Manthor

Kohteesta Kontuwiki

Manthorin toverit Teiglinin
ylityspaikan vartiossa:

Manthor (469501 av.[1]) oli Brethilin ihminen Halethin suvusta. Hänen vanhempansa olivat Meleth ja Agathor. Hänen äitinsä Meleth oli Halmirin tyttärentytär, joten hän oli haladinin valtiaan Hardangin pikkuserkku.[2] Hänellä oli vanhempi veli Hunthor (467-499 ea.), joka sai surmansa auttaessaan Túrin Turambaria surmaamaan lohikäärme Glaurungin.[3] Veljesten, "Hirilin jälkeläisten" kerrottiin olleen rohkeita miehiä ([men] of great spirit).[4] Manthor oli yksi kansansa tärkeimpiä sotureita, ja monet olivat toivoneet hänestä kansan päämiestä Hardangin sijaan.[5]

Manthor ei esiinny painetussa Silmarillionissa, hänet tunnetaan vain tarinasta The Wanderings of Húrin.[6]

Vuonna 501 av., kun Morgothin vapaaksi päästämä Húrin tuli Brethiliin, Manthor oli Brethilin pohjoisen rajaseudun päällikkö (Master of North-march),[7] ja hän komensi Halethin kansan pääjoukkoja, jotka oli sijoitettu Teiglinin ylityspaikan luo.[5] Hän ei ollut paikalla, kun rajavartijat ottivat kiinni Húrinin toverin Asgonin miehineen, mutta hän sai alaiseltaan Eborilta viestin, että Húrinkin saattoi olla tulossa Brethiliin.[8] Manthor tapasikin Húrinin Haudh-en-Ellethillä. Hän otti Húrinin (joka oli hänen äitinsä serkku[9]) kunnioittavasti vastaan ja saattoi tämän Hardangin luo Obel Haladiin.[10] Vaikka Hardang ja tämän kanssa juonitteleva Avranc Dorlasin poika vangitsivat Húrinin, Manthor puolusti häntä ensin Hardangin edessä ja piti hänelle seuraa vankilassa – Húrin pantiin kahleisiin, kun hän oli heittänyt Hardangia jakkaralla – ja puolusti häntä myös Hardangin järjestämässä oikeudenkäynnissä,[11] joka päättyi sekasortoiseen mellakkaan, kun väkijoukko alkoi vaatia Hardangin syrjäyttämistä.[12] Manthor yritti turhaan rauhoittaa kiihtyneitä mieliä: Hardang miehineen ajettiin lopulta päällikköjen taloon, ja Hardangin apuri Avranc yritti kahdesti surmata Manthorin nuolellaan.[13]

Hardang sai surmansa paetessaan talostaan, joka sytytettiin palamaan, ja väkijoukko halusi Manthorista uuden johtajansa. Hän ei kuitenkaan suostunut, vaan vaati, että asiaa käsiteltäisiin kansankokouksessa.[14] Sitä ennen Avranc onnistui kuitenkin kolmannella yrittämällä surmaamaan Manthorin väijyksistä ampumallaan nuolella. Manthor ei kuollut heti, mutta haava oli niin syvä, että hän heitti henkensä kiskaistuaan itse nuolen irti. Ennen kuolemaansa Manthor tunnusti vielä toimineensa osittain kunnianhimosta, sillä hän olisi mielellään syrjäyttänyt Hardangin ja noussut kansansa johtajaksi.[15] Näin lopulta Húrinin varjo oli vienyt Halethin huoneen tuhoonsa: Brandir ja Hunthor, Hardang ja Manthor olivat kaikki kuolleet.

Nimestä

Nimi Manthor on ilmeisesti Halethin kansan puhumaa ihmiskieltä ja sen merkitys on epäselvä. Tosin toisella ajalla puhutussa ihmiskielessä adûnaicissa thôr merkitsi ilmeisesti '(jnk) poikaa'[16] Halethin kansan nimistöstä tunnetaan myös muita thor-päätteisiä miehennimiä: Agathor, Enthor, Harathor ja Hunthor. Ehkä kaikille näille nimille yhteinen pääte thor tarkoittaa '(jnk) poikaa'.

Lisäksi tunnetaan adûnaicin sana manô / mânô 'henki' (engl. spirit),[17] mutta nimen Manthor merkitystä ei voine vielä päätellä tämän perusteella.

Viitteet

  1. Manthorin syntymävuosi on ilmoitettu korjatussa haladinin sukutaulussa (HoMe XI, s. 270), alkuperäisessä sukutaulussa (HoMe XI, s. 237) hän ei ole mukana. Hänen kuolinvuotensa puolestaan esiintyy annaalimuotoisessa The Wanderings of Húrin -tarinan synopsiksessa (HoMe XI, s. 258). Mahdollisesti se on mukana myös korjatussa sukupuussa, mutta Christopher Tolkien kertoo korjauksen tiedot hyvin niukasti.
  2. HoMe XI, s. 270, vrt. s. 237.
  3. HoMe XI, s. 270.
  4. HoMe XI, s. 264.
  5. 5,0 5,1 HoMe XI, s. 267.
  6. HoMe XI, s. 251-310.
  7. HoMe XI, s. 263.
  8. HoMe XI, s. 265, vrt. s. 267.
  9. Ks. HoMe XI, s. 270, 280.
  10. HoMe XI, s. 275-276.
  11. HoMe XI, s. 276-291.
  12. HoMe XI, s. 291-292.
  13. HoMe XI, s. 292-293.
  14. HoMe XI, s. 294-295.
  15. HoMe XI, s. 296-297, vrt. s. 308-309 [viite 55].
  16. Númenorin kuninkaan Ar-Sakalthôrin quenyankielinen nimi Tar-Falassion tarkoittaa 'rannikon poikaa'; koska Ar-Sakalthôr on ilmeisesti merkitykseltään sama, siitä voisi mahdollisesti erottaa elementit sakal 'rannikko' ja thôr 'poika' (ks. artikkeli Ar-Sakalthôr).
  17. HoMe IX, s. 424, 438.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia