Orkrist

Kontuwiki
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Orkrist (engl. Orcrist) eli Hiidensurma[1] (engl. Goblin-cleaver) oli Thorin Tammikilven miekka, jonka hän otti itselleen kiveksi muuttuneiden peikkojen ryöstösaaliista ollessaan matkalla kohti Ereboria.[2] vuonna 2941 ka. Ryöstösaaliissa oli kaksi miekkaa, jotka pistivät "erityisesti silmään kauniiden huotriensa ja jalokivin koristeltujen kahvojensa ansiosta".[2] Toisen miekan, Glamdringin, otti itselleen Gandalf.

Rivendellissä Elrond tutki miekkaa ja totesi että sen "nimi on riimujen mukaan Orkrist, se on Gondolinin muinaista kieltä ja tarkoittaa Hiidensurma – se oli kerran kuulu miekka".[3] Myöhemmin kerrotaan, että miekka oli koitunut satojen hiisien kuolemaksi taisteluissa Gondolinin muurien edustalla.[4]

Thorin menetti Orkristin ensimmäisen kerran hänen seurueensa jouduttua hiisien vangiksi Sumuvuorilla. Hiidet ottivat häneltä miekan ja näyttivät sitä Isolle hiidelle tämän kuulustellessa vankejaan. Iso hiisi tunnisti miekan, jota hiidet kutsuivat nimellä Hutki[5] (engl. Biter) ja suuttui niin, että käski välittömästi ryhtyä kiduttamaan vankeja:

Iso hiisi karjui raivosta nähdessään miekan ja sen soturit kiristelivät hampaitaan ja paukuttivat kilpiään ja tömistelivät jalkojaan. Ne tunsivat miekan heti. Se oli aikanaan tappanut satoja hiisiä Gondolinin kauniiden haltioiden jahdatessa niitä kukkuloilla ja taistellessa niitä vastaan kaupunkinsa muurien edustalla. Haltiat olivat kutsuneet sitä Orkristiksi, Hiidensurmaksi, mutta hiidet olivat antaneet sille nimen Hutki. Ne vihasivat sitä ja vielä enemmän ne vihasivat sen kantajaa.[4]

Gandalf saapui kuitenkin ajoissa paikalle, surmasi Ison hiiden ja pelasti Thorinin kumppaneineen. Hän otti myös Orkristin "yhden kauhistuneen vartijan kädestä" ja palautti sen Thorinille.[6]

Pakomatkalla hiisien tunneleista Gandalf ja Thorin kääntyivät taistelemaan takaa-ajavia hiisiä vastaan. Silloin hiidet "tapasivat hämmästyksekseen Hiidensurman ja Vainovasaran hehkumassa kylmää ja kirkasta valoa aivan niiden nenän edessä".[7] Myöhemmin Dori kertoi olevansa tyytyväinen, ettei Gandalf lyönyt häneltä päätä poikki miekallaan, "ja Thorinkin huiteli Orkristilla miten sattui".[8]

Thorin menetti Orkristin uudestaan jouduttuaan metsähaltioiden vangiksi,[9] mutta hänen kuoltuaan Viiden armeijan taistelussa saamiinsa haavoihin haltiakuningas palautti miekan hänen hautaansa. Kerrotaan että se "hohti pimeässä aina milloin vihollinen lähestyi ja että kääpiöiden linnoitukseen ei voinut kukaan yllättäen hyökätä".[10]

Nimestä

Miekan nimi on Hobitin ja Tarun Sormusten herrasta englanninkielisessä alkuteoksissa muodossa Orcrist, mutta suomennoksissa c on vaihdettu k:ksi. Tämä muistuttaa sanan orc käännöstä "örkiksi", mutta jos alkuperäisen nimen on tarkoitus olla puhdasta haltiakieltä (Tarun Sormusten herrasta kontekstissa sindaria), se tulisi käännösten yleisen linjan mukaan jättää ennalleen.

Etymologies mainitsee "miekannimen" Orchrist (orch 'örkki') juuren RIS- 'viiltää, repiä' kohdalla.[11] Tolkien ilmaisee myös, että juuret RIS- ja KIRIS- 'leikata' (mm. crist 'halkoja, miekka', engl. cleaver, sword) liittyvät toisiinsa.[12] Silmarillionin liitteessä Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä Orcrist (huom. c:llä myös suomennoksessa) käännetään örkinhalkoja (engl. Orc-cleaver) ja yhdistetään elementteihin ris ja kris-, ilmeisesti lähinnä Etymologiesin pohjalta.[13]

Viitteet

  1. Hobitti III, Lyhyt lepo, s. *** / *** / 64 / 62 / 64; Hobitti IV, Vuoren alla ja päällä, s. 73 / *** / 77 / 75 / 77.
  2. 2,0 2,1 Hobitti II, Lammaspaistia, s. *** / *** / *** / 52 / ***.
  3. Hobitti III, Lyhyt lepo, s. *** / *** / 64 / 62 / 64.
  4. 4,0 4,1 Hobitti IV, Vuoren alla ja päällä, s. 73 / *** / 77 / 75 / 77.
  5. Glamdringiä hiidet kutsuivat nimellä "Hatka".
  6. Hobitti IV, Vuoren alla ja päällä, s. *** / *** / *** / 76 / ***.
  7. Hobitti IV, Vuoren alla ja päällä, s. *** / *** / *** / 78 / ***. Tästä käy ilmi, että haltiamiekkojen tapaan Orkrist alkoi hehkua hiisien (eli örkkien) ollessa lähistöllä.
  8. Hobitti VII, Kummallinen koti, s. *** / *** / *** / 105 / ***.
  9. Hobitti X, Lämmin vastaanotto, s. *** / *** / *** / 213 / ***.
  10. Hobitti XVIII, Paluumatka, s. *** / 294 / 317–318 / 313–314 / 317–318; katso myös: TSH I/2.3., Sormus vaeltaa etelään, s. *** / 249 / *** / *** / 294.
  11. Etymologies, s.v. RIS- (HoME V, s. 384).
  12. Etymologies, s.v. KIRIS- (HoME V, s. 365).
  13. Silm., Quenyan- ja sindarinkielisten nimien elementtejä, s. 439 s.v. ris. Kun Silmarillion suomennettiin, The Hobbit oli suomennettu vasta Lohikäärmevuoreksi.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia