Oli viisitoista lintua viidessä puussa

Oli viisitoista lintua viidessä puussa (engl. Fifteen birds in five fir-trees) on ensimmäinen säe kuusisäkeisessä laulussa, jonka Sumuvuorten hiidet lauloivat sen jälkeen, kun ne olivat yhdssä hukkien kanssa piirittäneet Thorin Tammikilven seurueen ja Gandalfin puihin, joihin nämä olivat paenneet hukkia. Hiidet olivat myös ruokkineet puiden alla roihuavia tulipaloja (jotka olivat syttyneet Gandalfin hukkien päälle heittelemistä palavista kävyistä) ja odottivat, että kääpiöt palaisivat poroksi puihinsa.

Hiidet vertasivat laulussa uhrejaan lintuihin, joiden höyheniä tuuli pöllyttää; mutta koska linnut olivat siivettömiä, ne saattaisi paistaa tai keittää ja syödä suihinsa.

Laulun jälkeen hiidet pilkkasivat kääpiöitä ja huusivat (varsin runomuotoisesti): "Lentäkää tiehenne, pikku linnut! Lentäkää jos voitte! Tulkaa alas, pikku linnut, taikka teidät paistetaan pesiinne! Laulakaa, laulakaa, pikku linnut! Miksi ette laula?" Gandalf vastasi hiisille pilkallisesti, mutta nämä vain aloittivat uuden laulun, jossa herkuteltiin ajatuksella kääpiöiden palamisesta ja hiiltymisestä.

Alkutekstin ja suomennoksen vertailua

Suomennoksen ensimmäisellä rivillä sanotaan, että viisitoista lintua ovat "viidessä puussa" (r. 1); alkutekstissä mainitaan puulaji tarkemmin: in five fir-trees. Englannin fir tarkoittaa lähinnä yleisesti 'kuusta' lajista riippumatta tai laajemmin 'havupuuta', vaikka sanan suppeampi merkitys on 'pihta, jalokuusi'. Kääpiöiden ja Gandalfin puut eivät olleet pelkästään kuusia; itse asiassa kolme niistä oli mäntyjä (pine), yksi lehtikuusi (larch) ja yksi kuusi (fir).

Suomennoksessa pelkästään "tuuli pöllytteli" lintujen höyheniä (r. 2); alkutekstissä tuulenpuuska on tulinen: their feathers were fanned in a fiery breeze!