Púkelmiehet

Kontuwiki
Ohjattu sivulta Púkel-miehet
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Púkelmiehet[1] (engl. Púkel-men) on nimi jolla Rohanissa kutsuttiin Dunhargiin nousevan tien, Linnakkeen portaiden, varressa seisovia kivikuvia:

Joka mutkassa oli suuri kivi joka esitti valtavaa kömpelöjäsenistä ihmistä. Patsaat istua kyyhöttivät jalat ristissä, pulleat kädet paksulla vatsalla. Jotkut olivat ankarien vuosien aikana kadottaneet kasvonpiirteensä ja vain silmien tummat kuopat yhä katselivat surumielisesti ohikulkevia.[2]

Ulkomuotonsa perusteella patsaat esittivät ilmeisesti drúedain-kansan ihmisiä, ja samaa kansaa olivat arvatenkin myös niiden veistäjät. Drúedainia asui aikanaan laajemmalla alueella Ered Nimraisin ympärillä,[3] mutta Sormuksen sodan aikaan heitä oli jäljellä enää Drúadanin metsässä ja mahdollisesti Drúwaith Iaurissa vuoriston toisella laidalla.[4] Rohanissa patsaita ei kuitenkaan osattu yhdistää Drúadanin metsän ihmisiin.[5] Tästä huolimatta Tolkien käyttää joissain kirjoituksissaan Ered Nimraisin drúedainista nimitystä "púkel-miehet".[6]

Nimestä

Sana Púkel on peräisin muinaisenglannin sanasta púcel 'peikko, demoni'.[7]

Viitteet

  1. Kirjoitusasu: Púkelmiehet (TSH), Púkel-miehet (KTK).
  2. TSH III/5.3., Rohanin kutsunta, s. 85-86 / 692 / 72-73 / 86-87 / 821-822
  3. KTK 4.I, Drúedain, s. 523, 525
  4. KTK 4.I, Drúedain, s. 524–525, 528 viite 13
  5. KTK 4.I, Drúedain, s. 525
  6. KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 360; KTK 4.I, Drúedain, s. 524–525
  7. Unfinished Tales, luku "The Drúedain", s. 387, viite 14 (puuttuu suomennoksesta, vrt. KTK 4.I, Drúedain, s. 528-529, viite 14).