Paluumatka

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Paluumatka (engl. The Return Journey) on J. R. R. Tolkienin teoksen Hobitti eli Sinne ja takaisin kahdeksastoista luku.[1]

Luvun tapahtumat

Bilbo tulee tajuihinsa Korppikalliolla Viiden armeijan taistelun jälkeen. Hän näkee miehen, joka on lähetetty etsimään vielä viimeisen kerran Bilboa, jonka ääni oli Gandalfin mukaan kuultu viimeisen kerran sillä suunnalla. Mies kantaa Bilbon alas Laaksoon leiriin, jossa hän tapaa Gandalfin. Velholla on käsi kantositeessä. Gandalf ilahtuu nähdessään Bilbon ja vie hänet heti telttaan, jossa vakavasti haavoittunut Thorin makaa rikkoutunut sotisopa ja tylsynyt kirves vierellään. Thorin pyytää anteeksi pahoja sanojaan ja tekojaan. He hyvästelevät toisensa ystävinä. Thorin kuolee pian sen jälkeen.[2]

Myöhemmin Bilbolle kerrotaan taistelun kulusta sen jälkeen kun hän oli saanut kiven päähänsä ja menettänyt tajunsa. Kotkat olivat ajaneet hiidet vuorenrinteiltä mutta hiisillä oli yhä ylivoima puolellaan. Mutta sitten Beorn oli liittynyt taisteluun karhun hahmossa. Hän oli hakenut keihäiden lävistämän Thorinin taistelun keskeltä ja rynnännyt sen jälkeen hiisien päällikön Bolgin kimppuun ja surmannut tämän. Hiidet olivat kauhistuneet ja lähteneet pakoon. Pakomatkan aikana monet niistä oli surmattu ja suurin osa oli menehtynyt Metsävirran ympäristön soilla. Kaikkiaan kolme neljäsosaa pohjoisen hiisisotureista sai silloin surmansa. Kiitokseksi avusta Dáin oli kruunannut kotkien päällikön kullalla ja vannonut kotkien kanssa ikuista ystävyttä.[3]

Kertomus taistelun jälkeisistä tapahtumista jatkuu: Thorin haudattiin syvälle Ereborin alle; Arkkikivi laskettiin hänen rinnalleen ja Orkrist asetettiin haudan päälle. Dáin asettui asumaan Ereboriin ja hänestä tuli vuorenalainen kuningas. Thorinin tovereista kaksi, Fíli ja Kíli oli kaatunut puolustaessaan enoaan Thorinia. Muut kääpiöt jäivät Ereboriin. Smaugin kokoamaaa aarretta ei jaettu Thorinin retkikunnnan jäsenten kesken, mutta neljästoistaosa siitä luovutettiin kuitenkin Bardille Thorinin tekemän sopimuksen mukaan. Bard lähetti saamastaan osuudesta paljon kultaa Järvikaupunkiin ja palkitsi ystäviään. Dáin tarjosi myös Bilbolle lahjoja, mutta tämä suostui ottamaan vain kaksi pientä arkkua hopeaa ja kultaa. Tämän jälkeen Bilbo hyvästeli ystävänsä kääpiöt ja lähti paluumatkalle. Bilbo, Gandalf ja Beorn kulkivat aluksi Haltiakuninkaan sotajoukon mukana mutta erosivat siitä Synkmetsän pohjoislaidalla. Heidän hyvästellessään toisiaan Bilbo antoi Haltiakuninkaalle hopeisen kaulanauhan korvaukseksi kaikesta siitä, mitä hän oli varastanut Haltiakuninkaan hovissa piileskellessään.[4]

Bilbo ja Gandalf olivat pitkään Beornin vieraina ja jatkoivat matkaansa vasta keväällä. He ylittivät Sumuvuoret samaa solaa pitkin, jossa hiidet olivat vanginneet heidät edellisenä syksynä.[5]

Lukuun liittyvä kuvitus

Tove Janssonin mustavalkopiirrokset

  • Pois ratsastava Bilbo heilauttaa kättään, viisi kääpiötä katselee hänen peräänsä (vinjetti luvun alussa).[6]

Suomennoksesta

  • Painovirhe "Oille" po. "Orille" tarkistetussa laitoksessa (Tove Janssonin kuvitus).[7]

Viitteet

  1. Hobitti XVIII, Paluumatka, s. 295-303 / 290-298 / 313-321 / 309-318 / 313-321.
  2. Hobitti XVIII, Paluumatka, s. *** / *** / 313-321 / 309-311 / 313-321.
  3. Hobitti XVIII, Paluumatka, s. *** / *** / *** / 312-313 / ***.
  4. Hobitti XVIII, Paluumatka, s. *** / *** / *** / 313-317 / ***.
  5. Hobitti XVIII, Paluumatka, s. *** / *** / *** / 317-318 / ***, vrt. Hobitti III, Lyhyt lepo, s. *** / *** / *** / 66-71 / ***.
  6. Hobitti XVIII, Paluumatka, s. / / 313 / / 313.
  7. Hobitti XVIII, Paluumatka, s. / / 318 / / *** (sivun yhdeksäs rivi).

Aiheesta muualla

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia