Mathom:Hobitit

Kohteesta Kontuwiki

Hobitit olivat Keski-Maan kansoista vähäisimpiä, vaikka kuten saadaan nähdä, he tekivät monia suuria tekoja Kolmannen Ajan lopulla. Hobitteja kutsutaan myös puolituisiksi sekä pikkuväeksi, koska he ovat kääpiöitäkin pienempiä, vain yhden-kahden kyynärän mittaisia (kyynärä on noin 60 cm). Kerrotaan että kun Aurinko nousi ja idässä ihmiset heräsivät, heräsivät myös hobitit ja heidän arvellaan olevan sukua ihmisille.

Hobitit asuivat mieluiten koloissa ja he rakastivat hyvää ruokaa ja rauhallista elämää. Tästä johtuen he olivat taipuvaisia lihomaan. Kaikenlaisia seikkailuja pidetään hobittien keskuudessa sopimattomina. Heidän elämässään kohtuuttomuus rajoittui värikkäisiin vaatteisiin, kuuteen ateriaan päivässä ja outoihin nimiin. Oli todellinen onni että hobitit löysivät itselleen sopivan rauhallisen asuinsijan Eriadorista, Rankkivuon länsipuolelta. Siellä hobitit asuivat maassa, jota he kutsuivat Konnuksi ja vaurastuivat. Maan heille lahjoittivat kadonneen Arnorin valtakunnan dúnedain. Kontuun he perustivat monia siirtokuntia kuten Hobittilan ja Tukinturun, hieman myöhemmin Bukinmaan.

Hobitteja oli kolmea heimoa. Näiden nimet olivat karvajalat, helokesit ja väkevät.

Karvajalat olivat hobittiheimoista suurilukuisin ja he ylittivät ensimmäisinä Sumuvuoret ja saapuivat Eriadoriin. He olivat kooltaan kaikkein pienimpiä, heillä oli pähkinänruskea iho ja hiukset sekä tietenkin nimensä mukaisesti karvaiset jalat. Noin sata vuotta myöhemmin, vuonna 1150 KA, seurasivat helokesit karvajalkoja vuorten yli Eriadoriin. Helokesit olivat hobittiheimoista vähälukuisin. He olivat muita hobitteja pidempiä ja hoikempia ja luonteeltaan heitä pidettiin alttiimpina seikkailuille kuin muita hobitteja. Tätä osoittaa myös se, että kaikki Sormuksen saattueen hobiteista sekä Bilbo Reppuli olivat helokesisukua. Viimeisenä hobiteista Eriadoriin saapuivat väkevät. Hobiteista he eniten muistuttivat ihmisiä. He olivat raskastekoisempia ja leveäharteisempia kuin muut Hobitit ja joillekin heistä kasvoi parta tai ainakin sänki. Muut hobitit pitivät heitä outoina, koska nämä pitivät uimisesta, veneistä ja kalastuksesta.

Kuten kaikilla kansoilla, oli myös hobiteilla omat kuuluisuutensa. Moni muu näitä "kuuluisuuksia" ei sitten tuntenutkaan. Heitä kuitenkin ovat veljekset Marcho ja Blanco, jotka johtivat ensimmäiset hobitit Kontuun. Bucca Nevalainen oli Konnun ensimmäinen thain. Thain on Konnun johtaja, mutta hänellä oli vain seremoniamestarin virka, joka perustettiin 1979 KA kun Arnorin viimeinen kuningas katosi. Enimmäkseen hobitit päättivätkin itse omista asioistaan. Bandobras Tuk oli jättiläinen hobittien joukossa, hän oli neljän kyynärän ja viiden tuuman mittainen. Hän johti hobitit taisteluun, kun pieni örkkijoukkio hyökkäsi Kontuun vuonna 2747.

Tyypillistä kuitenkin hobiteille on, että eniten heidän keskuudessaan mainetta ennen Sormuksen Sodan sankareita, oli kerännyt Tobold Piipari. Hän oli ensimmäisenä viljellyt galenasia, piippukessua. Piippukessu on tupakantapaista ainetta, jota poltetaan piipussa. Tapa levisi hobiteilta ympäri Keski-Maata.

Mutta Kolmannen Ajan lopulla nousi hobittien pieni kansa todelliseen Maailman maineeseen. Ensin Bilbo Reppuli, joka suoritti matkallaan monia urhoollisia tekoja (katso Hobitti). Hän löysi matkallaan Suurimman sormuksen, vaikka sitä ei vielä silloin tiedettykään. Velho Gandalf Harmaa huomasi tämän vasta paljon myöhemmin. Valitettavasti samoihin aikoihin kun Gandalf tajusi asian, kuuli myös Sauron, että Suurin Sormus on löytynyt. Tästä tapahtumasta katsotaan Sormuksen sodan alkaneen vuonna 3018. Muodostettiin Sormuksen saattue, jonka tehtävänä olisi viedä Sormus Mordorin maahan ja tuhota se pudottamalla Sormus Tuomiovuoreen.

Sormuksen saattueeseen kuului neljä hobittia: Frodo, jonka haltuun Sormus oli uskottu. Samvais Gamgi (Sam), Frodon uskollinen palvelija, joka pelasti isäntänsä hengen useammin kuin kerran. Hänen suurimmaksi uroteokseen katsotaan suuren hämähäkki Lukitarin nujertaminen. Lisäksi olivat Peregrin Tuk (Pippin) ja Meriadoc Rankkibuk (Merri), jotka suurten tekojensä tähden lyötiin Gondorin ja Rohanin ritareiksi. Merristä tuli myös Rohanin kuninkaan Théodenin aseenkantaja; yhdessä aseneito Éowynin kanssa hän oli surmannut Morgulin noitakuninkaan. Kerrotaan että Merri ja Pippin haudattiin Gondorin kuningas Elessarin eli Aragornin kummallekin puolelle Minas Tirithiin.

Teoista suurimman teki silti Frodo Reppuli, joka kuljetti Sormuksen Mordoriin. Kuitenkaan Frodo ei lopulta tuhonnut Sormusta, sillä Tuomiovuorella sai Sormus viimein vallan hänestä. Silloin hyökkäsi hänen kimppuunsa Sméagol Klonkku, joka oli omistanut Sormuksen viisisataa vuotta, ennen kuin Bilbo sattumalta löysi sen. Siitä asti kun Sormus oli otettu Klonkulta, se oli etsinyt sitä. Klonkku riisti Sormuksen Frodolta, mutta sen jalansija petti ja se putosi Tuomiovuoren rotkoon.

Niin tuhosivat Keski-Maan pienimmän ja vähäisimmän kansan jaloin ja huonoin yhdessä Suurimman Sormuksen.
Tolkienin Maailma, sivu 113

Sillä hetkellä kun Suurin Sormus tehtiin tekemättömäksi kaatuivat Mordorin muurit, pimeyden armeijat tuhoutuivat ja Sauronin henki joutui ikuiseen pimeyteen. Näin Maailma pelastui ikuiselta pimeydeltä.

Kolmas Aika loppui siihen, kun Keski-Maan viimeiset haltiaylimykset purjehtivat Kuolemattomille Maille. Heidän mukanaan lähtivät myös Bilbo, Sormuksen löytäjä ja Frodo Reppuli, Sormuksen Viejä. Tätä ennen Frodo kuitenkin kirjoitti kaiken tapahtuneen ylös ja näin laati suurmimman osan Länsikairan Punaisesta Kirjasta (johon kirjat Hobitti ja Taru Sormusten herrasta Tolkienin mukaan perustuvat). Hän antoi kirjoittamalleen osalle nimeksi "Sormusten herran tuho ja kuninkaan paluu". Myöhemmin, kun Sam Gamgin vaimo kuoli, myös Sam purjehti kuolemattomille maille, sillä hänkin oli ollut Sormuksen Viejä: hän oli kantanut sitä, ei vain kuulunut Saattueeseen, vaikkakin vain hetken. Ja niin oli viimeinenkin Sormuksen haltijoista lähtenyt Keski-Maasta.

Tietoja

  • Alkuperäinen teksti: Tapio Laakso (J.R.R. Tolkien -sivusto)
  • Joitain muokkauksia muun muassa käyttäjältä Tik
  • Julkaistu aiemmin Kontuwikissä
  • Sivu ei ole GFDL-lisensoitu

Mathomin etusivulle