myöhemmässä lähteessä.
• [cast] ("k") "yksi kymmenesosa", mutta muoto on ilmeisesti jäänyt pois käytöstä; ks. caista (VT 48,11).
• casta (1) ("k") murtoluku "yksi neljäsosa" (1/4). Myös canasta, cansat (VT 48,11).
• casta (2) subst. "syy" (QL 43).
• Castamir mask. erisnimi, "casta[?]-jalokivi" (Liite A).
• castol subst. "kypärä", synonyymejä tholon (ks. tätä), sól (ks. tätä), myös variantti castolo ("k") (PE 17,186.188).

cat

• cata, ks. ca.

cau

• cauca adj. "käyrä" (LT 1,257; vertaa #caw-).
• cauco subst. "kyttyräselkä" (LT 1,257).
• cauma ("k") subst. "luonnollinen tai muunlainen suoja, esim. aurinkoa, tuulta tai sadetta – tai nuolia vastaan; kilpi" (PE 17,108).
• caurë subst. "pelko" (LT 1,257).
• caurëa adj. "ujo" (LT 1,257).

cav

• *cav-, katso #caw-.

caw

• #caw-, verbi "kumartaa" ("k") (1. p. aor. cawin "minä kumarran") (LT 1,257; vertaa cauca, cauco). Tolkienin myöhemmässä quenyassa verbivartalo, jossa on w tässä asemassa, ei sovi hyvin kielen äännejärjestelmään; vokaalien välinen w muuttuisi v:ksi. Meidän olisi ehkä luettava *cav- aina kun juuren toinen konsonantti seuraa vokaalia, mutta menneen aikamuodon nasaali-infiksillä varustettu muoto voisi olla *canwë, jossa konsonantin alkuperäinen laatu on säilynyt. (Vertaa menn. aikam. muotoa anwë, ks. tätä). Tolkienin myöhäisempi verbi luhta- voisi kuitenkin olla parempi vastine intransitiiviselle verbille "kumartaa".

cc

cca

• [-cca ("k") ?"sinun", ilmeisesti hylätty 2. p. monikon tai duaalin possessiivi (VT 49,49). Vrt. -lca.]

ce

• cé ("k"), myös ce ("k") "ehkä" [engl. may be] (VT 49,19.27), epävarmuutta ilmaiseva partikkeli (VT 42,34; ce Bill Weldenin huomautuksessa on kirjoitusvirhe, VT 44,38, mutta lyhytmuoto ce esiintyy muissa teksteissä, vrt. VT 49,18-19). VT 42:ssa Welden kirjoitti, että Tolkien muutti ké > kwí (tai kwíta, ks. tätä), mutta Welden huomautti myöhemmin, että "siitä, että muoto muutettiin toisessa lauseessa, ei välttämättä seuraa, että se olisi korjattu siteeratuissa esimerkeissä" (VT 44,38). Näin ollen cé/ké saattaa yhä olla käsitteellisesti validi muoto. (Kirjoitusasussa kw- eikä qu- esiintyvät muodot vaikuttavat epänormaaleilta quenyassa ainakin mitä tulee kirjoitusasuun.) Toisessa konseptuaalisessa vaiheessa cé tarkoitti myös "jos" (VT 49,19), mutta tämä konjunktio on muualla muodossa qui. Esimerkit, joissa cé, ce merkitsee "jos" (sitä sanotaan käytettävän "yleensä aoristin kera") sisältävät lauseet cé mo quetë ulca ("k, q") *"jos joku puhuu pahaa", cé tulis, nauvan tanomë ("k") *"jos hän tulee, olen siellä" (VT 49,19), cé mo... *"jos joku...", ce formenna *"jos pohjoiseen" (VT 49,26).

cea

• [cëa, cëan ("k") perusluku "kymmenen"; Tolkien hylkäsi myöhemmin nämä muodot ja otti tilalle quain tai quëan. Adjektivaalinen muoto caina ("k") mainittiin myös, mutta sitä täytyy samoin pitää vanhentuneena. (VT 48,12-13, VT 49,54).]
• cëa ("k"), cairë subst. ?"aita" (PE 17,101) vai lukusana "kymmenen"? Lähde on hämärä; vrt. cëa yllä.

cec

• cectelë ("k") subst. "suihkulähde" (LT 1,257, LT 2,338. TSH-tyylisessä quenyassa mieluummin ehtelë.)

cel

• Celec-orna subst. "Nopea-pitkä", nimen Celegorm quenyankielinen muoto (PE 17,112).
• celma ("k") subst. "kanaali" (KEL).
• celu ("k") subst. "virta" (LT 1,257; mieluummin celumë TSH-tyylisessä quenyassa).
• celumë ("k") subst. "virta, virtaus" (KEL, LT 1,257); lokatiivin mon. celumessen ("k") Markiryassa (ëar-celumessen on käännetty "virtaavassa meressä", kirjaimellisesti *"meri-virroissa").
• celusindi ("k") subst. "joki" (LT 1,257; tuskin validi sana Tolkienin myöhemmässä quenyassa, jossa esiintyvät termit sírë ja sirya).
• celussë ("k") subst. "tulvavesi, kalliolähteestä nopeasti putoava vesi" (KTK 575 / 483, VT 49,30).
• celvar (yks. #celva) ("k") subst. "eläimet, liikkuvat elolliset" (Silm).

cem

• cemen (cén) (osassa lähteitä kirjoitusasu "kemen", osassa "kemen") subst. "maa" (VT 44,34), Cemenyë ("k") "ja maa" (VT 47,11). Cemen viittaa maahan tasaisena lattiana menelin, taivaiden, alla (elem. kemen), "maa(perä), maa" (KEM, LT 1,257). Eräässä vaiheessa Tolkien aikoi, että cemen olisi sanan cén genetiivi; myöhemmin cemen muuttui nominatiiviksi ja sanan cén asema jäi epävarmaksi. Katso Kementári. Lokatiivi cemessë, cemenzë (kirjoitusasu todella c- eikä k- eräässä versiossa, mutta myös kemenzë) quenyankielisessä Isä meidän -rukouksessa, muutettu myöhemmin muotoon kemendë, cemendë (VT 43,17).
• [cemenáro, katso cemnaro.]
• Cemendur mask. nimi "Maan palvelija" (eli maanviljelijä?) (Liite A, KTK 288 / 242).
• cemi subst. "maa, maaperä, maa[-alue]", Cémi ("k") "Maaäiti" (LT 1,257; "qenyan" sanaa cemi vastaisi TSH-tyylisessä quenyassa cemen).
• **cemina ("k"), katso cemna.
• cemna ("k") adj. "maa-, maasta peräisin oleva" (Etymologioissa LR 363 s.v. KEM, sana on annettu muodossa cemina, mutta VT 45,19 mukaan Tolkienin käsikirjoituksessa lukee cemna).
• cemnaro ("k") subst. "savenvalaja" (TAN). Kirjoitettu aluksi cemenáro (VT 45,19).

cen

• cén (cem-) ("k") subst. "maa, maaperä", katso cemen (KEM).
• cen- ("k") verbi "katsoa", fut. cenuva "katsoo (vastedes) Markiryassa, imperat. cena ("k") VT 47,31. Myös #cen = subst. "näkö, näkeminen" eräiden substantiivien (*apacen, tercen, ks. näitä) loppuelementtinä. Vrt. juuri KHEN-, KEN-, KYEN- "katsoa jtk., tarkkailla, suunnata katseensa" (VT 45,21).
• cenai ("k") konj. "jos on niin että" (VT 49,19). Tämän sanan perusteella on oletettava sanan ce = "*jos" olemassaolo; toisissa lähteissä ennemmin qui = "jos", kun taas ce tai cé = "ehkä".
• cenasit, cenasta ("k") adv. "jos on niin, ehkä, kenties" (VT 49,19). Vrt. cenai.
• cenda- verbi "katsoa" (tarkkailla tietojen saamiseksi), käytetään myös merkityksessä "lukea". Cenda = myös subst. "lukeminen", kuten sanassa sanwecenda "ajatusten tutkiminen, ajatusten lukeminen". (VT 41,5, PE 17,156).
• cendë subst. "kärki[?]" [engl. point] (PE 16,96).
• cendelë subst. "kasvot" (VT 49,21).
• cenima ("k") adj. "näkyvä" (PE 17,175); vrt. cen- "nähdä". Luettava ehkä *cénima; ks. -ima ja vrt. hraicénima "tuskin näkyvä" (PE 17,154).
• centa subst. "tutkimus, *essee"; Ósanwë-centa ("k") "Tutkimus ajatusten välittämisestä", liite Pengolodhin Lammasiin eli "Selontekoon kielistä" (VT 39,23, MR 415); vrt. myös essecenta (ks. tätä).
• centano ("k") subst. "savenvalaja" (TAN, VT 45,19).

cer

• Cermië subst. vuoden seitsemäs kuukausi, "heinäkuu" (Liite D).
• certa subst. "riimu" (mon. certar tunnetaan), omaksuttu sindarin sanasta certh (quenyan "oikea" tai kantakielen muodosta ¤kirtē periytynyt muoto olisi ollut *cirtë, mutta tätä sanaa ei tunnettu) (WJ 396).

ces

• ces- (Þ) ("k"), "etsiä (jtk), tutkia (jtk) löytääkseen (jtk)"; juuren merkitykseksi annetaan "tiedustella, kysyä, tutkia" (jtk). Cesë parma "katsoa kirjasta" (tarvittua kohtaa tai tietoa); tässä aoristivartaloa cesë käytetään infinitiivinä. Huomaa että ces- saa yksinkertaisen suoran objektin parma (ei lokatiivia *parmassë huolimatta käännöksestä [engl. to look in a book]). Menn. aikam. cense (Þ) tunnetaan, se korvaa fonologisesti odotetun muodon centë (jota myös siteerataan). (PE 17,156).
• cesta- ("k") verbi "etsiä hakea" (PE 17,156).

ceu

• ceula, katso quëa.
• ceulë ("k"), luultavasti subst. *"uudistuminen" (VT 48,8).
• ceura ("k"), luultavasti adj. "uudistunut" (VT 48,8). Myös muodossa ceurë (VT 48,7), mutta ceura näyttää olevan muoto joka sopisi parhaiten Tolkienin yleisiin periaatteisiin; monia ra-päätteisiä adjektiiveja tunnetaan, mutta rë-päätteisiä muotoja pidetään yleensä sellaisten adjektiivien monikkoina.
• ceuran- ("k") subst. "uusi kuu" (vrt. Rána "kuu"). Sanan lopussa on sitaatissa heittomerkki ikään kuin jokin loppuosan elementti puuttuisi, mutta Rána voitaisiin hyvin supistaa muotoon -ran yhdyssanan lopussa (VT 48,7).
• ceuranar ("k") subst. "uusi aurinko päivänseisauksen jälkeen" (VT 48,7), ilmeisesti yhdyssana ceura tai ceurë + anar (ks. tätä).
• ceurë ("k") adj. "uudistunut" (korjattu substantiivista ceura "uudistuminen") (VT 48,7). Ks. ceura ja vrt. ceuranar.
• ceuta- ("k") verbi "uudistaa, virkistää" (VT 48,7.8).

cev

• céva ("k") adj. "tuore, uusi" (VT 48,7.8).

ci

cil

• cildë ("k") verbi, menn. aikam.? *"näki" (???) Lause úri kilde hísen níe nienaite on käännetty "Kosteasilmäinen Aurinko valutti sumun kyyneleitä", kirjaimellisesti ehkä suunnilleen *"Aurinko näki (läpi) sumuisten kyynelien kyyneleisesti [engl. tearfully]"??? (MC 221; tämä on "qenyaa"; vrt. cildo).
• cildo ("k") verbi "(joku) näki" (MC 220; tämä on "qenyaa"; vrt. cildë, ciluva).
• cilin subst. "lasi" ("käytetään usein kuten englannissa mistä tahansa lasista valmistetusta asiasta tai esineestä") (PE 17,37). Vrt. calca, hyellë.
• cilintilla tai cilintír subst. "katsomis-lasi" [engl. looking-glass] (eli peili?) (PE 17,37).
• cilinyul subst. "juoma-astia" (lasinen) (PE 17,37).
• #cilmë subst. "valitseminen" (eristetty sanasta Essecilmë, "nimen valitseminen", ks. tätä) (MR 214); myös sanassa #cilmessë, mon. cilmessi ("k") "omat nimet" [engl. self-names]; varsinaisesti itse valitut nimet (PM 339) (cilmë + essi, näin ollen *"valintanimet").
• ciluva ("k") verbi [fut.] "näkee (vastedes)" (MC 213, 214; tämä on "qenyaa").
• cilya subst. "kuilu", allatiivi cilyanna ("k") "kuiluun" (LR 47, 56). MR 471 cilya on määritelty "halkeama, rotko". Kirjoitusasu kilya Etym., jossa määritelty "halkeama, kukkuloiden välinen sola, rotko".

cim

• cim- verbi "kiinnittää huomiota" (GL 39).

cin

• cinta adj. "pieni" (PE 17,157).

cir

• #cir-, katso círa.
• círa ("k") verbi "purjehtii (parhaillaan)" (ilmeisesti verbin #cir- kontinuatiivivartalo) (Markirya).
• circa ("k") subst. "sirppi" (KIRIK).
• círier ("k") verbi, menn. aikam. "halkaista" (MC 216; tämä on "qenyaa").
• cirinci ("k"), yks. *cirincë, subst., eräs lintulaji, "pikkuruisia peukaloisen kokoisia lintuja, kauttaaltaan kirkkaanpunaisia, ja niiden piipittävä ääni oli hädin tuskin ihmiskorvin kuultavissa" (KTK 232 / 199). Sanassa on ilmeisesti diminutiivipääte -incë.
• ciris ("k") subst. "rotko, halkeama" (LT 2,337 – jäi pois käytöstä muodon cirissë tieltä?).
• cirissë ("k") subst. "isku, viilto" (KIRIS; selitykset "rotko" [engl. cleft] ja ehkä ?"railo" [engl. crevasse] poistettua aineistoa, VT 45,23).
• *cirtë, katso certa.
• cirya ("k") subst. "laiva" (MC 213, 214, 220, 221), "(teräväkeulainen) laiva" (Elem. s.v. kir-, jossa sana on kirjoitettu väärin círya pitkällä í:llä; Christopher Tolkien luultavasti sekoitti sen sindarinkielisen nimen Círdan alkuosan elementin kanssa. Vaikuttaa siltä, että Círyon, Isildurin pojan nimi, on samoin kirjoitettu väärin; luettava Ciryon kuten Silmarillionin hakemistossa ja tekstissä. Vrt. myös kirya Etym., juuri KIR.) Myös Markiryassa. Plotz-kirjeessä cirya on taivutettu kaikissa sijamuodoissa paitsi monikon possessiivissa (*ciryaiva). Erikoinen duaalimuoto ciriat esiintyy Kirjeet 535, kun taas Plotzissa odotettu muoto ciryat. Lokatiivi ciryasse "laivalla" (MC 216). Yhdyssanassa ciryaquen "laivamies, merimies" (WJ 372), myös ciryando (PE 17,58), vrt. myös ciryamo "merimies" (KTK 16 ["k"]). Miehennimissä Ciryaher *"Laivavaltias" (Liite A), Ciryandil *"Laivojen ystävä" (Liite A), Ciryatan *"Laivanrakentaja" (Liite A), myös Tar-Ciryatan, Númenorin kuninkaan nimi "kuningas laivanrakentaja" (Elem. s.v. kir-).
• ciryamo subst. "merenkävijä" [engl. mariner], nom. ja gen. ovat keskenään samanmuotoiset, koska sana päättyy -o, vrt. Indis i-Ciryamo "Merenkävijän vaimo" (KTK 16 / 22 ["k"]).
• ciryando ("k") subst. "merimies" [engl. sailor] (PE 17,58).
• ciryaquen ("k") subst. "laivamies, merimies" [engl. shipman, sailor] (PE 17,58).

cit

• #cíta- ("k") verbi "otaksua" , esiintyy aoristin yks. 1. p:ssa: cítan "otaksun" (VT 49,19).

co

coa

• coa ("köa") subst. "talo" (VT 47,35, etymologian kera); coarya "hänen talonsa" (WJ 369), allatiivi coaryanna ("k") "hänen talolleen" (VT 49,23.35), quenderinwë coar ("koar") "haltioiden ruumiit" (PE 17,175). Huomaa miten sanaa coa "talo" käytetään tässä metaforisesti = "(elävä) ruumis", samoin kuin yhdyssanassa coacalina "talon valo" (ruumiissa [hroa] asuvaa sielua [fëa] tarkoittava metafora) (MR 250).
• [coacë, ks. quácë]

coi

• coi ("k") "elämä" (LT 1,257; Tolkienin myöhemmässä quenyassa cuilë).
• coimas subst. "elämänleipä" = sindarin lembas (Elem. cuivië, PM 395); coimas Eldaron "eldarin coimas" (PM 395).
• coina ("k") adj. "elävä" [engl. alive] (LT 1,257; Tolkienin myöhemmässä quenyassa on myös cuina, vaikka coina voi kuitenkin olla käypä sana: varsinaisesti "elämää" merkitsevien sanojen juuri on ennemmin coi- kuin cui-, jälkimmäinen viittaa "heräämiseen").
• coirë subst. "koitto" [engl. stirring], Imladrisin kalenterissa tarkoin määritelty 54 päivän kausi (Liite D), mutta Silmarillionin liitteessä käännetty "kevään ensimmäinen päivä" (Elem. cuivië). Varhaisessa "qenyassa" on coirë ("k") "elämä" (LT 1,257; Tolkienin myöhemmässä quenyassa "elämää" tarkoittava sana on cuilë tai coivië; vrt. kuitenkin adj. coirëa myöhäisemmässä lähteessä).
• coirëa adj. "elävä" [engl. living] (LT 1,257 selitys "alive"); coirëa quenya "elävä kieli" (PM 399, VT 49,42).
• coitë ("k") subst. "elollinen olento" (LT 1,257).
• coiva ("k") adj. "hereillä oleva" (LT 1,257 – luettava *cuiva TSH:n tyylisessä quenyassa? Vrt. coivië, josta tulee cuivië. Toisaalta elämään ja heräämiseen liittyviä elementtejä cui- ja coi- ei voi täysin erottaa toisistaan).
• coivië ("k") subst. "elämä" (coivierya, *"hänen elämänsä", VT 49,41.42). Varhaisessa aineistossa sana on selitetty "herääminen" (LT 1,257; TSH:n tyylisessä quenyassa cuivië kuten nimessä Cuiviénen).
• #Coivienéni ("k") paikannimi, "qenyan" muoto nimestä Cuiviénen, Heräämisen vesi (VT 14,5).

col

• #col- verbi "kantaa", ei esiinny sellaisenaan, mutta johdettavissa sanoista colindo ja colla, katso nämä; vrt. myös Tancol.
• colca ("k") subst. "laatikko" (QL 47).
• colindo subst. "kantaja", mon. #colindor sanassa cormacolindor "sormuksenkantajat" (ks. tätä).
• colla pass. partis. "kannettu, yllä pidetty (vaatteesta)" (vrt. #col- "kantaa"); käytetään myös substantiivina = "vaate, viitta [engl. cloak]" (MR 385). Muodon collo "viitta" variantti (Elem. thin(d)) nimessä Sindicollo (ks. tätä), toisin sanoen colla mask. päätteellä varustettuna.
• cólo ("k") subst. "taakka" (VT 39,10).

com

• combë ("k") subst. "kokoelma, valikoima". Myös ocombë (PE 17,158).
• comya- ("k") verbi "valikoida, koota" (PE 17,158).

con

• condo ("k") subst. "ruhtinas, johtaja; valtias" (PE 17,113. 117); mahdollisesti korvasi sanan cundu (ks. tätä).

cop

• [cópa] ("k") subst. "satama, lahti" (KOP; muutettu muotoon hópa, KHOP). Varhaisessa "qenyassa" on myös cópa (myös cópas) ("k") "satama" (LT 1,257).

cor

• coranar subs. "auringonkierto", aurinkovuosi (Liite D; mon. coranári PM 126).
• corco ("k") subst. "varis" (KORKA, katso KARKA).
• corda ("k") subst. "temppeli" (LT 1,257).
• cordon ("k") subst. "jumalankuva" [engl. idol] (LT 1,257).
• corima ("k") adj. "pyöreä" (LT 1,257; ennemmin corma Tolkienin myöhemmässä quenyassa).
• corin ("k") subst. "pyöreä aitaus" (KOR). Varhaisessa "Qenya Lexiconissa" sanan määritelmänä oli "pyöreä aitaus, erityisesti kukkulan laella" (LT 1,257). (Con-)alcorin ("k") *"siunattu piha (keskellä)" (VT 27,20.23.24).
• Corlairë ("k") paikannimi, ilmeisesti lyhytmuoto nimistä Corollairë, Coron Oiolairë (MR 107).
• #corma subst. "sormus", eristetty sanasta #cormacolindo "sormuksenviejä", mon. cormacolindor (TSH III/6.4., käännös Kirjeet 387); Cormarë "sormuspäivä", yavanniën 30. päivänä Frodo Reppulin kunniaksi vietetty juhla (Liite D).
• cormë ("k") subst. *"pyöreä aitaus, piha", tai mahdollisesti *"kumpu" (VT 27,20.24.25).
• cormen ("k") subst. sananmukaisesti "pyöreä/pyöristetty paikka" = "pyöreä aitaus" tai *"kumpu" (VT 27,20.24.25).
• corna ("k") subst. "pyöreä, pallomainen" (KOR).
• cornë ("k") subst. "viipale" (LT 1,257).
• [Coroloisi] ("k") subst., mahdollisesti vähän aikaa käytössä ollut, "ei-kôrilaisia" Siunatun valtakunnan haltioita tarkoittava sana. Tolkien muutti tämän monikkomuodon muodosta Coroloiti (VT 45,29). Ei ole täysin selvää, mikä olisi yksikkömuoto.
• Corollairë ("Korollairë") paikannimi; katso Coron Oiolairë.
• [Corolóra] ("k"), mahdollisesti nimen Ilcorin (ks. tätä) synonyymi (VT 45,29).
• coromindo ("k") subst. "kupu, kupoli" (KOR).
• coron (1) subst. "kumpu" (Elem.); Coron Oiolairë ("Koron"), paikannimi: "Ikikesän kumpu", jossa Kaksi puuta kasvoi. Myös kontrahoituna Corollairë (WJ 401) ja Corlairë (MR 107); molemmat on kirjoitettu lähteissä k-alkukirjaimella.
• coron (2) ("k") (corn-, esim. yks. dat. cornen) subst. "pallo" (KOR).

cos

• Cosmoco ("k") mask. nimi "Gothmog" (LT 2,344).
• costa- ("k") verbi "riidellä" (KOT > KOTH).

cot

• #cotto ("k") subst. "vihollinen", eristetty nimestä Moricotto "Musta vihollinen", nimen Morgoth quenyankielinen muoto (VT 49,25). Vrt. cotumo, *notto.
• cotumo ("k") subst. "vihollinen" (KOT > KOTH).
• cotya ("k") adj. "vihamielinen" (KOT > KOTH).

cu

• cú ("k") subst. "kaari, kuunsirppi" (KU3); "puolikuu" (LT 1, 271; pitkä vokaali merkittiin sirkumfleksillä eikä aksentilla varhaisessa Qenya Lexiconissa). Sindarissa samaa sanaa voi käyttää nuolien ampumiseen tarkoitetusta "jousesta" (mutta mahdollisesti quenyassa tätä merkitsevä sana on pelkästään quinga).

cua

• cua, katso cucua.

cuc

• cucua ("k") subst. "kyyhky" (KŪ; LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa Tolkienin käsikirjoitus luettiin väärin kahtena eri sanana **cu ja **cua; katso VT 45,24. Saman lähteen mukaan "kyyhkystä" tarkoittava, ohimenevästi käytössä ollut sana oli cua mutta Tolkien muutti sen muotoon cucua.)

cui

• cuilë ("k") subst. "elämä, elossa oleminen" (KUY).
• cuina ("k") adj. "elävä" (KUY). Katso coina.
• *cuiva, katso coiva.
• cuivë ("k") subst. "herääminen" [engl. awakening] (KUY).
• cuivëa ("k") adj. "herääminen" [engl. wakening] (KUY).
• cuivië subst. "herääminen" [engl. awakening] (varhaisessa "qenyassa" coivië, ks. tätä, mutta Tolkien käytti tätä sanaa myöhemmin merkityksessä *"elämä"). Nimessä Cuiviénen, "Heräämisen vesi" (elem. cuivië, elem. Nen, KUY, Etymologioissa kirjoitusasu k:lla). Hieman yllättävästi cuivië on "elämä" ilmaisussa cuivie-lancassë ("k"), sananmukaisesti 'elämän partaalla' ("vaarallisesta tilanteesta, jossa joku on putoamaisillaan kuolemaan") (VT 42,8). Muotoa coivië käytetään muualla merkityksessä "elämä".

cul

• culda ("k") adj. "liekinvärinen, kullanpunainen" (KUL); voidaan ehkä kääntää "helakanpunainen", sillä selitys oli annettu myös mahdolliselle "noldorin"-/sindarinkieliselle sukulaissanalle coll (VT 45,24), vaikka se viivattiinkin yli.
• culina ("k") adj. "liekinvärinen, kullanpunainen" (KUL; cullina ("k") VT 45,24 vaikuttaa sanan variantilta).
• †cullo ("k") subst. "punainen kulta" (KUL, VT 45,24).
• [culo, culu ("k") subst. "kulta" (aine) (KUL, VT 49,47; sana culu esiintyi myös varhaisessa "qenyassa" [LT1 258], mutta Etymologioissa se oli viivattu yli; quenyassa tavallinen "kultaa" merkitsevä sana on ilmeisesti malta. Toisessa versiossa culo tarkoitti "liekkiä" [VT 45,24], mutta tämäkin on ilmeisesti sana, jonka Tolkien hylkäsi).
• culucalmalínen ("k") subst. instrumentaalissa: "kultaisilla valoilla" (MC 200; tämä on "qenyaa").
• culuina ("k") (1) adj. "oranssi" (KUL).
• [culuina ("k") (2) (LR:ssä julkaistuissa Etymologioissa luettu väärin **culuinn, ks. VT 45,25)] adj. "kultainen" (KUL; sana on viivattu yli ja culuina muuttui adjektiiviksi "oranssi").
• culuma ("k") subst. "appelsiini" (KUL).
• culumalda subst. puulaji (ilmeisesti appelsiinipuu, culuma + alda) (Elem. mal-).
• Culúrien Laurelinin nimi, ilmeisesti peräisin juuresta KUL- "kullanpunainen" (Silm, LR 365).
• culusta ("k") "eräs kultaraha" (QL 49).
• culuvai ("k") ??? (Narqelion).

cum

• cúma ("k") subst. "Tyhjyys" (KUM, (GAS)).
• cumbë ("k") subst. "kumpu, kasa" (KUB).
• cumna ("k") adj. "tyhjä" (KUM).

cun

• cúna ("k" 1) adj. "taipunut, kaareva", josta on johdettu 2) cúna- verbi "taipua" [engl. bend]: esiintyy Markiryassa a-prefiksin (jonka Tolkien muutti na-prefiksistä) kanssa: acúna. Siinä cúna- on intransitiivinen; ei tiedetä voiko verbi olla myös transitiivinen [engl. myös bend].
• cundo subst. "vartija, valvoja" [engl. guardian] (PM 260), "valtias" (PE 17,117).
• †cundu ("k") subst. "ruhtinas" [engl. prince] (KUNDŪ; †-merkki, joka ilmaisee sanan olevan runollinen tai arkaainen, on jäänyt pois LR:ssä julkaistuista Etymologioista, katso VT 45,24). Vrt. condo.
• cúnë ("k") subst. "puolikuu, kaari" (LT1 271). Vrt. cú.
• cunta, myös cunya verbi (tai epätodennäköisemmin subst.) "hallita" [engl. rule] (PE 17,117).

cur

• curo (vartalo curu-) subst. "taitava [?apuneuvo/kapine (engl. device)]" – Tolkienin käsiala on lukukelvoton (VT 41,10).
• curu subst. "taito" nimissä kuten Curufinwë (ks. tätä) ja sindarilaisissa Curufin, Curunír (Elem.; mahdollisesti sama kuin curo, curu- yllä – mutta Tolkienin varhaisessa "qenyassa" oli myös sana curu ["k"], joka oli selitetty "maaginen taikuus" [LT1 269]).
• Curufinwë (tässä kirjoitusasussa Silm; "Kurufinwë" PM), miehennimi *"Taitava Finwë", Fëanorin nimi (PM 343); myös sindarinkielisen nimen Curufin alkuperä: Fëanor antoi suosikkipojalleen oman nimensä. Quenyankielinen lyhyt muoto Curvo.
• Curumo miehennimi *"Ovela", "Saruman" (KTK 537 / 450).
• curuni ("k") subst. "noita" (hyvää taikuutta harjoittava) (LT1 269).
• curuvar ("k") subst. "velho" (LT1 269 – mutta Gandalf, Saruman jne. olivat istari).
• Curvo, katso Curufinwë.
• curwë ("k") subst. "taito" [engl. craft] (KUR), "kädentaito" (VT 41,10), Curwë ("K") "tekninen taito ja kekseliäisyys" (PM 360 vrt. 344).

Tämä artikkeli ei ole käytettävissä GFDL-lisenssillä.