Omena

Omena oli suosittu ja yleinen hedelmä Keski-Maassa. Omenapuita kasvatettiin runsain mitoin Konnussa, eivätkä ne olleet vieraita myöskään briiläisille, gondorilaisille taikka Rhovanionin Pitkäjärven kauppiaille, jotka myivät monien muiden ruoka- ja juomatarpeiden ohessa myös omenoita haltiakuningas Thranduilin hoviin Synkmetsään. Gildorin haltiat tarjosivat Frodolle kumppaneineen ateriaksi leipää sekä omenoita ja muita hedelmiä matkatessaan Konnun halki.

Omenapuu. Kuva: Maseltov / Wikimedia Commons.

Omenapuiden viljelyn aloittivat kenties ammoisina aikoina puutarhoissaan entvaimot, sillä he rakastivat villiomenoita ja muita hedelmäpuita enemmän kuin vuorenrinteiden mahtavia puuvanhuksia, joihin miespuoliset entit puolestaan olivat kiintyneet. Aikanaan entvaimot opettivat maanviljelyksen alkeita ihmisten esi-isille; kukaties ihmiset oppivat sitä kautta myös omenoiden kasvatuksen. Entvaimojen puutarhat eivät kuitenkaan säilyneet loputtomiin, sillä toisella ajalla Sauronin joukot hävittivät ne, hedelmäpuut sorrettiin maahan ja entvaimot joutuivat kadoksiin. Kasvuttomiksi muuttuneet maat tunnettiin sittemmin nimellä Ruskeat maat; vielä kolmannen ajan lopullakin maat Synkmetsän ja Emyn Muilin välillä olivat ruskeat ja vailla edes ruohonkorsia tai kannontynkiä.

Meidän maailmamme viljellyt omenapuut ovat lähtöisin Keski-Aasiasta ja Euroopan kotoperäiset villiomenat eivät yleisesti ottaen ole järin kelvollisia syötäviksi. Keski-Maassa oli ehkä toisin, tai sitten entvaimot toivat ensimmäiset villiomenoiden taimet idästä. Omena on maailmassamme ollut kenties ensimmäinen ihmisen viljelykseen ottama puulaji ja omenat ovat olleet huomionarvoinen ravinnonlähde vuosituhansien ajan maapallon lauhkeilla alueilla - niin ilmeisesti myös Keski-Maassa. Eräs merkittävä seikka on ollut omenoiden säilyvyys: talviomenat säilyvät hyvinä jopa kuukausia. Niinpä Pippinillekin saatettiin kaartin keittiössä Minas Tirithissä tarjota hyviä, jos kohta nahistuneita, omenoita aterialla vielä maaliskuussa.

Omena on sikälikin merkittävässä osassa Tarussa Sormusten herrasta, että Peregrin Tukin lempinimi Pippin (ja sen aito westroninkielinen muoto Razar) tarkoittaa juuri omenaa (pientä ja punaista); tämä merkitys on käännöksistä valitettavasti jäänyt pois. (Myös Briissä omena kuuluu paikalliseen nimistöön; kylästä tunnetaan ihmismies nimeltä Rouli Omppu.)