Núneth
Núneth oli toisen ajan ensimmäisellä vuosituhannella Númenorissa elänyt nainen. Hän oli Erendisin (s. 771 ta.[1]) äiti, Bëorin huoneesta polveutuvan Beregarin puoliso. He asuivat Númenorin länsiosassa.[2] Aldarion ja Erendis asuivat heidän luonaan jonkin aikaa häidensä jälkeen.[3]
Núneth oli viisas nainen, joka näki Aldarionia polttavan levottomuuden ja tunsi tyttärensä ehdottomuuden. Hän koetti neuvoa tytärtään, mutta hänen sanansa eivät riittäneet saamaan yhteisymmärrystä aikaan Erendisin ja Aldarionin välillä.[4]
Eräs númenorilainen sanonta tiedetään Núnethin lausumaksi: "Sanat voivat avata haavat".[5]
Nimestä
Nimen Núneth merkitys on epävarma. Paul Strackin[6] ja David Salon[7] mukaan nimi on sindarinkielinen ja sen alkuosa nún- on mahdollisesti samaa kantaa kuin quenyan númen 'länsi' ja núna 'läntinen'.[8] Nimen loppuosa on selkeästi monissa nimissä esiintyvä feminiininen pääte -eth.[9] Nimen merkitys lienee siis suunnilleen 'lännen nainen', 'númenorilainen nainen'.
Viitteet
- ↑ Erendisin syntymävuosi (ks. KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 292 / 246) on olennaisin Núnethin elinikää ajoittava tekijä.
- ↑ KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 242 / 208.
- ↑ KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 260 / 222.
- ↑ KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 251, 261, 271 / 215, 222-223, 230.
- ↑ KTK 2.II, Aldarion ja Erendis, s. 254 / 217.
- ↑ Ks. Paul Strack, Eldamo s.v. Núneth.
- ↑ Ks. David Salo, A Gateway to Sindarin, s. 356.
- ↑ Strack vittaa quenyan adjektiiviin núna (ks. myös J. R. R. Tolkien: "Words, Phrases and Passages", Parma Eldalamberon 17, 2007, s. 18) ja olettaa, että kyseessä on prefiksoitunut muoto; Salon mukaan kyseessä saattaa olla muuten tuntematon muoto nûn, joka on peräisin quenyan sanasta nú, númen 'länsi'.
- ↑ HoMe XII, s. 345; Tolkienin kirje herra Joukesille 28.8.1967 (RC, s. 579). – Vrt. esim. Ioreth.
