Jättiläiset (Maamies ja lohikäärme)

Kohteesta Kontuwiki

Tämä artikkeli kertoo J. R. R. Tolkienin teoksen Maamies ja lohikäärme maailmasta

Jättiläiset (engl. giants) kuuluivat Britannian asujaimistoon vielä tarinan tapahtuma-aikana (400-luvulla?[1]); heitä asui siellä täällä hajallaan[2] ainakin Kesyttömillä kukkuloilla Hamin kylästä länteen ja pohjoiseen. Heitä pidettiin raakana ja sivistymättömänä väkenä ja heistä oli toisinaan harmia ihmisille.[3]

Gilesin maille tullut jättiläinen

Muuan jättiläinen, jonka nimeä ei tunneta, mutta joka "oli erittäin kookas" niin että "jalavat taipuivat hänen jaloissaan kuin korkea ruoho, ja hän tuhosi tiet ja autioitti puutarhat sillä hänen suuret jalkansa jättivät niihin kaivon syvyisiä jälkiä",[4] saapasteli eräänä yönä (eksyttyään retkillään) maamies Gilesin maille, rikkoi hänen aitansa, sotki pellot ja astui liiskaksi hänen lempilehmänsä Galathean.[5]

Tämä jättiläinen asui isossa talonröttelössä vuorimailla ja oli likinäköinen ja lähes kuuro. Lisäksi hän oli typerä. Ystäviä hänellä ei juurikaan ollut, ja siksi hän kuljeskeli yksinään Kesyttömillä kukkuloilla ja vuoriston liepeillä.[4]

Giles ampui jättiläistä väkipyssyllään naamaan, mikä ei tietenkään aiheuttanut vakavia vammoja, vaan jättiläinen sekoitti pyssystä singonneen rojun sudenkorennon puremaan. Seutu vaikutti kuitenkin hänestä epäterveelliseltä, joten hän palasi kotiinsa (missä hänen kuparipatansa oli jäänyt liedelle) mukanaan pari lammasta matkaeväänä.[6]

Kotiin palattuaan jättiläinen huomasi padan palaneen kelvottomaksi. Niinpä se lähti lännen vuorille sukuloimaan saadakseen lainaksi uuden padan. Jaaritellessaan toisten jättiläisten kanssa se kertoili yhtä ja toista liioittelevaa idän seuduista. Puheet "alankomaan lampaista ja rehevien laidunten nautakarjasta" kantautuivat lopulta lohikäärmeiden korviin ja yksi näistä, Chrysophylax Dives vaikuttui niin, että se päätti (kohtalokkain seurauksin) lähteä testaamaan huhujen todenperäisyyttä.[7]

Caurus

Tarinan kirjoittamatta jääneen jatko-osan juonihahmotelmassa esiintyy jättiläinen Caurus, joka ottaa Gilesin pojan Georgiuksen vangikseen.[8]

Tarinan taustaa

Kertomuksessa sanotaan, että Kesyttömillä kukkuloilla ja "vuoristoseutujen epämääräisillä rajamailla eleli yhä jättiläisiä. Scullin ja Hammondin mukaan tässä saatetaan viitata Geoffrey Monmouthilaisen teokseen Historia regum Britanniae, jossa kerrotaan, että Brutuksen saavuttua kansoineen Britanniaan he ajoivat "saaren aiemmat asukkaat eli jättiläiset vuorten luoliin", mutta muutamia niistä jäi kuitenkin "vaeltelemaan uusien tulokkaiden kiusaksi" ja näistä pahin oli nimeltään Gogmagog, joka "pystyi tempaisemaan tammen maasta juurineen kuin se olisi ollut pähkinäpensaan varpu". Gogmagogin kuvaus muistuttaa suuresti Gilesin tapaaman jättiläisen liikehdintää.[9]

Viitteet

  1. Ajoituksesta, katso artikkeli Pieni valtakunta.
  2. Maamies ja lohikäärme, s. 24 / *** / 58.
  3. Maamies ja lohikäärme, s. 11 / *** / ***.
  4. 4,0 4,1 Maamies ja lohikäärme, s. 11 / *** / 39-40.
  5. Maamies ja lohikäärme, s. 11-13 / *** / 40-42.
  6. Maamies ja lohikäärme, s. 14-17 / *** / 46-50.
  7. Maamies ja lohikäärme, s. *** / *** / 50, 58-61.
  8. Artikkelissa Caurus käsitellään myös kysymystä, onko Caurus sama jättiläinen, jonka Giles karkotti mailtaan.
  9. Maamies ja lohikäärme, Viitteet, s. / / &199. Latinankielinen alkuteksti, Historia regum Britanniae XVI, s. 18 (Google Books; luettu 26.5.2020): Erat ibi inter caeteros detestabilis quidam nomine Goëmagot, staturae duodecim cubitorum, qui tantae virtutis existens, quercum semel excussam velut virgam corili evellebat.

Tämä artikkeli kaipaa tarkistamista tai täydennystä.
Voit auttaa Kontuwikiä laajentamalla artikkelia