Orodreth

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Tämä artikkeli käsittelee Nargothrondin toista kuningasta. Lukeaksesi samannimisestä Gondorin käskynhaltijasta, katso Orodreth (Gondorin käskynhaltija).

Orodreth (k. 495 av.[1]) oli noldoriin kuulunut haltiaruhtinas, Finwën nuorimman pojan Finarfinin toinen poika. Hänen vanhempi veljensä oli Finrod ja nuoremmat veljensä Angrod ja Aegnor. Lisäksi hänellä oli sisar nimeltään Galadriel.[1]

Orodrethin ainoa lapsi oli tytär Finduilas.

Maanpakoon Valinorista

Valinorissa Orodreth ja hänen veljensä olivat Fingolfinin poikien Fingonin ja Turgonin läheisiä ystäviä.[1] Kun Fëanor ryhtyi kapinoimaan valaria vastaan ja kannusti noldoria lähtemään Valinorista ja kostamaan Silmarilit ryöstäneelle Morgothille, Orodreth koetti isänsä tavoin rauhoittaa kansansa mieliä ja harkita uudestaan lähdön mielekkyyttä.[2] Mutta kun Fingolfin lähti seuraamaan Fëanoria, Finarfin lapsineen lähti hänen myötään.[3]

Vaikka Finarfin kääntyi takaisin Valinoriin Alqualondën sukusurman jälkeen, hänen poikansa jatkoivat matkaa, "sillä he eivät tahtoneet jättää Fingolfinin poikia".[4] Niin Orodrethkin joutui kulkemaan Keski-Maahan Helcaraxën yli, kun Fëanor vei noldorin Alqualondësta varastamat laivat ja jätti Fingolfinin johtaman joukon Aramanin rannikolle.[5]

Beleriandissa

Ilmeisesti Orodreth seurasi aluksi vanhempaa veljeään Finrodia, jonka ensimmäinen linnoitus Beleriandissa oli Minas Tirith Tol Sirionin saarella. Kun Finrod sai Nargothrondin valmiiksi, Minas Tirith jäi Orodrethin huostaan.[6]

Vajaat kaksi vuotta Dagor Bragollachin jälkeen Sauron hyökkäsi Minas Tirithiin ja valloitti sen. Orodreth pakeni Nargothrondiin Finrodin luokse ja Tol Sirion (joka sai uuden nimen Tol-in-Gaurhoth) jäi Sauronin ja hänen ihmissusiensa valtaan.[7] Kun Finrod lähti auttamaan Bereniä Silmarilin haussa, hän jätti Nargothrondin kruunun Orodrethille ja nimitti tämän sijaishallitsijaksi.[8] Nargothrondiin väkineen saapuneet Fëanorin pojat Celegorm ja Curufin saivat kuitenkin paljon vaikutusvaltaa, kunnes Lúthien kukisti Sauronin Tol-in-Gaurhothilla ja veljesten pelkuruus ja petollisuus kävi ilmi. Orodreth kielsi surmaamasta heitä mutta karkotti heidät Nargothrondista.[9]

Tämän jälkeen Orodreth pysytteli parhaansa mukaan erossa Beleriandin taisteluista. Hän kieltäytyi lähtemästä mukaan Maedhrosin liittoon Celegormin ja Curufinin pahojen tekojen vuoksi, eikä Nargohrondista osallistunut Nirnaeth Arnoediadiin kuin vastoin Orodrethin tahtoa lähtenyt pieni joukko Fingonin lippujen alla.[10] Mutta kun Túrin tuli Nargothrondiin ja pääsi Orodrethin suosioon, kuningas ryhtyi tämän neuvosta käymään avoimemmin sotaa Morgothin palvelijoita vastaan ja rakennutti kivisillan Nargothrondin portille.[11] Kun Morgoth sitten lähetti Glaurungin johdolla suuren armeijan Nargothrondia vastaan, Orodreth vei joukkonsa sitä vastaan. Tumhaladin taistelussa syksyllä 495 av.[1] Nargothrond kärsi kuitenkin perinpohjaisen tappion ja Orodreth kaatui eturintamassa.[12]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 Grey Annals §275 (HoME XI, s. 85).
  2. Silm. 9, Noldorin pako, s. 99 / ***.
  3. Silm. 9, Noldorin pako, s. 100-101 / ***.
  4. Silm. 9, Noldorin pako, s. 106 / ***.
  5. Silm. 9, Noldorin pako, s. 106-108 / ***.
  6. Silm. 14, Beleriandista ja sen valtakunnista, s. 146-147 / ***.
  7. Silm. 18, Beleriandin häviö ja Fingolfinin tuho, s. 193-194 / ***.
  8. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 212 / ***.
  9. Silm. 19, Beren ja Lúthien, s. 219-220 / ***.
  10. Silm. 20, Viides taistelu: Nirnaeth Arnoediad, s. 236 / ***.
  11. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 265 / ***.
  12. Silm. 21, Túrin Turambar, s. 267 / ***.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia