Viimeisen liiton sota
Viimeisen liiton sota[1] (engl. War of the Last Alliance), tai lyhyemmin Liiton sota[2] (War of the Alliance), käytiin toisen ajan päätteeksi. Siinä Gil-galadin haltioiden ja Elendilin númenorilaisten muodostama Viimeinen liitto marssi voitokkaana sotaan Sauronia vastaan ja Barad-dûr kukistettiin ensimmäisen kerran.
Sotaa edelsi vuonna 3429 ta. Sauronin hyökkäys Gondoriin, jolloin Minas Ithil vallattiin ja Isildur perheineen pakeni vain täpärästi. Hän purjehti pohjoiseen hakemaan apua isältään Elendililtä samaan aikaan kun veljensä Anárion puolusti Osgiliathia ja Anduinin länsirantaa vihollista vastaan.[3] Vuonna 3430 Gil-galad ja Elendil solmivat haltioiden ja ihmisten Viimeisen liiton, ja seuraavana vuonna armeija marssi Lindonista Imladrisiin. Siellä sotaan valmistauduttiin vielä kolme vuotta, kunnes vuonna 3434 Liiton armeija marssi Imladrisista eteenpäin yli Sumuvuorten ja Anduinin laaksoja pitkin etelään.[4]
Samana vuonna taisteltiin Mordorin edustalla sodan varsinaisesti aloittanut Dagorladin taistelu, jonka Liitto voitti vaikka kärsikin suuria tappioita – muun muassa salohaltioiden kuninkaat Oropher ja Amdír kaatuivat.[5] Sota jatkui Barad-dûrin seitsenvuotisena piirityksenä, sillä sinne Sauronin Dagorladista selvinneet joukot olivat vetäytyneet. Piirityksen kestäessä sai vuonna 3440 surmansa Anárion, johon osui Mustasta tornista ammuttu kivi. Lopulta Sauron oli kuitenkin niin ahtaalla, että hän marssi itse ulos vuonna 3441. Gil-galad ja Elendil kävivät häntä vastaan, ja vaikka molemmat saivat surmansa painissa, lyötiin myös Sauron maahan ja Isildur leikkasi Sormuksen hänen sormestaan. Sauron lyötiin, mutta ei lopullisesti, sillä Sormus säilyi. Silti tästä lasketaan alkaneen kolmas aika.[6]
Viitteet
- ↑ Kirjoitusasu: "Viimeisen liiton sota" (Keskeneräisten tarujen kirjan vuoden 2021 laitos); "Viimeisen Liiton sota" tai "Viimeisen Liiton Sota" (Keskeneräisten tarujen kirjan vuoden 1986 laitos). Tarussa Sormusten herrasta esiintyy ainoastaan nimitys "Viimeinen liitto", ei kertaakaan "Viimeisen liiton sota", mutta koska "Viimeinen liitto" on uusin kirjoitusasu, on perusteltua käyttää pientä alkukirjainta liitto-sanassa myös tässä yhteydessä.
- ↑ KTK 3.I, Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmä, s. 371 / 313; KTK 3.I, Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmä, s. 381 / 321 (viite 7); KTK 3.I, Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmä, s. 382 / 322 (viite 11); KTK 3.I, Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmä, s. 383 / 323 (viite 14). Vuoden 1986 laitoksen kirjoitusasu: ”Liiton Sota”.
- ↑ Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 365 / 303-304.
- ↑ TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1121 / ***; Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 365-366 / 304.
- ↑ KTK 2.IV, Galadrielin ja Celebornin tarina, s. 354 / 282; KTK 3.I, Kurjenmiekkakenttien murhenäytelmä, s. 383-384 / 323 (viite 14).
- ↑ TSH, liite B, "Vuosien kirja", s. *** / *** / *** / *** / 1121 / ***; Silm., Mahtisormukset ja kolmas aika, s. 366 / 304-305.
Aiheesta muualla
- Entente Cordiale Keski-Maassa (taivaansusi, Egosentrifugi 23.5.2012; luettu 10.7.2021).
Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia
