Pimeästä Dunhargista hämyssä aamun

Kohteesta Kontuwiki

Pimeästä Dunhargista hämyssä aamun (engl. From dark Dunharrow in the dim morning) on ensimmäinen säe rohanilaisessa laulussa, joka kertoo, miten Sormuksen sodan aikana Théoden ratsasti joukkoineen Dunhargin linnoituksesta Edorasiin, hyvästeli kansansa ja jatkoi joukkoineen kohti Minas Tirithiä auttaakseen Sauronin joukkojen piirittämää kaupunkia.[1]

Laulussa kerrotaan Théodenin sotajoukon reitti Mannun, Rajanevan[2] ja Firienin metsän läpi Sunlendingiin (eli Anórieniin) ja lopulta Minas Tirithiin. Kaupunkia kutsutaan laulussa kahdella eri nimellä (Turvalinna, Merikaupunki), mutta ei sen haltiakielisellä nimellä. Ratsastuksen sanotaan kestäneen viisi yötä ja päivää, ja Théodenin mukana kerrotaan olleen "kuusituhatta keihästä" eli kuusituhatta soturia.[1] Laulu loppuu yleviin sanoihin:

Ajoi heitä kohtalo. Pimeys heidät otti,
niin ratsun kuin miehen; kavioiden kumu
suli hiljaisuuteen: niin laulu sen kertoo.
[1]

Ilmeisesti ratsastuksesta laadittiin useampiakin lauluja, sillä kerrotaan, että "Rohanin laulut kuvasivat monet pitkät mieheniät sen jälkeen" Théodenin sotajoukon ratsastusta.[1]

Runomitta

Runomitta, jota Tolkien käyttää rohanilaisen runon "englanninnoksessaan",[3] on sama muinainen englantilainen alkusoinnullinen mitta, joka tunnetaan esimerkiksi Beowulfista sekä monista Tolkienin omista runoelmista, kuten esimerkiksi The Lay of the Children of Húrin.[4]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 TSH III/5.3., Rohanin kutsunta, s. *** / *** / *** / *** / 830 / 684.
  2. Nimimuoto "Rajaneva" Sormusten herran vuoden 2023 laitoksessa; vuoden 2921 laitoksessa "Fenmark", aiemmissa laitoksissa "Fenmarch".
  3. Tolkien käänsi rohirrimin nimet rohanin kielestä muinaisenglanniksi samoin kuin hän käänsi westroninkieliset nimet nykyenglantiin: hänen mukaansa arkaaisen rohanin kielen ja westronin suhde vastasi suunnilleen muinaisenglannin ja nykyenglannin suhdetta (ks. TSH, liite F II, "Käännöksestä", s. 533-534 / 975 / 515-516 / 635 / 1175 / 968). Niinpä tässä rohanilaisessa runossa hän käyttää myös anglosaksista runomittaa.
  4. Ks. esim. HLT, Liite 1: Suurten kertomusten syntyhistoria, s. 273.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia